Ropsajoen vankileiri

© Kalevi Mikkonen 7.9.2021

Puunhakkuuta varten perustettu Ropsajoen vankileiri sijaitsee Rovaniemellä (entisen maalaiskunnan alueella) n. kuusi kilometriä pitkän Ropsajoen alkuosan länsirannalla, n. 700 metriä Viitakönkäästä kaakkoon. Reutujoen, Venejoen ja Ropsajoen yhtymäkohtaan on leirin kohdalta n. 500 metriä jokea pitkin.  Metsähallituksen dokumentoinnissa leiriä sanotaan myös Viitakönkään tai virheellisesti Reutuojan leiriksi. Leirin paikalla kasvaa mäntymetsää ja joen rannassa on heinäkasvillisuutta, pajukkoa ja koivikkoa. Alue on kesäaikana ollut melkoista hyttysaluetta. Leirin alue on varsin umpeen kasvanut ja rakenteet sekä muut mahdolliset jäänteet ovat isompaa esineistöä lukuun ottamatta kuntan alla piilossa. Alueelle johtaa osittain umpeen kasvanut kapea polku, joka on alun perin ollut leirille menevä hevostie. Alue on ollut sota-aikana varsin kaukana lähimmästä asutuksesta korven keskellä. Nykyisin polku erkanee Aittajärventiestä.

Ropsajoki. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa vuonna 2011 leirin alueelta löydettiin kuusi rakennuksen pohjaa, joista kaksi on ilmeisesti ollut suorakaiteen muotoisia parakkeja, yksi on kellari ja yksi sauna. Kahden rakennelman hahmo ja merkitys jäi inventoinnissa epäselväksi. Inventoinnissa löydettiin muutamia pieniä kiveyksiä ja tulisijan pohjia.

Kävimme paikan päällä 4.9.2021 kartoittamassa ja valokuvaamassa aluetta. Leirin alue oli paljolti umpeenkasvanut, mutta näkyvissä olleiden kamiinoiden ansiosta oli mahdollista aluetta kartoittaa. Kaikki mahdolliset muut jäänteet ovat kuntan alla, joten niiden löytäminen vaatisi kaivauksia. Löysimme kuitenkin joidenkin rakennusten paikkojen lisäksi muutamia muita kaivantoja sekä Ropsajoen rannalta ison kasan hirsiä ja lautoja, jotka ovat mitä ilmeisimmin sillä kohdalla olleen puusillan jäänteitä. Vuoden 1955 ilmakuvassa näkyy tuo puusilta Ropsajoen yli ja tie jatkuu joen toisella puolella jonkin matkaa. Silta on mahdollisesti tehty vasta sodan jälkeen, jolloin alueella on ollut suomalaisten metsätyösavotta.

Leiri on jatkosodan aikana ollut todennäköisesti saksalaisten ylläpitämä venäläisvankien leiri, joka tarkoitettiin yksinomaan puunhakkuuseen. Jatkosodan aikana mm. polttopuun tarve oli erittäin suuri ja siksi näitä metsätyöleirejä perustettiin lukuisia eri puolille Lappia. Leiriläiset on tuotu paikalle kaiketi hevoskärryillä tai he ovat kävelleet sinne, ja aivan ensimmäiseksi vangit ovat rakentaneet hirsistä ja laudoista asuintilat vartijoille ja vangeille itselleen. Myös sauna on leirille rakennettu. Piikkilankaa tai paaluaitojen jäännöksiä ei alueella ollut havaittavissa. Leirillä lienee ollut ehkä korkeintaan 30 - 50 vankia, koska sieltä ei ole löytynyt kuin muutama parakki. Vuoden 1955 ilmakuvasta voi laskea alueella silloin olleen viisi rakennusta, joista yksi lienee ollut sauna, yksi hevostalli ja yksi käymälä. Osa näistä tai kaikki voivat olla sodanjälkeisiä suomalaisten rakentamia savottarakennuksia. Ilmakuvan perusteella alueelta näyttäisi löytyvän myös kolme tai neljä mahdollista parakin paikkaa, joissa ei ole näkyvissä jäänteitä. Ne voivat olla alkuperäisiä vankileirin parakin pohjia.

