lauantai 7. lokakuuta 2023

Saarenputaan/ Vaskurin museosilta Rovaniemellä

© Kalevi Mikkonen 2023 

Saarenputaan silta, jota myös Vaskurin sillaksi kutsutaan, on vuonna 1925 valmistunut teräsbetoninen holvisilta Rovaniemen Saarenkylässä. Jäämerentie Rovaniemeltä Liinahamariin, myöhempi Valtatie 4, kulki sillan kautta vuoteen 1965 asti. 

Maantieosuus Saarenputaan yli pohjoiseen saatiin avatuksi vuonna 1851. Ounasjoki ja Saarenpudas ylitettiin lossilla. Vuonna 1855 Saarenputaan yli rakennettiin noin neljänkymmenen metrin pituinen silta. Sillan lähellä asuneen vaskisepän mukaan siltaa kutsuttiin Vaskurin sillaksi. Mutta sillasta tuli liian matala. Joka kevät tulvavesi nousi kannen yläpuolelle. Liikenne hoidettiin lautalla sillan kannen päällitse. Vuonna 1910 Kemijoen ylälatvoilla syntyi raju ja äkillinen tulva. Kemijoessa vesi oli paljon korkeammalla kuin Ounasjoessa ja niinpä pudasta pitkin Kemijoesta vyöryvä tulva-aalto tempaisi Saarenputaan sillan mukaansa ja vei sen pitkin Ounasjokea vastavirtaan kymmenisen kilometriä.[1]

Uuden, korkeamman sillan suunnittelu aloitettiin vuonna 1916. Mutta aika ei ollut suotuisa sillan rakentamiselle, sillä ensimmäinen maailmansota raivosi maailmalla. Suomen itsenäistymisen jälkeen liitettiin Petsamo Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920. Silloin tuli myös Jäämerentien rakentaminen Petsamoon ajankohtaiseksi. Sillan rakentaminen päästiin aloittamaan kuitenkin vasta vuonna 1924, ja se valmistui seuraavana vuonna. Sillan lopullinen suunnittelija oli yli-insinööri Olli Martikainen. Se oli teknillisenä ratkaisuna aikansa edelläkävijä ja edusti viimeisintä rakennustekniikkaa. Uuden sillan alusrakenne oli tehty kivistä, jotka kuljetettiin hevosvetoisilla kivireillä paikanpäälle. Kivimiehet – sen aikaista tiemiesten rakennusaatelia – hakkasivat kivet lopulliseen muotoonsa perusmuuriin soviteltaviksi.[2] Siltatyöhön käytettiin yli 10000 hevostyötuntia ja 400 000 miestyötuntia.[3] Saarenputaan sillan ajolinjan leveys on vajaat viisi metriä ja sillan kokonaispituus on 16 metriä. Silta on yksiaukkoinen ja vapaa aukko on 10 metriä leveä. 



Saarenputaan/Vaskurin silta. (Kuvat: Kalevi Mikkonen 2020).

Lapin sodassa Saarenputaan silta säilyi lähes uskomattomalla tavalla. Näin ei olisi tapahtunut, elleivät silloin 12-vuotias Toivo Manninen ja 13-vuotias Kauko Aakkonen olisi pelastaneet siltaa seitsemänkymmentä vuotta sitten. Toivo Manninen kertoi Erkki Liljan tekemässä haastattelussa kesällä 1993 tästä tapahtumasta. Pojat olivat jo melkein itseoppineita pioneereja, kun he seurailivat saksalaisten ilmatorjunnan toimintaa. Ennen evakkoon lähtöä pojat huomasivat, että saksalaiset laittoivat neljä isoa lentopommia Vaskurin sillan alle tarkoituksenaan räjäyttää silta, kunhan evakot ja perääntyvät saksalaisjoukot olisivat ylittäneet sillan. Pojat kuitenkin päättivät, ettei heidän siltaa räjäytetä ja niinpä he soutivat saksalaisten poistuttua huomaamatta paikalle ja katkoivat sähköjohdot, irrottivat nallit ja poistivat trotyylin molemmin puolin siltaa olleista räjähteistä. Pojat peittivät jälkensä huolellisesti, etteivät saksalaiset huomaisi paikalla käydyn. Sitten he soutelivat muina miehinä pois.[4]

Saarenputaan silta on kokenut monenlaisia tapahtumia vuosien varrella. Syksyllä 1944 osa Pohjois-Suomen evakoista karjoineen ylitti sillan Lapin evakuoinnin yhteydessä. Väki palasi seuraavana vuonna tuhottuun Lappiin takaisin yli seudun ainoan ehjän sillan. Maineikkaan Jäämerentien ja Nelostien osana silta lakkasi olemasta 1965, kun uuden nelostien liikennejärjestelyt otettiin käyttöön. Saarenputaan silta on nykyisin kevyenliikenteen silta.[5]

Saarenputaan silta on ainoa Jäämerentien silta, joka säästyi tuholta Lapin sodan aikana. Silta on vuodesta 1982 ollut Jäämerentien tiehistoriallinen kohde eli museosilta, joka sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[6]

___________ 

På svenska. In English. Auf Deutsch.



____________

Lähdeviitteet:

[1] Erkki Lilja, Saarenputaan sillan kronikka. Tie & Liikenne 2/2015, s. 38 – 39. 
[2] Ibid. 
[3] Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5092
[4] Lilja 2015. 
[5] Ibid. 
[6] Museovirasto (e.m. linkki).