Rovaniemen nykyisen Kairatien alkupuoliskon parakkialueet jatkosodan aikana 

© Kalevi Mikkonen 2020 

AOK:n parakit 

Kittiläntien (nykyinen Kairatie) ja Sepänkadun (nykyinen Piisivalkeantie) kulmauksessa oli viisi Heerin parakkia, joiden rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 1942. Näistä kolme oli kooltaan 6,50 x 12,29 metriä.[1] Aapo Knuutin talossa Kittiläntie 51:ssä (nykyinen Kairatie 23) majoittui saksalainen sotilaspappi.[2]

Taustalla nykyisten Kairatien ja Piisivalkeantien kulmauksen saksalaisparakkeja. Näiden parakkien ympärillä ei ollut ilmeisesti aitaa, ainakaan aluksi. Koti-ikävää potevat sotilaat viettävät aikaansa suomalaislasten kanssa. 

Kuvat: Lapin maakuntamuseo.

Rakentamissuunnitelmassa saksalaisten vuokraama alue on merkitty katkoviivalla. 

Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Barackenlager Rovaniemi Kittiläntie 71 

Saksalaisten Barackenlager Rovaniemi Kittiläntie 71 sijaitsi laajalla alueella suurin piirtein nykyisten Kantokadun, Kairatien, Korkalovaaran pallokentän ja Honkatien välisellä alueella. Aluetta rakennettiin vuosina 1942 - 1944. Tämä alue tunnettiin nimellä Rovaniemen Pikku-Berliini. Alueella oli noin 50 asuin- ja varastoparakkia, kanttiini, upseerikerhoja (saksalaisittain kasinoita), keittiöitä, saunoja, auto- ja varaosakorjaamoja, ammusvarasto ja juomavesi- sekä palovesikaivoja. Sinne ei päässyt ilman kulkulupaa. Suomalaisia siviilejä oli kuitenkin siellä töissä. Saksalaiset suunnittelivat sinne aluksi myös urheilukenttää, mutta tästä suunnitelmasta luovuttiin.[3]

Barackenlager Rovaniemi Kittiläntie 71:n rakennussuunnitelmia. Kartat: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Iso osa leirin alueesta oli Luftwaffen käytössä. Siellä oli Bekleidungs-Lager der Luftwaffe (vaatevarasto) ja Durchgangslager der Luftwaffe (läpikulkuleiri lomalaisille), lisäksi Armeijan (Heer) Nachrichten-Geräte-Lager 550 (viestintävarusteleiri), jonka nimi muutettiin vuoden 1943 aikana muotoon Nachrichten-Park 550 (kenttäpostinumero 26829) ja Benzin-Lager I (bensiiniasema) sekä 20. Gebirgs-Armeen viestiyksikön nimeltään I. Abteilung/A.N.R. 550 (Armee Nachrichten Regiment 550) -rykmentin esikunta (Rgts-Stab) ja majoitusparakit, radioasema ja hevostallit.[4] 

Leirin läntisimmässä osassa oli Lager Heeres Funkstelle eli maavoimien kiinteä radioviestintäasema ja sen majoitusyksikkö (Unterkunftsbereich der Festen Funkstelle). Siellä oli myös Armee Nachrichten Regiment 550 -rykmentin 1. ja 2. komppanian majoitusyksikön Unterkunftsbereich der 1. u. 2. Kp.:n parakkeja ja hevostalli. Alueella oli myös ammusvarastoparakkeja.[5] Silloisen Kittiläntie 70 - 71:n alueelle Alaruokasen ja Kemi Oy:n omistamille maille jäi ehjäksi 45 saksalaisten parakkia, joista useita käytettiin Ruotsista ja Pohjanmaalta palaavien evakkojen majoitukseen sodan jälkeen. Myös Posti- ja lennätinlaitos, Lapin Maatalousseura, Työnvälitystoimisto ja monet yksityiset vuokrasivat käyttöönsä näitä parakkeja. Useimmat parakit tuhottiin pian, kun alueelle alettiin rakentaa tiestöä ja omakotitaloaluetta. Rajavartioston käytössä oli alueella sodan jälkeen useita saksalaisten säilyneitä yksikerroksisia puuparakkeja. Ne purettiin sitä mukaa, kun rajavartiosto sai uudet rakennukset 1952 - 1955.[6]

