tiistai 4. joulukuuta 2018

Naarmankairaan kesällä vuonna 1941 

pudonneet Neuvostoliiton pommikoneet



© Kalevi Mikkonen 2018

Jatkosodan ensimmäisiä tapahtumia olivat Neuvostoliiton tekemät ilmapommitukset Suomen alueelle kesäkuussa 1941. Kesäkuun 24. päivä vuonna 1941 lähetettiin Moskovasta marsalkka S. K. Timošenkon allekirjoittama Stavkan käsky. Venäläisessä dokumenttikokoelmassa julkaistusta käskystä puuttuu poikkeuksellisesti sen antamishetki: ’’Saatujen tietojen mukaan Saksan sodanjohto aikoo lähiaikoina suorittaa ilmaiskun Leningradiin. Tällä asialla on ratkaiseva merkitys. Suomessa olevan Saksan sodanjohdon suunnitteleman Leningradiin kohdistuvan ilmahyökkäyksen ehkäisemiseksi ja varoittamiseksi käsken: Ilmavoimiemme on aloitettava keskeytymättömät päivä- ja yöpommihyökkäykset vihollisen ilmavoimien ja lentotukikohtien tuhoamiseksi Suomen eteläosassa (mukaan lukien seuraavat lentotukikohdat: Turku, Malmi, Porvoo, Kotka, Hollola, Tampere), Karjalan kannakseen rajoittuvilla seuduilla sekä Kemijärvellä ja Rovaniemellä. Operaatio on suoritettava yhdessä Pohjoisen ja Itämeren laivastojen ilmavoimien kanssa, mistä laivastojen komentajat antavat omat käskynsä.”[1]

Niinpä Pohjoisen Rintaman 12 pommituslentorykmentille ja viidelle hävittäjälentorykmentille sekä Itämeren ja Pohjoisen laivastojen pommituslentorykmenteille annettiin käsky tuhota Suomen lentotukikohdat. Suomeen suunnattavan pommitushyökkäyksen suoritustavasta Pohjoisen Rintaman ilmavoimien esikunta antoi seuraavat ohjeet: ”Vuorokauden aikana pommitetaan pienin ryhmin (3-9 konetta), vähintään neljä hyökkäystä joka lentotukikohtaan. Pommituskorkeus 2 500 - 3 000 m, tulokset kuvattava. Joka lentueen otettava seuraava pommilasti: kaksi konetta FAB-100-pommeja ja kolmas kone ZAB-pommeja. Ensimmäinen isku tapahtuu kello 04.30. Mikäli annetulla pommituskorkeudella on pilvipeite, pommitettava alempaa.”[2]

Suomalaisten käytössä ollut Tupolev SB-2 -pommikone. Kuva: SA-kuva.

Neuvostoliitto iski useilla pommikoneilla Rovaniemelle illalla 25.6.1941 ja seuraavina päivinä tarkoituksena pommittaa lentokenttää. Ensimmäisen aallon pommikoneet osuivat Rovaniemen lentokentän laitamille, jossa on säilynyt jonkin verran pommikuoppien jälkiä, mutta muutoin pommit pudotettiin Rovaniemen kauppalan tai maalaiskunnan alueelle. Pommituksissa 25.6. kuoli kaksi henkilöä ja tulipalot tuhosivat 16 rakennusta. Pommituslennot eivät olleet Neuvostoliiton kannalta onnistuneita, sillä useat niihin osallistuneet 12-metriset ja kaksimoottoriset Tupolev SB-2 -pommikoneet ammuttiin alas. Nykyisen Rovaniemen rajan puolelle Naarmankairaan Kerojängälle ja Syvälammelle pudonneet koneet kuuluivat 137. SBAP:n (Pommituslentorykmentin) koneiden osastoon, joka pommitti Rovaniemeä juhannuksen jälkeen 1941. Niiden tukikohta sijaitsi Afrikandassa.

