Saksan joukkojen perääntymistie Saarenkylän ja Ylikylän kautta Kittiläntielle syksyllä 1944
© Kalevi Mikkonen 2020
Sodan loppuvaiheessa vuonna 1944 saksalaiset rakensivat perääntymistien, ns. lankkutien, Saarenkylään siellä olevan kylätien päälle. Tämä kylätie alkoi Saarenkylän Färinrannasta Rovaniemen Osuuskaupan myymälän kohdalta. Tie kääntyi nykyiselle Sahatielle ja seurasi vanhaa kärry- tai kylätietä Piirittävaaran tienhaaraan, josta se jatkui Vitikanpäähän. Tie kulki nykyisen Vitikanpääntien suuntaisesti Vitikanpään päähän, josta kahden lyhyehkön pukkisillan ja saarien kautta päästiin Ounasjoen yli Ylikylän puolelle silloisen Törmäsen talon eli nykyisen Apajatien 28:n kohdalle, jossa tie kulki pihan läpi, ja jossa saksalaisilla oli sillan kupeessa vartiotupa. Lapin sodan alettua määrättiin 2.10.1944 1.Kp./SS-Ski-Btl "Norge" eli norjalaisten SS-vapaaehtoisten pataljoonan 1. komppania varmistamaan Ylikylän silta.[1]
Saksan joukkojen perääntymistie vuonna 1944. Pohjakartta vuodelta 1955.
Ilmakuva Ylikylän alueelta vuodelta 2002. Osia alkuperäisestä perääntymistiestä (kylätiestä) on vielä käytössäkin.
Saksalaisten vetäytymisliikenteen suunnnitelmakartta Ringverkehr syksyltä 1944. Merkintä Süd tarkoittaa Rantavitikan silloisen koulun lähelle rakennettua väliaikaista pukkisiltaa eli ns. Kriegsbrückea, merkintä Nord tarkoittaa Ylikylän kohdalta Ounasjoen ylittävää pukkisiltaa, eli ns. OT-Brückea. Myös Ounaskosken ja Suutarinkorvan sillat on tietenkin merkitty karttaan. Saksalaiset räjäyttivät kaikki nämä sillat evakoituaan joukkonsa Rovaniemeltä.
Kartta: Armeeoberkommando 20, Ia, Anlagenbände z. KTB Nr.5 Sep 1 - Dec 18, 1944. T-312 R1062. Oulun yliopiston mikrofilmi. (U.S. National Archives
microfilm).
Saksalaisten suunnitelman mukaan, kuten ylläolevasta Ringverkehr-kartasta selviää, oli heillä aluksi tarkoituksena ajattaa joukot suorinta reittiä silloiselle Kittiläntielle eli nykyiselle Ylikyläntielle. Paperilla suunnitelma varmasti näytti hyvältä, mutta maastossa tilanne oli toinen. Sota-aikana sinne meni kyllä kärrytie, mutta lähempänä Kittiläntietä oli tällä reitillä varsin jyrkähkö nousu, mikä ottaen huomioon raskaan kaluston ja huonon tiepohjan, oli varmasti varsin hankala kulkureitti. Näin ollen tätä reittiä saksalaiset tuskin paljonkaan jos ollenkaan hyödynsivät.
Sen sijaan he valitsivat kuljetuksiaan varten toisen pitemmän, mutta huomattavasti loivemman kylätien. Saamieni aikalaistietojen ja omien tutkimusteni perusteella tultaessa Apajatien kohdalle, perääntymistie kääntyi silloisen Törmäsen talon talon kohdalta oikealle Ounasjoelta katsoen. Sieltä tie meni suurin piirtein nykyistä Kunnarinkujaa pitkin nykyiselle Kerttulantielle ja edelleen nykyisen Kivikangas -nimisen tien varrella olevan Ylläri -nuorisotilan (Kivikangas 1) kohdalta silloiselle Kittiläntielle. Tässä kohtaa Kittiläntiellä sijaitsi tien molemmin puolin myös saksalaisten parakkialueita. Sota-aikana ja vielä pitkään sen jälkeenkin tämä reitti oli hiekkapohjainen yhteneväinen reitti. Nykyisin uudet asuinalueet, pellot ja uudet tiejärjestelyt ovat katkaisseet alkuperäisen reitin useasta kohdasta. Saksalaiset käyttivät tätä tietä joukkojen ja materiaalien kuljetukseen.[2]
Pukkisilta Ounasjoen yli oli rakennettu tälle kohdalle. Etualalla Ylikylän puoleinen pääty ja taustalla sähkölinjan oikealla puolella näkyy Hiansaaren lounaispuolen pääty. Hiansaaren koillispuolella oli myös pukkisilta Vitikanpäähän. Veden pinta Ounasjoella on nykyisin korkeammalla kuin sota-aikana.
Keskellä olevan entisen navetan ja oikeanpuoleisen päärakennuksen välistä meni saksalaisten perääntymistie. Molemmat rakennukset ovat tiettävästi alkuperäisiä ja sodalta säästyneitä, mutta sittemmin peruskorjattuja. Kuva otettu pukkisillan päädyn kohdalta.
Kuva Apajatieltä kohdasta, jossa pukkisillalta talojen välistä tuleva tie kääntyi Ounasjoelta katsoen oikealle. Perääntymistie jatkui sitten kohti edessä näkyvää taloa. Vasemmalle kaartuvan nykyisen tien kohdalla oli sota-aikana myös kärrytie kohti silloista Kittiläntietä, mutta sitä ei tiettävästi käytetty kuljetuksiin.