Radioviestintäaseman jäännös on vielä löydettävissä alueelta. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Pentti Mikkonen muisteli: ”Sodan jälkeen siellä alueella oli pystyssä vielä useitakin saksalaisten rakentamia parakkeja, joista yhdessä toimi mm. moottoripyöräkorjaamo. Aseveliaukion lähistöltä löytyi 1950-luvun alkupuolella kolme saksalaisten tekemää palovesikaivoa. Alueelle muuttaneet asukkaat kertoivat kauppalan työntekijöille avoimista vaarallisista kaivoista, joihin lapset saattaisivat hukkua. Kauppalan työntekijät täyttivät kaivot hiekalla ja peittivät ne.”[7]

Sodan jälkeen valmistui kaatuneiden ja haavoittuneiden rintamamiesten perheille Korkalovaaraan kymmenkunta kaksikerroksista rintamamiestaloa. Taloryhmä sai nimen ”Invalidikylä”, jota kutsuttiin myös ”Rampakyläksi” kansan suussa. Taloryhmän tontit rajoittuivat Miehentiehen ja Teerikatuun sekä Aseveliaukeaan. Talojen käyttövesi haettiin Aseveliaukea 3:ssa asuneen Erkki Liljan kertoman mukaan luonnonlähteestä (ETRS-TM35FIN: N7377247, E442117). Pentti Mikkonen kertoi, että lähteellä käytiin mm. jo 1930-luvulla ja varmaan paljon aikaisemminkin täyttämässä vesitynnyreitä, joita kuljetettiin hevoskärryillä taloihin. Lähde sijaitsi nykyisten Kantokadun ja Rakkatien/Kiertotien risteyksestä n. 70 metriä lounaaseen Korkalovaaran koulun ja nykyisen Kiertotie 21:n välisellä alueella n. 20 metriä nykyisen koulun seinästä pohjoiseen. Lähde oli varsin iso, ja sen ympärille oli tehty puinen laituri, josta vettä oli helpompi nostaa. Kaivon päällä oli puinen kansi.[8] Alkuperäisen lähteen kohta on vielä paikallaan, vaikka se onkin kärsinyt ojituksesta ja muusta lähellä olevasta rakennustoiminnasta. Vielä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa joitakin kannen puisia rakenteita oli lähteen ympärillä. Vettä ei lähteestä liene nostettu enää 1950-luvun alun jälkeen.

Korkalovaaran lähde nykyisin. Kuva: Kalevi Mikkonen

Sota-aikana lähde oli myös saksalaisten käytössä ja he tekivät sieltä puukapulatien metsän läpi omalle (Lager Kittiläntie 71:n) parakkialueelle. Kapulatie lähti nykyisen Aseveliaukio 3:n vierestä kiertäen kohti risteystä. Tiestä on metsäalueella jäljellä kapea polku, joka päättyy koulun ja rakennetun asuntoalueen kohdalle.[9] Kapulatie oli tehty pyöreistä 1,5 metrin pituisista puista, jotka oli tiukasti sidottu yhteen rautalangalla. Tielle laitettiin kaksi vierekkäistä kaistaa, joten se oli noin kolmen metrin levyinen. Puista oli oksat karsittu, mutta muuten niitä ei kuorittu. Puutie oli autolla kuljettavaksi tarkoitettu.[10]

Erkki Lilja kertoi: ”Vedenhakureissuja tekivät koululaisetkin kantaen vettä noin viien litran ´pääläreillä´ lähteelle johtavaa saksalaisten rakentamaa kapulatietä pitkin. Se oli aika rankkaa touhua, mutta veenhakumatkat saattoivat toisinhaan singhattaa pitkänpuoleiseksi, koska kapulatien läheisyyessä oli palion mielenkiintoista sotaromua. Kun vesiposti valmistui Miehentien ja Aseveliaukean risteykseen, veenkanto lähteestä loppui. Alethin purkamhan kapulatietä polttopuiksi, koska kaikki lähiseudun talot olivat puulämmitteisiä”.[11]

Teerikadun/Miehentien ja Kantokadun välisellä metsäalueella on vielä joitakin saksalaisten parakkien ja kaivantojen sekä poluiksi muuttuneiden huoltoteiden jälkiä havaittavissa. Alueella on myös paljon käsiteltyä maa-aluetta, jossa on voinut olla aiemmin rakennusten jäänteitä, mutta joita ei enää pysty tunnistamaan. Alueelle sittemmin kaivetun ojan pohjassa ja seinämässä on ainakin yhdessä kohdassa akkujen ja paristojen jäänteitä. Niitä on ilmeisesti aiemmin sieltä korjattu pois enemmänkin.[12]

Barackenlager Kittiläntie 71:n reuna-alueen rakennusten ja kaivantojen jäänteitä on vielä löydettävissä metsikköalueella. 

