Lager Kiesgrube Rovaniemen Santamäessä ja VR:n sorakuopalla
© Kalevi Mikkonen 2022
Saksalaisten karttaluonnos Lager Kiesgruben alueesta vuonna 1944. Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.
Santamäki
Saksalaiset
alkoivat jo loppusyksystä 1940 rakentaa Santamäen Sorakuopan yläpuolisella
alueella olevalle kangasmaalle laajahkoa Luftwaffen huoltopäämajan
Nachschub-Leitstelle der Luftwaffe Rovaniemi (kenttäpostinumero L 05563)
parakkikyläaluetta kauttakulkusopimuksen perusteella siirrettävien ensimmäisten
lomalaisten majoitustiloiksi. Tehtävään oli palkattu suomalaisia kirvesmiehiä
töihin.[1]
Muiden muassa isoisäni Antti Mikkonen, joka oli kirvesmies, oli rakentamassa
näitä parakkeja.[2]
Ruokolammen rannalla
saksalaisilla oli pieni uimala kesäisin. Heillä oli vapaa-ajan viettoa varten
myös polkukanootti, jolla he liikkuivat Ruokolammella.[3]
Urheilukentän
puoleisessa kulmassa oli vielä 1950-luvulla saksalaisten tekemä
"uimahäkki", laituri, jossa pohja oli veden alla ja ympärillä kolme
seinää. Lammen puolelta se oli avoimena.
Talvella
1940 - 1941 lammen jäällä järjestettiin jääpallon ja jääkiekon
yhdistelmäotteluja Luftwaffen joukkueen ja suomalaisten välillä toistakymmentä
kertaa. Ottelusarjan lopuksi järjestettiin juhlallinen päättäjäistilaisuus,
jossa jaettiin palkintoja puolin ja toisin. Suomalaispelaajat saivat
muistopalkinnoksi Johannes Laurin poronluuverstaalla tehdyt kellonperät, joihin
oli kaiverrettu: Erinnerung an die Eishockeyspiele mit der deutschen Luftwaffe
1940 – 41.[4]
Santamäen
alue oli saksalaisten käytössä koko jatkosodan ajan ja sitä laajennettiin aina
nykyisen Etelärinteellä sijaitsevan Yläkadun kohdalle asti. Saksalaisupseerien
parakkeja oli Etelärinteellä nykyisen Purotien kohdalla. Sieltä on löytynyt
paljon saksalaisajan esineistöä, kuten astioita ja saksalaissotilaan hieno
muistosormus, joka on nykyään Lapin maakuntamuseon kokoelmissa. Ylätien
kohdalla oli vielä 1950-luvulla saksalaisten rakennelmien jäänteitä.[5]
Suurin
osa rakennuksen jäänteistä on hävinnyt omakotiasutuksen ja rajavartioston
alueen raivauksen yhteydessä. Alueella on joitakin vanhojen huoltoteiden
jäänteitä (polkuja). Alueelta on vielä löydettävissä joitakin
parakkirakennusten perustusten jäänteitä ja mahdollisten korsujen tai
vajarakennusten kuoppia. Ruokolampeen on tietojen mukaan Lapin sodan aikana
upotettu erilaista sotamateriaalia, ammuksia, rautanauloja ym. tavaraa
runsaasti. Ruokolammen etelän puoleisella rannalla oli poterojen jäänteitä. Ne
voivat olla Lapin Rajavartioston varusmiesten tekemiä.[6]
Luftwaffen
huollon päämajan yksikkö yritti vielä elokuussa 1944 saada vuokrattua isoja
Kemi Oy:n maa-alueita Sorakuopan kaakkoispuolelta Korkalovaaran etelärinteen
alueelta sähkötysaseman rakentamista varten. Lupa käsiteltiin vain kymmenkunta
päivää ennen Suomen tekemää aselepoa Neuvostoliiton kanssa, eikä sitä enää
hyväksytty.[7]
Aluetta
on vuonna 2019 raivattu uutta asuntoaluetta ja päiväkotia varten ja kaikki
entisen rajavartioston kentän ympäristön kohteet ovat poissa.