Rovaniemen lentokentän pommikuopat. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kerojängän Tupolev SB-2M-100 -pommikone

Kerojänkään Tulkalan lähelle, kahdeksan kilometriä Naarmajoesta lounaaseen, pudonnut pommikone tuhoutui ilmataistelussa Naarmankairan yllä ilmeisesti 27.6.1941. Saksalaisen hävittäjän tulituksen seurauksena sen toinen siipi katkesi ilmassa ja kolme henkilöä hyppäsi laskuvarjoilla. Pommikone meni suohon kierteessä ja se upposi syvälle. Sen jäänteitä on edelleen suossa ja aika ajoin niitä pulpahtelee kuopasta pinnalle. Yksi laskuvarjolla pelastautunut miehistön jäsen roikkui kuusesta. Hänen jalkansa oli poikki ja hän oli ampunut itsensä.[3] Tämän koneen miehistössä olivat pilotti Ivan Dvoretski, tähystäjä Viktor Sorokaletov ja taka-ampuja Ivan Krašnov. Tämä pommikone olisi siis lähtenyt matkaan 26.6.1941 Neuvostoliiton Afrikandan lentotukikohdasta.[4]



SB-2M -koneen osia Kerojängällä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Saksalainen lentäjä Konrad Knabe kertoi, että vääpeli Rudolf Müller ampui alas yhden koneen. Knabe etsi Fieseler Fi 156 -pienkoneella pommikoneen hylkyä ja sen miehistöä seuraavana päivänä, mutta hän ei havainnut muuta kuin toisen siiven ja laskuvarjon.[5]

Tämä siipi kuljetettiin myöhemmin Varuskunnan Eränkävijöiden kalakämpälle Tulkajärven rannalle. Siipi oli täynnä luodinreikiä. Siipi oli siellä liki 70 vuotta. Vielä vuonna 2007 se oli ollut paikoillaan.[6] Vuonna 1995 kairassa kävi joitakin ammattimaisia sotaromun kerääjiä, jotka nostivat jängälle viedyn vinssin avulla koneen osia suosta. He olivat kaivaneet putoamispaikalle ison kuopan, tyhjentäneet vettä pumpuilla ja nostaneet suosta koneen osia. Varmaankin ampumatarvikkeet, aseet ja moottorit on ainakin viety. Vuonna 2009 sotavainajien etsintäryhmä löysi paikalta kahden uudelleen haudatun ja ryöstetyn venäläismiehistön jäsenen (Krašnov, Sorokaletov) jäännökset. Koneen pilotin jäännöksiä ei ole löydetty.[7] On mahdollista, että yksi hengissä säilynyt oli nimenomaan Dvoretski, joka on paennut putoamispaikalta ja kuollut erämaassa.  Hänen ruumiinsa on joko jäänyt kairaan tai on ehkä jo heti löydettäessä viety jollekin venäläisten sotilaiden hautausmaalle Kemijärven alueelle.

Tupolev-koneen reikäinen siipi kalakämpällä. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Syvälammen Tupolev SB-2M-100 -pommikone

Tämä venäläinen pommikone putosi 52 kilometriä Rovaniemen kauppalasta koilliseen lähelle Syvälammen rantaa lähelle Naarmajoen luusuaa olevalle kuivalle kannakselle joko 27.6. tai 28.6.1941 tuhoutuen pahasti. Kone tuli ilmeisesti melko pystyssä asennossa maahan. Putoamispaikan kohdalta paloi hieman metsää. Kairan asukkaat kiirehtivät sammutustöihin, mutta alkuun koneen ammukset räjähtelivät tulen takia, joten lähelle ei voinut mennä. Kun sammuttajat pääsivät lähelle, he arvelivat aluksi, että ruumiita saattoi olla kolme, joista yksi oli päätön. Löydetty vainaja oli turkishaalarissa ja taskusta kaivetuista papereista arveltiin vainajan olevan nuori nainen.[8] Venäläisten tutkijoiden mukaan lentokoneissa ei kaiketi kuitenkaan ollut naisia miehistössä, sillä ensimmäisiä naispilotteja ja suunnistajia alettiin kouluttaa vasta lokakuussa 1941.

