tiistai 4. joulukuuta 2018

Naarmankairaan kesällä vuonna 1941 

pudonneet Neuvostoliiton pommikoneet



© Kalevi Mikkonen 2018

Jatkosodan ensimmäisiä tapahtumia olivat Neuvostoliiton tekemät ilmapommitukset Suomen alueelle kesäkuussa 1941. Kesäkuun 24. päivä vuonna 1941 lähetettiin Moskovasta marsalkka S. K. Timošenkon allekirjoittama Stavkan käsky. Venäläisessä dokumenttikokoelmassa julkaistusta käskystä puuttuu poikkeuksellisesti sen antamishetki: ’’Saatujen tietojen mukaan Saksan sodanjohto aikoo lähiaikoina suorittaa ilmaiskun Leningradiin. Tällä asialla on ratkaiseva merkitys. Suomessa olevan Saksan sodanjohdon suunnitteleman Leningradiin kohdistuvan ilmahyökkäyksen ehkäisemiseksi ja varoittamiseksi käsken: Ilmavoimiemme on aloitettava keskeytymättömät päivä- ja yöpommihyökkäykset vihollisen ilmavoimien ja lentotukikohtien tuhoamiseksi Suomen eteläosassa (mukaan lukien seuraavat lentotukikohdat: Turku, Malmi, Porvoo, Kotka, Hollola, Tampere), Karjalan kannakseen rajoittuvilla seuduilla sekä Kemijärvellä ja Rovaniemellä. Operaatio on suoritettava yhdessä Pohjoisen ja Itämeren laivastojen ilmavoimien kanssa, mistä laivastojen komentajat antavat omat käskynsä.”[1]

Niinpä Pohjoisen Rintaman 12 pommituslentorykmentille ja viidelle hävittäjälentorykmentille sekä Itämeren ja Pohjoisen laivastojen pommituslentorykmenteille annettiin käsky tuhota Suomen lentotukikohdat. Suomeen suunnattavan pommitushyökkäyksen suoritustavasta Pohjoisen Rintaman ilmavoimien esikunta antoi seuraavat ohjeet: ”Vuorokauden aikana pommitetaan pienin ryhmin (3-9 konetta), vähintään neljä hyökkäystä joka lentotukikohtaan. Pommituskorkeus 2 500 - 3 000 m, tulokset kuvattava. Joka lentueen otettava seuraava pommilasti: kaksi konetta FAB-100-pommeja ja kolmas kone ZAB-pommeja. Ensimmäinen isku tapahtuu kello 04.30. Mikäli annetulla pommituskorkeudella on pilvipeite, pommitettava alempaa.”[2]

Suomalaisten käytössä ollut Tupolev SB-2 -pommikone. Kuva: SA-kuva.

Neuvostoliitto iski useilla pommikoneilla Rovaniemelle illalla 25.6.1941 ja seuraavina päivinä tarkoituksena pommittaa lentokenttää. Ensimmäisen aallon pommikoneet osuivat Rovaniemen lentokentän laitamille, jossa on säilynyt jonkin verran pommikuoppien jälkiä, mutta muutoin pommit pudotettiin Rovaniemen kauppalan tai maalaiskunnan alueelle. Pommituksissa 25.6. kuoli kaksi henkilöä ja tulipalot tuhosivat 16 rakennusta. Pommituslennot eivät olleet Neuvostoliiton kannalta onnistuneita, sillä useat niihin osallistuneet 12-metriset ja kaksimoottoriset Tupolev SB-2 -pommikoneet ammuttiin alas. Nykyisen Rovaniemen rajan puolelle Naarmankairaan Kerojängälle ja Syvälammelle pudonneet koneet kuuluivat 137. SBAP:n (Pommituslentorykmentin) koneiden osastoon, joka pommitti Rovaniemeä juhannuksen jälkeen 1941. Niiden tukikohta sijaitsi Afrikandassa.

Rovaniemen lentokentän pommikuopat. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kerojängän Tupolev SB-2M-100 -pommikone

Kerojänkään Tulkalan lähelle, kahdeksan kilometriä Naarmajoesta lounaaseen, pudonnut pommikone tuhoutui ilmataistelussa Naarmankairan yllä ilmeisesti 27.6.1941. Saksalaisen hävittäjän tulituksen seurauksena sen toinen siipi katkesi ilmassa ja kolme henkilöä hyppäsi laskuvarjoilla. Pommikone meni suohon kierteessä ja se upposi syvälle. Sen jäänteitä on edelleen suossa ja aika ajoin niitä pulpahtelee kuopasta pinnalle. Yksi laskuvarjolla pelastautunut miehistön jäsen roikkui kuusesta. Hänen jalkansa oli poikki ja hän oli ampunut itsensä.[3] Tämän koneen miehistössä olivat pilotti Ivan Dvoretski, tähystäjä Viktor Sorokaletov ja taka-ampuja Ivan Krašnov. Tämä pommikone olisi siis lähtenyt matkaan 26.6.1941 Neuvostoliiton Afrikandan lentotukikohdasta.[4]