VR:n
sorakuoppa
Ensimmäisenä
sorakuopan ja ylemmän kangasmetsikön alueelle rakensi Luftwaffe aluksi teltta-
ja myöhemmin parakkileirin lomakuljetuksia varten jo välirauhan aikana syksyllä
1940. Saksalaiset antoivat alueelle nimen Lager
Kiesgrube. Marraskuun 13. päivänä 1940 kirjatussa Valtion Rautateiden
kirjeessä ilmoitettiin, että Saksan puolustusvoimien käyttöön on toistaiseksi
annettu 46 200 neliömetrin suuruinen alue Rovaniemen Sorakuopasta, josta ei
tehty vuokrasopimusta.[8]
Sorakuopan lisäksi alue oletettavasti käsitti myös Sorakuopan pohjoispuolen eli
nykyisten Ruokolammentien ja Santamäentien varren alueita. Huoltoa ja
tarvikkeita hallinnoiva esikunta Nachschubstab Rovaniemi (kenttäpostinumero
34001) saapui Rovaniemelle 12.2.1941 ja majoittui Lager Kiesgruben alueelle
perustaen paikalle johtokeskus Nachschubleitstellen.[9]
Nykyisen veturitallin ja puuvaraston alueelle saksalaiset alkoivat loppukesällä 1941 rakentaa parakkialuetta. Aluksi rakennettiin parikymmentä asuntoparakkia, sauna ja keittiöparakki. Lokakuun puolivälissä 1941 alueelle oli jo majoittunut noin 400 saksalaista ja suomalaista sotilasta, jotka kuuluivat lähinnä huoltojoukkoihin. Rintamalle meneviä läpikulkujoukkoja majoitettiin usein tällä alueella varsinkin syksyn 1941 aikana. Myös Höckertin Seuraajat Oy:n työntekijöiden asuntoparakit sijaitsivat Sorakuopan alueella. Alueelle rakennettiin elintarvikevarastoja, kuten perunakellareita, majoitustarvikkeiden varastoja, joissa oli mm. sänkyjä ja valaisimia, rakennustarvikevarastoja, joissa oli erilaisia sähkökoneita, vannerautaa ja nauloja, bensiinivarastoja, hiilivarastoja, lastauslaitureita, astiavarasto, rakennusasioiden (Gruppe Heeresbaudienststelle 123) ja majoitusasioiden toimisto sekä puhelinkeskus.[10] Elintarvikehuollosta vastaavana johtajana oli ainakin kesällä ja syksyllä 1941 Oberzahlmeister Flosdorf.[11] Paikalta löytämissäni astian palasissa on kahdeksan eri tehtaan, Johan Haviland Bavaria, Rhenania Duisdorf, Rosenthal, Arzberg Bavaria, Heinrich H & Co. Selb Bavaria Germany, Staatliches Hofbräuhaus in München (Hofbräu München), Arabia ja Porsgrunn Norge, leimoja.[12]
Lokakuussa
14.10.1941 Lager Kiesgruben alueella olivat seuraavat Heerin toimipaikat/yksiköt,
toiset pysyvästi tai pitemmän aikaa, toiset vain lyhyen aikaa (suluissa
vahvuus):[13]
Stab/Land.Schtz.Batl.
809 (6 + 21)
Heeresunterkunftsverwaltung
Rovaniemi (5 + 14)
Zahlstelle
der H.U.V. Rovaniemi (1 + 1)
Heeresbaudienststelle
Rovaniemi (7 + 16)
Transportkolonne
558 (Finnland) (1 + 77)
Nachkommando
der Gr.Kw.Trsp.Kol. 504 (2)
2./Nachschubbatl.