Kohteessa on 20 x 20 metrin kokoinen palanut alue, jossa ei kasva turvetta. Rungon putoamispaikalla on matala ovaalinmuotoinen painanne. Alueella on melko paljon lentokoneen alumiini- ja rautaromua. Viranomaiset veivät isoimmat osat ja poromiehet ja kalastajat veivät lähes kaiken muun rojun. Pyhäjärven erakon Vihtori Luokilan kerrotaan mm. tehneen uistimia moottorin jäähdyttimen kuparipellistä ja koneen konekivääristä hän teki saunaansa arinan.[9] Entinen sotilas ja myöhempi eräkirjailija K. M. Wallenius kävi paikalla vuonna 1947 ja kertoi kirjassaan ”Vanhat kalajumalat” löytöpaikasta seuraavaa: ”Metsään oli syöksynyt lentokone, kappaleet hajallaan siellä täällä, luitakin joukossa ja sakeatukkainen päänahka. Paljon ei ollut ihmisestä jäänyt. Metsän riutta oli siinä viettänyt pitojansa. Me puolestamme kokoilimme, mitä pirtillä tarvitsimme, alumiinipeltiä uudeksi savutorveksi, kumia airoihin ja muuta.”[10] Vielä 1950-luvulla eräs paikallinen asukas Veikko Korolainen löysi silkkisen laskuvarjon piilotettuna kivenkoloon ja vei sen kotiinsa Könkään erämaataloon. Hänen vaimonsa teki kankaasta tytöille mekkoja.[11]

Syvälammen pommikoneen putoamispaikka. Kuva: Tuomo Laamanen.

SB-2 -pommikoneen 7.62 mm ShKAS-konekiväärin patruunavyön palanen. Kuva: Tuomo Laamanen.

Pienikokoinen lentäjän hansikas? Kuva: Tuomo Laamanen.

 Koneen osa. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Koneen rungon alumiinia. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Rungon osia. Kuva: Tapani Rantahalvari.

Ainakin yksi lentäjä siis pelastui laskuvarjolla. Ilmasuojelujoukkojen kerrotaan myös löytäneen järven rannalta laskostetun laskuvarjon ja Nagan-revolverin kotelon.[12] Myös toinen miehistön jäsen tuli alas laskuvarjolla, mutta hän kuoli. Hänen luitaan kerrotaan olevan paikalla vieläkin.[13] Pelastunut lentäjä mahdollisesti kaiversi Syvälammen rannalla olevaan petäjään kyrillisin kirjaimin kaiketi muistokirjoituksen kuolleelle lentäjälle. Siinä luki ylempänä MIP (=mir eli rauha) ja alempana ilmeisesti naisen nimi, josta ei enää saa selvää.[14] Kolmas miehistön jäsen joko paloi koneen mukana tai kuoli haavoittuneena kairassa.

Muistokirjoitus petäjässä Syvälammen rannalla. Kuva: Tapani Rantahalvari.

______________ 


English summary: Two crashed Tupolev SB-2M-100 -bombers in Naarmankaira, Rovaniemi area

The Finnish-Soviet Continuation War started with the bombing of several major Finnish cities by the Soviet air force in the morning of 25 June 1941. Referring to these bombing raids, the Finnish president Risto Ryti and the Finnish parliament publicly stated that Finland had once again been the victim of Soviet attacks, thus ending the three days of uneasy peace after the German attack on the Soviet Union began on 22 June 1941.

The Soviet Union bombed Rovaniemi in the beginning of the Continuation War in 25.-28.6.1941 with several Tupolev SB2-bombers. The Soviet bombing campaign was totally unsuccessful regarding its main objective, the destruction of the German Luftwaffe in Rovaniemi and elsewhere in Lapland.