Saksalainen lentäjä Konrad Knabe kertoi, että vääpeli Rudolf Müller ampui alas yhden koneen. Knabe etsi Fieseler Fi 156 -pienkoneella pommikoneen hylkyä ja sen miehistöä seuraavana päivänä, mutta hän ei havainnut muuta kuin toisen siiven ja laskuvarjon.[5]

Tämä siipi kuljetettiin myöhemmin Varuskunnan Eränkävijöiden kalakämpälle Tulkajärven rannalle. Siipi oli täynnä luodinreikiä. Siipi oli siellä liki 70 vuotta. Kalakämpällä ollut siipi katosi joskus vuoden 2010 tienoilla, jolloin sen tilalle oli laitettu kattopeltiä! Vielä vuonna 2007 se oli ollut paikoillaan.[6] Vuonna 1995 kairassa kävi joitakin ammattimaisia sotaromun kerääjiä, jotka nostivat jängälle viedyn vinssin avulla koneen osia suosta. He olivat kaivaneet putoamispaikalle ison kuopan, tyhjentäneet vettä pumpuilla ja nostaneet suosta koneen osia. Varmaankin ampumatarvikkeet, aseet ja moottorit on ainakin viety. Vuonna 2009 sotavainajien etsintäryhmä löysi paikalta kahden uudelleen haudatun ja ryöstetyn venäläismiehistön jäsenen (Krašnov, Sorokaletov) jäännökset. Koneen pilotin jäännöksiä ei ole löydetty.[7] On mahdollista, että yksi hengissä säilynyt oli nimenomaan Dvoretski, joka on paennut putoamispaikalta ja kuollut erämaassa.  Hänen ruumiinsa on joko jäänyt kairaan tai on ehkä jo heti löydettäessä viety jollekin venäläisten sotilaiden hautausmaalle Kemijärven alueelle.

Tupolev-koneen reikäinen siipi kalakämpällä, ennen kuin se varastettiin. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Syvälammen Tupolev SB-2M-100 -pommikone

Tämä venäläinen pommikone putosi 52 kilometriä Rovaniemen kauppalasta koilliseen lähelle Syvälammen rantaa lähelle Naarmajoen luusuaa olevalle kuivalle kannakselle joko 27.6. tai 28.6.1941 tuhoutuen pahasti. Kone tuli ilmeisesti melko pystyssä asennossa maahan. Putoamispaikan kohdalta paloi hieman metsää. Kairan asukkaat kiirehtivät sammutustöihin, mutta alkuun koneen ammukset räjähtelivät tulen takia, joten lähelle ei voinut mennä. Kun sammuttajat pääsivät lähelle, he arvelivat aluksi, että ruumiita saattoi olla kolme, joista yksi oli päätön. Löydetty vainaja oli turkishaalarissa ja taskusta kaivetuista papereista arveltiin vainajan olevan nuori nainen.[8] Venäläisten tutkijoiden mukaan lentokoneissa ei kaiketi kuitenkaan ollut naisia miehistössä, sillä ensimmäisiä naispilotteja ja suunnistajia alettiin kouluttaa vasta lokakuussa 1941.

Kohteessa on 20 x 20 metrin kokoinen palanut alue, jossa ei kasva turvetta. Rungon putoamispaikalla on matala ovaalinmuotoinen painanne. Alueella on melko paljon lentokoneen alumiini- ja rautaromua. Viranomaiset veivät isoimmat osat ja poromiehet ja kalastajat veivät lähes kaiken muun rojun. Pyhäjärven erakon Vihtori Luokilan kerrotaan mm. tehneen uistimia moottorin jäähdyttimen kuparipellistä ja koneen konekivääristä hän teki saunaansa arinan.[9] Entinen sotilas ja myöhempi eräkirjailija K. M. Wallenius kävi paikalla vuonna 1947 ja kertoi kirjassaan ”Vanhat kalajumalat” löytöpaikasta seuraavaa: ”Metsään oli syöksynyt lentokone, kappaleet hajallaan siellä täällä, luitakin joukossa ja sakeatukkainen päänahka. Paljon ei ollut ihmisestä jäänyt. Metsän riutta oli siinä viettänyt pitojansa. Me puolestamme kokoilimme, mitä pirtillä tarvitsimme, alumiinipeltiä uudeksi savutorveksi, kumia airoihin ja muuta.”[10] Vielä 1950-luvulla eräs paikallinen asukas Veikko Korolainen löysi silkkisen laskuvarjon piilotettuna kivenkoloon ja vei sen kotiinsa Könkään erämaataloon. Hänen vaimonsa teki kankaasta tytöille mekkoja.[11]

Syvälammen pommikoneen putoamispaikka. Kuva: Tuomo Laamanen.