463 (2 + 63)
Heeresvermittlung
Rovaniemi (7)
Restkommando
Nachschubstab Rovaniemi (2)
Wache
„Lager Kiesgrube“ (13)
A.O.K./IV
Wi. (V.O./Wi. Rü. Amt) (5 + 6)
Armee
Verpflegungslager Rovaniemi (5 + 18)
L. Inf.
Kolonne 143 (6.G.Div.) (1 + 41)
Br.kolonne
291 (6.G.Div.) (1 + 30)
Werkstattzug
91 (6.G.Div.) (1 + 45)
Feldgend.
Trupp 571 (6)
Weiterleitungsstab
6. Geb. Div. (2 + 5)
Näiden lisäksi alueella oli Luftwaffen
toimipaikkoja ja yksiköitä.
Satunnaisesti alueella majoitettiin myös muitakin,
kuten mm. Organisaatio Todtin väkeä joulukuussa 1941, jolloin Kluge-nimisen
rakennusyhtiön 20 työntekijää oli siellä majoittuneena.[14]
Alueella
sijaitsi Luftwaffen Verpflegung Umschlaglager (Luftwaffen ruokahuollon
siirtokuormausleiri), LW-Baulager Kiesgrube (Luftwaffen rakennustyömaa Sorakuoppa)
ja Urlauber-Lager Kiesgrube (lomalaisleiri) ja suomalaisen yrityksen Höckertin
Seuraajat Oy:n varastot ja konttori. Alue oli Saksan ilmavoimien (Luftwaffe) ja
maavoimien (Heer) yhteisessä käytössä.[15]
Heerin
yksikkö, joka toimi Sorakuopan alueella oli Bekleidungs-, Unterkunfts-, Geräte-
u. Verbrauchsmittel-Umschlaglager Rovaniemi (Vaatetus-, majoitus-,
varuste-, ja kulutustavara siirtokuormausleiri) (29.7.1941 asti),
Heeresunterkunftsverwaltung Rovaniemi, sitten Heeresunterkunftsverwaltung
Rovaniemi und deutsche Heeres-Funkstelle Rovaniemi (28.2.1942 asti),
Heeresunterkunftsverwaltung 267 u. deutsche Heeres-Funkstelle Rovaniemi
(7.9.1942 asti) ja siitä eteenpäin Heeresunterkunftsverwaltung 267
(kenttäpostinumero 39330). Tämä yksikkö oli jo rakentanut noin 14 000
neliömetrin suuruisen alueen, mutta halusi lisämaata 30.8.1943 Maija Pohjolan
mailta 46 000 - 47 000 neliömetriä. Alue oli lähinnä pensaikkoista
suomaastoa. Myös Langin perillisten maita oli vuokrattu alueen vierestä.[16]
Saksalaiset
rakennuttivat Sorakuopan alueelle lisäraiteita. Tälle alueelle oli kohtalaisen
vilkas liikenne ja junat sinne ohjattiin pääradan linjavaihteen kautta.
Pääradan vilkkaan liikennöinnin takia junaliikenne Sorakuopalle oli varsin
hankalaa. Palovaaran takia halleihin ei saanut ajaa sisälle veturilla vaan
apuna käytettiin välivaunuja. Sorakuopan alueella rakennettiin myös lyhyt
kapearaiteinen kenttärata.[17]
Sorakuopan
alueella oli saksalaisilla karttojen ja piirustusten mukaan Luftwaffen vesilaitos
ja pumppuasema ja siihen liittyvä työpaja.[18]
Kartoista ei käy ihan tarkoin selville, missä kohtaa se oli, mutta
haastattelujen ja kenttätutkimusten avulla olen löytänyt kohteen sijainnin.
Saksalaiset räjäyttivät aseman lähtiessään Rovaniemeltä, mutta kaivot ja maanalaiset
putkistot säilyivät, ja niiden päälle rakennettiin vuonna 1951 uusi vedenottamo
ja pumppuasema, jotka siirtyivät kauppalan hallintaan seuraavana vuonna. On
jokseenkin varmaa, että saksalaisten vesilaitos sijaitsi juuri tällä samalla
paikalla. Ollessani vesilaitoksella kesätöissä 1974 kävin itsekin tuolla
paikalla silloin, kun pumppuaseman rakennus oli vielä pystyssä. Se on purettu
joskus 1970-luvun lopulla.