Puutavara on kuljetettu hevoskärryillä pitkän matkan päähän lastattavaksi tai silloin, kun joki on ollut vuolaampi, ehkä Kemijokeen laskevaa Ropsajokea on käytetty tukkien uittoon. Leiri on todennäköisesti ollut varsin omavarainen (ilmeisesti mukana on tuotu mm. iso säilykevarasto ruokatarpeiksi) huollon suhteen, koska sinne ei varmaankaan ole kovin usein tuotu esim. elintarvikkeita. Ropsajoki on kyllä ollut ja on vieläkin varsin hyvä kalastusjoki, joten joesta on saatu varmasti lisäravintoa. Alueella kasvaa myös runsaasti puolukkaa. Saksalaisten arkistoista ei selviä leiristä mitään tietoja, joten ei ole tiedossa kuinka kauan leiri on ollut toiminnassa, ilmeisesti ainakin parisen vuotta.

(Kuva: Maanmittauslaitos)

Kohteet:

Kohde 1: Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat n. 5 x 6,5 metriä. Pitkä sivu on lounas-koillinen -suuntainen. Seinät erottuvat turvevalleina ja vieressä on kaksi pyöreää tynnyreistä tehtyä kamiinaa. Rakennus on ehkä ollut käymälä. Rakennus näkyy vuoden 1955 ilmakuvassa, joten voi olla myös sodanjälkeinen. ETRS-TM35FIN: N 7359943, E 434134.

Kohde 2: Luode-kaakko -suuntainen (pitkät sivut) saunarakennus, jonka mitat ovat noin 3 x 9 metriä. Seinät erottuvat turvevalleina, hirsinä ja kivireunuksina. Saunassa on ehkä ollut kaksi huonetta kiukaan molemmin puolin ja siinä on ollut ehkä myös eteinen. Toinen puoli on ehkä ollut vartijoille ja toinen vangeille. Saunassa on myös 2 x 2 metrin kokoinen ja vajaan metrin korkuinen kiuasraunio. Kiukaan päällä on lapion teräosa ja muuta metalliromua. Samalla paikalla on ilmeisesti saunarakennus vuoden 1955 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7359910, E 434179.

Saunan kiuas. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Kohde 3: Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat noin 9 x 12 metriä. Pitkä sivu on lounas-koillinen -suuntainen. Rakennuksen ala erottuu heinäkentän keskellä koivusaarekkeena, jonka reunoilla ulkoseinät erottuvat turvevalleina ja muutamina jalkakivinä. Rakennuksen sisällä ei ole nähtävissä tulisijoja. Tämä rakennus on mahdollisesti ollut hevostalli. Rakennuksen vieressä on sinkkiämpäri. ETRS-TM35FIN: N 7359907, E 434153.

Parakin paikka. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Kohde 4: Kaksi kaivantoa, joiden mitat ovat: kaivanto 1: 1,5 x 1,5 metriä (syvyys, 0,5 metriä) ja kaivanto 2: 1,5 x 3 metriä (syvyys n. 0,5 metriä). Näiden kohdalla on ehkä ollut vankileirin rakennus, joka on tuhottu. Vuoden 1955 ilmakuvassa tällä kohdalla näyttäisi olevan rakennuksen pohja, n. 8 x 16,5 metriä. ETRS-TM35FIN: N 7359867, E 434151.

Kohde 5: Heinäkentän keskellä näyttäisi olevan pienen rakennuksen, n. 3 x 4 metriä, paikka, jossa kasvaa pensaita. Tämä on ehkä ollut vaikka työkaluvaja. Heinäkentän vieressä on kaksi saksalaistyyppisestä tynnyrinpuolikkaasta tehtyä kamiinaa ja yhden kamiinan osia kymmenen metrin sisällä. Lisäksi alueella on yksi sinkkiämpäri.