Many of the Soviet bombers were shot down by the German fighters. Two of these bombers made forced landings on the soil of Naarmankaira in Rovaniemi area. One of them fell down on dry land near Syvälampi and the other on a swamp near Tulkajärvi. Each SB-2 had a crew of three persons and probably only one of them survived the crash and escaped and later died in the wilderness. After the war most of the remnants of the planes have been taken away but there are some pieces left especially around the Syvälampi crash site.






Lähdeviitteet:

[1] Carl-Fredrik Geust ja Dimitrij Hazanov.  Jatkosodan alun neuvostopommitukset. Sotahistoriallinen aikakauskirja 20/2001, s. 49 – 88.
[2] Ibid.
[3] Hannu Valtonen. Hylkyretkiä Pohjolaan. Jyväskylä 2009, s. 298 – 299.
[4] Risto Pyykkö. Tähän kuoppaan syöksyi puna-armeijan pommikone juhannuksena 1941: yli 50 vuotta myöhemmin hylkyrosvot kaivoivat koneen ylös ja ryöstivät vainajat – mutta mitä tapahtui lentäjälle? Lapin Kansa 28.10.2018. https://www.lapinkansa.fi/lappi/tahan-kuoppaan-syoksyi-puna-armeijan-pommikone-juhannuksena-1941-yli-50-vuotta-myohemmin-hylkyrosvot-kaivoivat-koneen-ylos-ja-ryostivat-vainajat-mutta-mita-tapahtui-lentajalle-2291987__trashed/?fbclid=IwAR3oU_xvVDFXq8hUX498udPb43KNboMfBlsRRFqD-PFairru8Zapm1Re6nM
[5] Pentti Hannula. Konrad Knabe etsi alasammuttua venäläiskonetta (Puheenaihe). Lapin Kansa 18.1.2008.
[6] Tapani Rantahalvarin kertoma tieto 19.8.2018.
[7] Pyykkö 28.10.2018.
[8] Risto Pyykkö. Syvälammen salaisuus. Lapin Kansa 26.4.2009.
[9] Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma: www.kantapuu.fi. Valtonen, s. 297. Pyykkö 26.4.2009.
[10] K. M. Wallenius. Vanhat kalajumalat. Helsinki 1951, s. 25.
[11] Pyykkö 26.4.2009.
[12] Valtonen, s. 297.
[13] Tapani Rantahalvarin kertoma tieto 18.8.2018.
[14] Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma: www.kantapuu.fi.  Tapani Rantahalvarin kertoma tieto 18.8.2018. Pyykkö 26.4.2009.

tiistai 6. marraskuuta 2018

Rovaniemen ympäristöön talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana pudonneiden lentokoneiden paikkoja ja jäänteitä


© Kalevi Mikkonen 2018 (päivitetty 1.7.2022)


Rovaniemen ympäristöön putosi talvi-, jatko- ja Lapin sodan aikana lukuisia lentokoneita joko ilmatorjunnan tai ilmataisteluiden takia tai onnettomuuksissa. Lentokoneharrastajat ja lentokonehylkyjen etsijät ovat etsineet näiden pudonneiden koneiden hylkyjä vuosikymmenten ajan. Tähän mennessä on jo saatu varsin kattava lista näistä tapauksista koottua, mutta yhä vieläkin saattaa uusia kohteita ilmaantua, sillä kaikista tapauksista ei ole säilynyt tarkkoja arkistotietoja Saksan ja Neuvostoliiton sota-arkistoissa. Muistelujen ja silminnäkijähavaintojen avulla on myös selvitetty putoamispaikkoja. Olen tähän artikkeliin koonnut Rovaniemen alueen lentokoneiden putoamispaikat olemassa olevan aineiston ja joidenkin muistelusten avulla. Lentokentän kiitoradalla tapahtuneita konerikkoja tai onnettomuuksia ei ole käsitelty. Luettelo ei välttämättä ole täydellinen. Naarmankairaan pudonneista kahdesta SB-2 -pommikoneesta tulee kirjoitus myöhemmin.