Pentti
Mikkonen tiesi kertoa seuraavaa: ”Sorakuopan
alueella pohjavesi oli aika lähellä maan pintaa ja siellä oli ajoittain
pohjavesi myös sorakuopan pinnalla. Sodan jälkeen veturitallien viereen ja
Veitikanojan lähelle rakennettiin kauppalan vesilaitos/pumppaamo, josta aluksi
otettiin vettä VR:n ja virkamiestalojen käyttöön. Pumppaamo sijaitsi noin 20 -
25 metriä veturitallista länteen. Siellä oli kaksikerroksinen punatiilirakennus,
jossa yläkerrassa oli pumppaamonhoitajan asunto ja alakerrassa vesilaitoksen
pumput. Vieressä oli saksalaisten tekemä kaivo, josta vettä pumpattiin.”[19]
Jo
vuonna 1941 rakennettiin Santamäen sorakuopan parakkialueelle suurjännitelinja
Pohjolan Liikenteen korjaamolta Korkalovaarasta. Linjan pituus oli kaksi kilometriä.
Sodan jälkeen kauppala esitti puolustusvoimien korvauslautakunnalle kolmen
miljoonan markan laskun saksalaisten maksamattomista sähkölaskuista. Osa
laskusta koski sorakuopan alueen käyttöä, vesilaskuja, maanvuokrasaatavia ja
sähkölaskuja vuosilta 1941 - 1944. Puolustusvoimain korvauslautakunta ei ollut
halukas maksamaan ja ihmetteli, miksei laskuja ollut peritty aikanaan
saksalaisilta. Lopulta ministeriö korvasi vuonna 1946 sähkölaskusaatavia 122
932 markan arvosta.[20]
Saksalaisten vangiksi Lapin sodan aikana joutunut lentäjä Alpo
Poutiainen kertoi, että Rovaniemellä oli silloin
suuri vankileiri, joka oli jaettu piikkilanka-aidalla kahtia. Toisella puolella
oli suomalaisia, toisella venäläisiä. Siellä oli paljon parakkeja ja
suunnattoman suuria varastorakennuksia, joiden välistä kulki junarata.
Suomalaisia oli ehkä 150, venäläisiä kolmisen sataa. Kun saksalaiset lähtivät
vetäytymään Rovaniemeltä, he tuhosivat varastot lähtiessään. Myös radan
kiskotukseen laitettiin runsaasti räjähdyspanoksia. Useita suuria varastorakennuksia
lensi taivaan tuuliin. Vangit ajettiin siksi aikaa sirpalesuojaan, mikä
tarkoitti pelloille tehtyjä kaivantoja, joissa oli nimeksi katosta päällä.
Suklaalevyä, leipää ja juustoa lensi sakeana ilmassa. Niistä parakeista, mitkä
eivät kokonaan tuhoutuneet, sinkoutuivat katot taivaan tuuliin. Ikkunoita rikkoontui
kaikkialla.[21]
Poutiaisen kertomuksen perusteella tuo tilapäinen
vankileiri on sijainnut VR:n Santamäen sorakuopan alueella, jossa saksalaisilla
oli iso varastoalue ja jossa oli myös pistoraiteita. Saksalaiset räjäyttivät ja
tuhosivat tämän varastoalueen täydellisesti vähän ennen lähtöään Rovaniemeltä.
Sinne
jäi kuitenkin paljon erilaista tavaraa jälleenrakennuksen käyttöön sekä myös
elintarvikesäilykkeitä, joita varsinkin suomalaiset sotilaat hyödynsivät.[22]
Sorakuopan tien varteen jäi ehjäksi myös yksi varastoparakki (10,3 x 24,2
metriä), joka oli sodan jälkeen sotasaalisosaston käytössä.[23]
Joitakin rakennuksen jäänteitä, metalliromua, lasimurskaa ja kaivantoja löytyy
vielä Alatien lounaispuolen alueelta. Sorakuopan aluetta on sodan jälkeen hieman laajennettu,
puhdistettu ja tasoiteltu. Sinne on rakennettu mm. veturitallit ja raiteita.