Saksalaisten korjaamon akkujen ja paristojen jäänteitä on sinne sodan jälkeen kaivetun ojan reunamilla. Aiemmin niitä oli huomattavasti enemmänkin, mutta ne on pääosin siivottu pois. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Luftwaffen Luftnachrichten parakit 

Lager Kittiläntie 71:n aluetta vastapäätä ja aivan sen vieressä oli Kittiläntien molemmin puolin (nykyisen Kairatie 43 - 45:n ja 38 - 40:n kohdilla) Luftwaffen Luftnachrichten Regiment Ausbaustab Mot. Kompanie 8:n ja Luftnachricten Abteilung 82:n (kenttäpostinumero Stab LN Abt. 82 L55411) asuinparakkeja, toimistoparakki, vankiparakki, varustehalli, verstas, sauna, pukuhuone, kasino ja käymälä, joita rakennettiin vuosien 1942 ja 1943 aikana.[13] Kairatie 43:n kohdalla olevat rakennukset olivat asuinkäytössä pitkään sodan jälkeen. Ränsistyneet parakit purettiin huonokuntoisina syksyllä 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa. 

Saksalaisten tekemiä alueen rakennussuunnitelmia. Kartat: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Kairatie 43:n kohdalla olleet viimeiset saksalaisparakit purettiin vasta 1980-luvun loppupuolella tai 1990-luvun alussa. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Edellisen kuvan parakkien perustuksen jäänteitä löytyy piha-alueen takaa. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

TVH:n varikkoalue 

1920-luvulla muodostettiin uusi valtionvirasto Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH (1925–1964). Samalla tehtiin uusi piirijako, jossa oli yhdeksän piiriä. TVH:lle hankittiin julkisin varoin tarvittava kalusto ja palkattiin ammattitaitoinen johto. TVH:n Lapin piirin toimisto sijaitsi Rovaniemen kauppalassa ja päävarikko Kittiläntiellä nykyisen Kairatie 44 – 50:n kohdalla. Tämä TVH:n isohko ja sodan jälkeen uudelleen rakennettu varikkoalue purettiin vain vajaat parikymmentä vuotta sitten ja siihen on rakennettu uusia asuintaloja. TVH:n tehtävänä oli rakentaa ja huoltaa pääosaa Suomen julkisista liikenneväylistä. 

TVH:n varikko eli Finnischer Kraftwagenhof on merkitty tähän karttaan. Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Jatkosodan aikana ainakin vuosina 1943 - 1944 varikko oli Puolustusvoimien käytössä. Varikon johtaja oli ilmeisesti Viipurin autorengas -nimisen yrityksen johtaja res.ups. Vainio, jonka toimisto oli Veitsiluodon talossa silloisen kauppalan keskustassa.[14] Puolustusvoimien autovarikolta toimivat Yht.E. Roin, 1. Er. Ps. Autojoukkueen sekä kaiketi myös Osasto Pennasen huoltoajoissa olleet autot.[15] Saksalaisten kartoissa se oli nimellä Finnischer Kraftwagenhof.[16]

Autojoukkueen autokalustoa TVH:n varikolla.

Vasemmalla Peugeot DK-5 ja oikealla sotasaalispanssariauto. Kuvat: Joppe Rannan arkisto.

Saksalaisten ottamasta ilmakuvasta syyskuulta 1941 voi nähdä, että siellä oli ainakin viisi parakkia silloin.[17] Alueella oli myös bensiiniasema. Se bensiiniasema oli ilmeisesti varikosta vasemmalla oleva pieni alue, joka olisi suurin piirtein nykyisen Koskikatu 64:n kohdalla. Todennäköisesti parakit olivat autokorjaamoja ja varastoja ja kaiketi jokin parakki oli miehistön asuinparakkinakin. 

Saksalaisten syyskuussa vuonna 1941 ottamassa ilmakuvassa näkyy TVH:n varikkoalue tien oikealla puolella. 

Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Suomalaiset saivat jatkosodan aikana käyttöönsä kuorma-autoja Saksan Wehrmachtilta, koska suomalaisilla oli suuri puute ajokalustosta. Näin suomalaiset saattoivat suorittaa Heerin (rekisteritunnus WH) luovuttamilla kuorma-autoilla mm. huoltokuljetuksia suomalaisille ja mahdollisesti myös saksalaisille joukoille Sallaan, Lutolle ja Petsamoon. Kuorma-autoja voitiin käyttää myös lumen auraukseen talviaikana. Varikolla oli ajossa myös sotasaaliina saatuja panssariautoja. 

Saksalaisilla rekisterikilvillä (WH=Wehrmacht Heer) olevia saksalaisilta lainattuja kuorma-autoja oli suomalaisten kuljettajien käytössä. Naisen takana ranskalainen Peugeot DK-5. (Kuva: Joppe Rannan arkisto)

________________ 

English summary: The WW2 Wehrmacht and Finnish army camps on the first half of the present Kairatie in Rovaniemi 

On the first half of the present Kairatie (former Kittiläntie) in the city of Rovaniemi there were WW2 Wehrmacht camps and a Finnish Army lorry camp. There are only few remains of these camps left in the area. In this article you can see some photos of the remains, maps, vehicles and barracks. During the war the German Army needed garrison and supply bases all over Northern Finland. In many cases, these barrack areas were built on the outskirts of northern towns but in Rovaniemi the Germans used the center of the municipality. 

The presence of the German troops in Northern Finland was very big in Rovaniemi where the headquarters of the German Armeeoberkommando 20 were. Some of these German supply bases in Northern Finland were often referred to as Pikku-Berliini (“Little Berlin”) by the local Finnish population. The origins of this nickname are unknown, but the term was apparently already in use during the war. 

One of the main camps in Rovaniemi area that was the so called Little Berlin was in the Korkalovaara area. The German name of the camp area was Barackenlager Rovaniemi Kittiläntie 71. Both Luftwaffe and Heer had their own barracks there. There was about 50 barracks in this camp which was built in 1942 – 1944, among other things accommodation barracks, warehouses, saunas, cantines, ammunition depots, communication centre, petrol station and Luftwaffe transition camp. 

The Germans didn’t destroy all their barracks and after the war there were about 45 barracks still in the area. They were used first to inhabit the evacuees and later used by the Finnish border guard and Postal service and many others. These German barracks were demolished in the 1950’s. 

Nearby Little Berlin were also barracks for Luftwaffe aviation signals regiment (Luftnachrichten Regiment Ausbaustab Mot. Kompanie 8) and Luftwaffe aviation signals battalion (Luftnachricten Abteilung 82). 

Also Finnish Army had their own lorry depot next to these German camps. The Finnish drivers operated from there to transfer supplies to the Finnish troops in Salla and Lutto front. The Finnish Army had shortage of lorries so the German Heer (The Wehrmacht Ground forces) loaned some lorries to be used in these transportations. After the war the area was rebuilt and was the base of the Road and water works department (TVH) for decades. Now those buildings have been demolished and the area is a new residential area. 

_____________

Lähdeviitteet:

[1] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. Rovaniemen kaupungin arkisto. 

[2] Aufstellung über von der Ortskommandantur gemietete Räume im Ortskommandanturbereich Rovaniemi. Yhteysesikunta Roi. Hallinnollinen toimisto (toimisto X) 1941 - 1944: KDN:o 5480/X/D/215, Lapin lääninhallitus, Rovaniemi 28.10.1942 N:o F3284. KA. 

[3] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. Rovaniemen kaupunginarkisto. 

[4] Ibid. 

[5] Ibid. 

[6] Lapin lääninhallituksen arkisto. Hs:6. Saksalaisilta jääneitä parakkeja koskevat asiakirjat 1945. Oulun maakunta-arkisto. Haastattelutietoja. KM. 

[7] Pentti Mikkosen haastattelu 1.10.2012. 

[8] Erkki Liljan (s. 1939) haastattelu 8.12.2015. Pentti Mikkosen haastattelu 1.10.2012.

[9] Omat kenttätutkimukset. KM. 

[10] Erkki Liljan haastattelu 8.12.2015. 

[11] Ibid. 

[12] Omat kenttätutkimukset. KM. 

[13] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. Rovaniemen kaupunginarkisto. 

[14] Oiva Konttijärven antamia tietoja 12.6.2019. 

[15] Kansallisarkiston sotapäiväkirjojen tietoja. 

[16] Bildplanskizze 1:5000 (Rovaniemi): Sonderluftbildabteilung des R.L.M. (Sobia) Sept. 1941. Lapin maakuntamuseo. 

[17] Ibid.