Luftwaffen sähkölaitos Rovaniemellä

© Kalevi Mikkonen 2017

Sähköntarve oli Rovaniemellä lisääntynyt merkittävästi sen jälkeen, kun saksalaisten kauttakulkuliikenne alkoi syksyllä 1940. Sähkönkulutusta lisäsivät myös Pohjolan Liikenteen korjaamot Korkalovaarassa, Kiirunan uusi asuntoalue ja saksalaisten autokorjaamot, pesulat, leipomot ja asuinparakit. Rovaniemellä oli toiminnassa vain yksi kauppalan sähkölaitos Pullinpuolella, joten uuden sähkölaitoksen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi sotavuosien aikana.

Koska saksalaisten sähköntarve oli suurin, he vuokrasivat vuoden 1942 kesäkuussa Pitkäniemen sahan alueelta 16 000 neliömetrin alueen omaa sähkölaitostaan varten. Sähkölaitoksen asennustöistä vastasi Luftwaffen Bauverwaltung insinööri Hauptin johdolla. Rakennustoiminnan tueksi Heer antoi työvoimaksi sotavankeja. Insinööri Hauptin kerrotaan sanoneen, että ei mikään voimalaitos ollut tuottanut niin paljon vastusta ja harmia kuin tämä laitos, ennen kuin se saatiin loppujen lopuksi toimimaan. Yksikään kone tai laite ei toiminut kunnollisesti heti alusta alkaen vaan kaikki oli täytynyt korjata ja kokeilla, eräät koneet moneen kertaan. Se miksi juuri Luftwaffe vastasi sähkölaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta, johtui todennäköisesti siitä, että vain Luftwaffella oli nimitettynä sähkönjakelusta vastaava viranomainen Rovaniemellä. Maavoimilla eli Heerillä sellaista ei ollut.

Sähkölaitos sijaitsi lähellä rantaa suurin piirtein nykyisen nelostien kohdalla noin 50 metrin päässä Pitkäniemen sahasta luoteeseen samalla tasalla. Vasta marraskuussa 1943 saksalaisten 750 Kw:n höyryllä toimiva hiilivoimalaitos liitettiin kauppalan verkkoon, silloinkin kokeiluluontoisesti. Vuoden 1943 aikana saksalaisten sähkölaitos toimitti sähköä kauppalan verkostoon 508 000 kWh. Vuoden 1944 toiminnasta ei ole tietoja olemassa. 

Saksalaisten sähkölaitos ja sen korkea savupiippu Sahanrannassa. Tämä lienee ainoa säilynyt valokuva tästä laitoksesta. Kuva: Aarne Uusipaavalniemi.

Sahanranta sopi hyvin hiilivoimalan paikaksi, koska sinne oli vedetty rautatien raide. Voimalaitokseen voitiin kuljettaa junalla polttoaineena käytettävää hiiltä. Itse voimalaitos oli varsin isokokoinen rakennus ja sen vieressä oli korkea piippu. Laitoksen pihassa oli myös erillinen toimistorakennus. 

Veturiesimies Toivo Ruuhonen kävi tutustumassa laitokseen sen valmistuttua. Toimistossa oli suomalainen tyttö töissä. Voimalassa oli kattilahuone, jossa oli kaksi valtavaa kattilaa. Kattilat olivat englantilaisen Babcock & Wilcoxin valmistamia vesiputkikattiloita. Tulistimet oli yhdistetty kattiloiden yhteyteen. Sen jälkeen oli turbiinihuone. Turbiini oli AEG:n valmistama. Kattiloiden lauhdevesi laskettiin Ounasjokeen. Pojat käyttivät lämmintä lauhdevettä hyödyksi uimalla siellä jopa talviaikaan. Ounasjoen rannalla oli myös saksalaisten pumppuasema, josta oli vedetty vesijohtoputket sähkölaitokseen. Ruuhosen mielestä laitos vaikutti siistiltä ja toimintavarmalta. Laitoksen lähellä asunut Jorma Keskipoikela kertoi, että laitosta rakentamassa oli suomalaisia työntekijöitä ja venäläisiä sotavankeja. Heti voimalaitoksen valmistumisen jälkeen se toimi katkonaisesti ja laitoksen piipusta nousi savua vain ajoittain. Joskus on väitetty, että suomalaiset työntekijät olisivat sabotoineet laitosta, mutta erään laitoksessa työskennelleen työmiehen mukaan tämä ei pidä lainkaan paikkaansa.

Saksalaisten tekemä sähkölaitoksen käyttöön tarkoitettu pumppuasema Ounasjoen rannalla. 
Kuva: Aarne Uusipaavalniemi. Tiedot: Timo Vuolio.

Saksalaisten sähkölaitoksen ja kauppalan sähkölaitoksen välille ei solmittu aluejakoa. Sen takia saksalaisten laitos toimitti kokeiluvaiheen aikana virtaa kauppalan verkostoon silloin, kun se oli kauppalan sähkölaitokselle epäedullista pienen kuormituksen takia. Tämä aiheutti sen, että kauppalan sähkölaitoksen tehokerroin laski välillä lähes olemattomiin. Joulukuussa saavutettiin suomalaisten ja saksalaisten sähkölaitosten yhteinen huippukuorma, joka oli 1380 kW. Isompiakin on voinut olla, mutta saksalaisten tilastot olivat puutteellisia. Saksalaisten sähkölaitos toimi vain tammikuun 8. päivään 1944 asti, jonka jälkeen se oli korjattavana. Laitoksen toiminnasta ei ole tietoja kevään 1944 ajalta, mutta on melko todennäköistä, että se oli toiminnassa korkeintaan vain ajoittain. Sodan jälkeen saksalaisten käyttämä lokomobiili kuljetettiin Poriin, jossa Rosenlewin konepaja käytti sitä mallina sotakorvaustuotteiden valmistuksessa. Saksalaiset tuhosivat sähkölaitoksen perusteellisesti räjäyttämällä syksyllä 1944. Laitoksen vieressä olevat isot hiilikasat sytytettiin myös ja kytivät vielä pitkään. Monet rovaniemeläiset hakivat kasasta hiiliä talojensa lämmitykseen.

English summary: Luftwaffe coal power plant in  Rovaniemi

Luftwaffe build a coal power plant near Ounasjoki river in Rovaniemi in 1942 - 1943. It was in use during 1943 - 1944. The Germans destroyed it when they left Rovaniemi in October 1944. In the picture above you can see the plant and it's big chimney. In the other picture there is a pump station near Ounasjoki. It was built to serve water to the plant.

___________

Lähteitä:

Mikko Jylhä ja Markku Torkko, Sata vuotta Rovaniemen energiaa 1913 - 2013. Kerava 2014. 
Luutnantti T. Teräksen raportti. Yhteysesikunta Roin arkisto. Kansallisarkisto.

Tapani Ranta, Rovaniemen hiilivoimalaitoksesta tietää harva yhtään mitään. Lapin Kansa 11.10.1998.

AOK 20 O.Qu. Überblick über die Versorgunglage der 20.(Geb.) Armee vom 1.9.42. AOK 20, 27252/36. T-312, R-1022. National Archives and Records Administration (USA).

Kiitokset Timo Vuoliolle valokuvista!