Myös sodan aikana sinne oli tehty pistoraiteet mahdollisesti samoja reittejä
kuin nykyisetkin. Nykyisin siellä on myös iso puuvarasto. Nämä toimet ovat
hävittäneet lähes kaikki sota-ajan jäljet.[24]
Lager Kiesgrube oli laaja parakkileiri, jossa sijaitsi saksalaisten elintarvikevarastoja, majoitus- ja rakennustarvikkeiden varastoja, astiavarasto ja mm. asuinparakkeja 400 sotilaalle. Alueen pääsisäänkäynnillä oli puinen, ilmeisesti myös koristeltu portti.
Varsinaisen
sorakuopan ulkopuolella on saksalaisilla mahdollisesti ollut myös joitakin
rakennuksia ja vartioasemia/poteroita. Nykyisen Mäntyvaarantien alkupään pohjoispuolisella
tasaisella alueella on ilmeisesti ollut rakennuksia. Vuoden 1946 ilmakuvassa
näkyy alueella olleen paljon toimintaa, joka on mahdollisesti liittynyt
sodanjälkeiseen suomalaisen sementtitehtaan toimintaan. Sodan jälkeen alueella oli
ollut sementtitehdas ja sen varasto, jotka
on jo purettu. Siellä on myös sen jälkeen ollut jonkinlainen betonijätteen
kaatopaikka, joten kovin paljon sieltä ei enää ollut löydettävissä sodanaikaisia
jäänteitä. Kuitenkin metsän reunasta ennen jyrkän rinteen alkamista löytyi
mahdollinen saksalaisjäänne, eli betoninen valu. Hieman lähempänä sorakuoppaa
n. 40 metrin päässä e.m. kohteesta löytyi kaivanto, joka on voinut olla rakennuksen paikka. Alueelta löytyi myös eri puolilta metalliromua, rautaputkia ja metalliverkkoa, joista ainakin
osa oli tuoreempia jätteitä. Alueella oli myös runsaasti tuoreempia sementtitehtaan
betonirakennelmien ja perustuksien jäänteitä, jotka eivät liity sota-aikaan.
Alueen länsipäässä oli pyöreä betonivalu, jonka tarkoitus on epäselvä. Alueella
on myös poterokaivantoja, jotka kuitenkin liittyvät nykyisiin väripyssyleikkeihin.
Alue on vuosina 2020 - 2021 rakennettu ja lähes kaikki viimeisetkin jäänteet
ovat hävinneet.
Varikkotien
alue
Kaupungin keskusvarikon ja Varikkotien alueella olevalla metsäkaistaleella oli kolme poterokaivantoa, jotka saattoivat olla Sorakuopalta Korkalovaaraan menneen saksalaisten Lapin sodan väliaikaisen puolustuslinjan alkupään asemia. Ei ole tarkempaa tietoa niiden tekijästä. Ne saattoivat olla myös Lager Kiesgruben vartiomiesten tekemiä kaivantoja. Alueella oli vanhoja polkuja, jotka ovat voineet olla sodanaikaisia teitä. Alue on sittemmin rakennettu ja kaikki kohteet ovat hävinneet.
[1] Erkki Innola, Saksalaisten saapuminen
Rovaniemelle syksyllä -40. Lapin Kansa 18.8.1965. Rovaniemen maalaiskunnan
majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen.
RKA. Saksalaisten rakennuslupahakemuksia. KA.
[2] Pentti Mikkosen haastattelu 1.10.2012.
[3] Oiva Konttijärven haastattelu 23.3.2016.
[4] Veikko Hynynen, Elämän selvitys: muistelmia
seitsemältä vuosikymmeneltä. Helsinki 2013.