SB-2 -pommikoneen 7.62 mm ShKAS-konekiväärin patruunavyön palanen. Kuva: Tuomo Laamanen.

Pienikokoinen lentäjän hansikas? Kuva: Tuomo Laamanen.

 Koneen osa. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Koneen rungon alumiinia. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Rungon osia. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Ainakin yksi lentäjä siis pelastui laskuvarjolla. Ilmasuojelujoukkojen kerrotaan myös löytäneen järven rannalta laskostetun laskuvarjon ja Nagan-revolverin kotelon.[12] Myös toinen miehistön jäsen tuli alas laskuvarjolla, mutta hän kuoli. Hänen luitaan kerrotaan olevan paikalla vieläkin.[13] Pelastunut lentäjä mahdollisesti kaiversi Syvälammen rannalla olevaan petäjään kyrillisin kirjaimin kaiketi muistokirjoituksen kuolleelle lentäjälle. Siinä luki ylempänä MIP (=mir eli rauha) ja alempana ilmeisesti naisen nimi, josta ei enää saa selvää.[14] Kolmas miehistön jäsen joko paloi koneen mukana tai kuoli haavoittuneena kairassa.

Muistokirjoitus petäjässä Syvälammen rannalla. Kuva: Tapani Rantahalvari.

______________ 


English summary: Two crashed Tupolev SB-2M-100 -bombers in Naarmankaira, Rovaniemi area

The Finnish-Soviet Continuation War started with the bombing of several major Finnish cities by the Soviet air force in the morning of 25 June 1941. Referring to these bombing raids, the Finnish president Risto Ryti and the Finnish parliament publicly stated that Finland had once again been the victim of Soviet attacks, thus ending the three days of uneasy peace after the German attack on the Soviet Union began on 22 June 1941.

The Soviet Union bombed Rovaniemi in the beginning of the Continuation War in 25.-28.6.1941 with several Tupolev SB2-bombers. The Soviet bombing campaign was totally unsuccessful regarding its main objective, the destruction of the German Luftwaffe in Rovaniemi and elsewhere in Lapland.

Many of the Soviet bombers were shot down by the German fighters. Two of these bombers made forced landings on the soil of Naarmankaira in Rovaniemi area. One of them fell down on dry land near Syvälampi and the other on a swamp near Tulkajärvi. Each SB-2 had a crew of three persons and probably only one of them survived the crash and escaped and later died in the wilderness. After the war most of the remnants of the planes have been taken away but there are some pieces left especially around the Syvälampi crash site.






Lähdeviitteet:

[1] Carl-Fredrik Geust ja Dimitrij Hazanov.  Jatkosodan alun neuvostopommitukset. Sotahistoriallinen aikakauskirja 20/2001, s. 49 – 88.
[2] Ibid.
[3] Hannu Valtonen. Hylkyretkiä Pohjolaan. Jyväskylä 2009, s. 298 – 299.
[4] Risto Pyykkö. Tähän kuoppaan syöksyi puna-armeijan pommikone juhannuksena 1941: yli 50 vuotta myöhemmin hylkyrosvot kaivoivat koneen ylös ja ryöstivät vainajat – mutta mitä tapahtui lentäjälle? Lapin Kansa 28.10.2018. https://www.lapinkansa.fi/lappi/tahan-kuoppaan-syoksyi-puna-armeijan-pommikone-juhannuksena-1941-yli-50-vuotta-myohemmin-hylkyrosvot-kaivoivat-koneen-ylos-ja-ryostivat-vainajat-mutta-mita-tapahtui-lentajalle-2291987__trashed/?fbclid=IwAR3oU_xvVDFXq8hUX498udPb43KNboMfBlsRRFqD-PFairru8Zapm1Re6nM
[5] Pentti Hannula. Konrad Knabe etsi alasammuttua venäläiskonetta (Puheenaihe). Lapin Kansa 18.1.2008.
[6] Tapani Rantahalvarin kertoma tieto 19.8.2018.
[7] Pyykkö 28.10.2018.
[8] Risto Pyykkö. Syvälammen salaisuus. Lapin Kansa 26.4.2009.
[9] Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma: www.kantapuu.fi. Valtonen, s. 297. Pyykkö 26.4.2009.
[10] K. M. Wallenius. Vanhat kalajumalat. Helsinki 1951, s. 25.
[11] Pyykkö 26.4.2009.
[12] Valtonen, s. 297.
[13] Tapani Rantahalvarin kertoma tieto 18.8.2018.
[14] Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma: www.kantapuu.fi.  Tapani Rantahalvarin kertoma tieto 18.8.2018. Pyykkö 26.4.2009.