Tämän nykyisen polun ja taustalla näkyvän nuorisotilan kautta tie yhtyi silloiselle Kittiläntielle. Kuva otettu (nykyiseltä) Ylikyläntieltä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.
Saksalaiset rakensivat siis Saarenkylään ja Vitikanpäähän kylätien päälle lankkutien. Lankkutien ja sillan rakensivat ilmeisesti Organisaatio Todtin työyksiköt, koska saksalaiset sotilaat kutsuivat sitä muisteluissaan nimellä OT-Brücke.[3] Saksalaiset ehtivät tuhota pukkisillat 15.10.1944 klo 10.30, mutta suomalaiset korjasivat ne käyttökuntoon 1.11.1944 mennessä.[4] Samalle paikalle oli tehty silta jo 1930-luvulla aina kesäisin alueen asukkaiden eläinten, heinänkorjuukaluston ja ruokatarvikkeiden kuljetuksia varten. Silta purettiin osittain aina tulvan ja jäiden lähdön aikaan ja rakennettiin uudestaan sen jälkeen.[5]
Voisi olettaa, että saksalaiset olisivat rakentaneet lankkutien myös Ylikylän puoleiselle kylätielle. Näin ei tiettävästi kuitenkaan tehty, koska tästä ei ole mitään kertomuksia jäänyt. Mutta varmaankin ainakin joitakin huonompipohjaisia osuuksia Ylikylän reitilläkin lankutettiin ja levennettiin, koska raskasta kalustoa jouduttiin koko ajan siirtämään tien kautta eteenpäin. Tuskin tämän hevosrattailla ajettavan varsin kapean kärrytien kunto oli Ylikylän puolella sen parempi kuin joen toisella puolellakaan.
Ylikylän perääntymistie oli kovassa käytössä syksyllä 1944, jolloin itärintamalta tulevat kolonnat käyttivät sitä siirtyäkseen Kittiläntielle ja eteenpäin kohti Norjaa. Kuva: Lapin maakuntamuseo/Kurt Voigtin kokoelma.
Aarne Mikkonen kertoi näistä reiteistä Ounasjoen sillasta seuraavia muisteluja: ”Kävimme 1960-luvun alussa poikien kanssa usein uimassa Ylikylän vanhan pukkisillan kohdalla Hiansaaressa. Vitikanpääntiellä oli silloin jossakin kohdassa vielä jokunen pätkä lankkutietä jäljellä. Sillan kohdalta uimme Ylikylästä Hiansaareen ja takaisin. Kummallakin puolella oli silloin hiekkaranta, kun vesi ei ollut vielä niin ylhäällä kuin nykyisin. Vanhan sillan puisia tukipaaluja oli joen pohjassa, mutta Hiansaaressa en muista mitään jäänteitä olleen. Ei niitä kyllä erikseen etsittykään. Itse entisen sillan kohdalta oli vaarallista uida juuri näiden paalujen ja siltarakenteiden kiinnitykseen käytettyjen rautalankojen ja vaijereiden takia. Uimmekin yleensä sillan vierestä, niin ettei virtaus vienyt paaluja kohti.”[6]
______________
English summary: The German Army retreating to Norway throughout Saarenkylä and Ylikylä in Rovaniemi in autumn 1944
In autumn 1944 when the Finns signed a peace with the Soviet Union, the German Army had lots of troops in Finland and they were still at war with the Russians. The Soviet Union demanded that the Finns remove all German troops from their territory which led to so called Lapland War between Finland and Germany. The Germans used a preset timetable for determining when ground should be given in order to maximize effectiveness of the evacuation of their army.
In the beginning of the Lapland War in autumn 1944, the retreating German army built a plank road on the old village road in Saarenkylä and Vitikanpää north of Rovaniemi. They also strengthened the old weak bridge over the Ounasjoki (river). The Germans called this wooden bridge OT-Brücke Nord. All of this happened because the Germans had to move heavy vehicles and lots of armored personnel carriers and thousands of soldiers from Vitikanpää to Ylikylä over the river. From there they moved their troops through village road to Kittiläntie and onward to northern parts of Lapland and eventually to Norway which was their destination.
____________
Lähdeviitteet:
[1] Pentti Niemi, Lankkutien vaiheita. Kirjassa: Saarenkylän historia 1998. Erkki Mannisen haastattelu 16.6.2014. Onni Mannisen haastattelu 9.2.2015. Juhani Setälän tietoja 6.6.2015 ja 26.10.2018. Fernschreiben 2.10.44. Anlagenband zum Kriegstagebuch, AOK 20, Ia. Tagesmeldungen. 1.10. - 15.10.1944. AOK 20, 65635/7. T-312, R-1062. NARA.
[2] Omat tutkimukset. KM.
[3] Emil Schuler, Mit dem Bergschuh in Russland und Finnland. München 1959.
[4] Tagesmeldung 15.10.1944. Anlagenband zum Kriegstagebuch, AOK 20, Ia. Tagesmeldungen. 1.10. - 15.10.1944. AOK 20, 65635/7. T-312, R-1063. NARA. Niemi 1998.
[5] Niemi 1998. Erkki Mannisen haastattelu 16.6.2014. Onni Mannisen haastattelu 9.2.2015.
[6] Aarne Mikkonen (s. 1949) 9.11.2018.