[5] Haastattelutietoja. KM. Lapin maakuntamuseon
saamia lahjoitusesineitä. LMM.
[6] Omat kenttätutkimukset. KM.
Haastattelutietoja. KM.
[7] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan
arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA.
[8] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunta. Saapuneet kirjeet 1940 - 1949. RKA.
[9] Nachschubstab Rovaniemi. Einheit-Feldpostnr. 34001. Tgb. Nr, 1/41 geh. Az.9. Betr.: Einsatz. O.U., den 17.2.1941. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. Beurteilungen der Versorgungslage - Norwegen und Finnland. 1.5. - 30.11.1941. AOK 20, 36037/1. T-312, R-1033. NARA.
[10] Kalle Korpi, Rintama ilman juoksuhautoja. Saksalaisten keskeiset rakentamiset, työmaat ja työvoima Pohjois-Suomessa 1941 - 1942. Tornio 2010. Erkki Innola, Saksalaisten saapuminen Rovaniemelle syksyllä -40. Lapin Kansa 18.8.1965. Heikki Ansa. Höckert ja hänen seuraajansa. Vuosisata palvelua Kemin satamissa. Jyväskylä 1994. Valokuvia Lapin maakuntamuseon kuva-arkistossa. LMM.
[11] Der Generalinspektor für das Deutsche
Strassenwesen Sonderbauleitung Finnland. An die Finnische
Wasser-Wegebauverwaltung Rovaniemi. Rovaniemi, den 24, Juni 1941. Anlage 16a.
Betrifft: Einsatz der Finnischen Wegebauverwaltung. Anlagen zum Kriegstagebuch,
Aok 20, O.Qu/Qu.2. Zusammenarbeit mit Finnland auf dem Quartiermeister Gebiet. 19.5.1941
- 9.1.1942. AOK 20, 33166/2. T-312, R-1029. NARA.
[12] Omat
kenttätutkimukset. KM.
[13] Ortskommandantur Rovaniemi Aufstellung über die im Kommandanturbereich Rovaniemi untergebrachten Dienststellen u. Einheiten. O.U., der 14. October 1941. Anlage 167. Anlagen zum Kriegstagebuch, Aok 20, O.Qu/Qu.2. Zusammenarbeit mit Finnland auf dem Quartiermeister Gebiet. 19.5.1941 - 9.1.1942. AOK 20, 33166/2. T-312, R-1029. NARA.
[14] Organisation Todt Einsatz Finnland. Betr.: OT. Bauleitung Salla/Kairala. Anlage 449c. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu/Qu.2. Zusammenarbeit mit Finnland auf dem Quartiermeister Gebiet. 19.5.1941 - 9.1.1942. AOK 20, 33166/2. T-312, R-1030. NARA.
[15] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Saksalaisten rakennuslupahakemuksia. KA. Besondere Anordnungen für die Versorgungstruppen Nr. 5. O.U., den 26.6.1941. Anlage zur BAV für die Versorgungstruppen Nr. 5 v. 26.6. SS-Division Nord. Kriegstagebuch 1.4. - 31.12.1941 II/I. Abt. Ia. Ib. IVb., V. T-354 R-139. (NARA).
[16] Ibid.
[17] Markku Nummelin, Rovaniemen viisi asemaa. Resiina 4/2001, s. 4 - 18.
[18] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat.
Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA.
[19] Pentti Mikkosen haastattelu 25.8.2014.
[20] Mikko Jylhä & Markku Torkko, Sata vuotta Rovaniemen energiaa 1913 - 2013. Kerava 2014.
[21] Alpo Poutiaisen kertomus. (Internetsivu).
[22] SA-kuva -arkiston valokuvia.
[23] Lapin lääninhallituksen arkisto. Hs:6.
Saksalaisilta jääneitä parakkeja koskevat asiakirjat 1945. OMA.
[24] Omat kenttätutkimukset. KM.
.png)