Tynnyrinpuolikkaasta tehty kamiina. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Toinen tynnyrinpuolikkaasta tehty kamiina. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Kohde 6: Maakellari/ruokavarasto, jonka mitat ovat noin 4 - 5 x 8 metriä. Seinien paikoista on havaittavissa turvevalli, jossa on muutamia luonnonkiviä, joita on käytetty kivijalkana. Kellarin kulkuaukko on joelle ja aukossa on puiset kamanat. Lattia on kahden metrin syvyydessä. Pohja on kaivettu kuopalle ja maat kasattu valliksi ympärille. Kuopan seinämistä kasvaa koivuja. Rakennuksen eteläpuolella metrin päässä vallista on neljästä kivestä koottu kivijalka. Tämän kellarin edessä on toinen pienempi kaivanto, n. 2 x 3 metriä, ehkä eteishuone. Vuoden 1955 ilmakuvassa tällä kohdalla näyttäisi olevan maakellarin kattorakennelma, joka on maan tasalla. Kellari voi olla vankileirin ajalta. ETRS-TM35FIN: N 7359884, E 434171.

Maakellarin paikka. (Kuva: Kalevi Mikkonen) 

Kohde 7: Iso kasa hirsiä ja lautoja on kasattu lähelle jokea. Nämä ovat ilmeisesti tällä kohtaa sodan jälkeen rakennetun puusillan jäänteitä. Ne on ehkä ollut tarkoitus kuljettaa pois sodan jälkeen, mutta jääneet paikoilleen. Puusillan paikka: ETRS-TM35FIN: N 7359876, E 434206.

Kaiketi puusillan hirsiä ja lautoja koottuna joen rannalle. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Kohde 8: Luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) rakennuksen raunio, jonka mitat ovat vuoden 1955 ilmakuvan mukaan olleet n. 8 x 23 metriä. Seinien paikoista on havaittavissa turvevalli, jossa on muutamia luonnonkiviä, joita on käytetty kivijalkana. Parakin sisällä on saksalaistyyppinen kamiina, joka on tehty tynnyrinpuolikkaasta ja pyöreä tukevasta raudasta tehty kamiina. Pyöreän kamiinan merkki on Imbert ja numero on C883 SA ja pohjassa kirjaimet BK. Lisäksi rakennuksen lounaiskulmassa on 1 x 1 metrin kokoinen ja 70 cm korkuinen luonnon kivistä tehty uunikiukaan raunio. Rakennuksen sisällä on öljylyhty, rautapata ja pesusoikko. Läheltä löytyi myös parakin lukko, jossa oli avain. Rakennelman päällä kasvaa varttunut mäntymetsä. Kämpän kamiinan keittolevy ja kamiinan valurautakansi, sekä yksi valurautapata ovat osittain sulaneet. Tämä on ehkä ollut leirin keittiö/ruokailurakennus. Rakennus, joka voi olla alkuperäinen, näkyy vuoden 1955 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N: 7359865 E: 434181.

Tynnyrinpuolikaskamiina. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Tynnyrikamiina. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Pesuastia ja öljylamppu. (Kuva: Kalevi Mikkonen) 

Parakin lukkolaite. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Kohde 9: Rakennuksen raunio, jonka mitat ovat n. 5,5 x 12,5 metriä. Mitta on arvioitu nurkkakivistä ja sammalikossa erottuvasta heinäalueesta, jossa kasvaa koivuja. Pitkä sivu on luode-kaakko -suuntainen. Rakennuksen alueella on Metsähallituksen inventoinnin aikana löytynyt Kastor -merkkinen kamiina ja saksalaistyyppinen tynnyrikamiina. Vuoden 1955 ilmakuvassa näkyy paikalla rakennus, joka voi olla sodanjälkeinen.  ETRS-TM35FIN: N 7359847, E 434141.

Kohde 10: Tässä kohdassa on vuoden 1955 ilmakuvassa kulunut alue, jossa on voinut olla vankileirin rakennus. ETRS-TM35FIN: N 7359834, E 434160.

Kohde 11: Tällä kohdalla on vuoden 1955 ilmakuvan perusteella voinut olla vankileirin rakennus, n. 15 x 30 metrin alue, jonka ääriviivat näkyvät heikosti ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7359816, E 434210.

________

English summary: POW camp in Ropsajoki, Rovaniemi

Most likely a German Prisoner of War camp for Russians was located down by the river Ropsa during the Continuation War. The camp was made for logging of trees and was at that time situated in the wilderness faraway from any local villages. It is not known how long time the camp existed because I have not found any references of it in German archives. There were probably about 30 – 50 prisoners working there. There are some remains like stoves visible and you can find traces of barracks and diggins but mostly they are under the turf. The camp area is heavily overgrown.