Viirinkylän Iljushin DB-3 

Ruotsalaisen Carl Olof Steningerin hävittäjä ampui talvisodan aikana 21.2.1940 tämän venäläispommikoneen alas. Kone putosi palavana Viirinkylän Sainvaaraan. Koneen miehistöstä kaksi sai heti surmansa ja kolmas ammuttiin myöhemmin. Maastossa ei ole enää havaittavia kappaleita.[1]

Tästä tapauksesta kertoo tulitaistelun silminnäkijä Oiva Konttijärvi seuraavaa: ”Olin pakkaspäivänä tullut ulos hiihtääkseni vähän. Päivä oli pilvinen, mutta valoisa. Kuulen omituista rätinää, joka voimistuu. Rovaniemen suunnasta näen lentävän kaksi konetta, isompi edessä ja pienempi perässä. Kohti järven päätä käännyttäessä erottu ääni konekiväärin ääneksi ja isommasta koneesta alkaa tulla savua Puotilan kohdalla. Matka jatkuu järven päätä kohti ja äänet heikkenevät. Savuavaa konetta on helppo seurata ja se katoaa Niesikivalon korkeimman kohdan taakse. Seison pitkään paikallani ja musta savupilvi nousee kivalon takaa. Kone putosi Viirinkylän seudulle.”[2]

Iljushin DB-3f. Kuva: SA-kuva.

Pikku Mellalammen ja Mellalammen väliselle suoalueelle pudonnut Tupolev SB-2 -lentokone 

Pikku Mellalammen ja Mellalammen väliselle alueelle tai mahdollisesti Mellavaaraan joko talvisodan tai ehkä jatkosodan aikana pudonnut lentokone oli kaiketi venäläinen Tupolev SB-2 -pommikone. Helmikuun 21. päivänä 1940 Rovaniemelle suuntautuneeseen hyökkäykseen osallistui venäläistietojen mukaan 13 Iljushin DB-3- ja 26 Tupolev SB-2 -pommikonetta. Kansan suussa puhuttiin ”Molotovin ilmasta” eli hyvien lentosäiden aikana Neuvostoliitto teki kymmenien konemuodostelmien suuruisia pommitusretkiä Suomeen. Neuvostoliittolaisten sotapäiväkirjojen mukaan Rovaniemen alueelle olisi 21.2.1940 pudonnut kolme pommikonetta, joista yksi olisi ollut SB-2 -pommikone.[3]


Venäläisten Iljushin DB-3 -lentokoneita Suomen yllä talvisodan aikana. Kuva: SA-kuva.


Mansikkakoskella alas ammuttu Tupolev SB-2M-100. Kuva: SA-kuva.

Toinen mahdollisuus on, että SB-2 putosi jatkosodan ensimmäisen kesän aikana joko kesäkuussa tai heinäkuussa (esim. 2.7.1941), jolloin useita venäläisten koneita tuhoutui Rovaniemen alueen läpi tehdyissä ilmahyökkäyksissä.[4] Talvisodan tai jatkosodan aikana putoamispaikka on todennäköisesti ollut tunnettu ja sieltä lienee haettu isoimmat osat talteen varmaankin pian putoamisen jälkeen. Sota-ajan jälkeen paikka lienee jollakin tavalla unohtunut, koska siitä ei ole merkintöjä esim. lentokonehylyistä kertovissa kirjoissa enkä ole nähnyt mainintoja muuallakaan. 



Ilmeisesti Koljolassa alasammutun Tupolev SB-2 -pommikoneen peräosa. Kuva: SA-kuva.

Pikku Mellalammen ja Mellalammen alueelle ja Mellavaaraan ei mennyt kuin kärry- ja kinttupolkuja kymmeniin vuosiin, mutta siellä käyneille metsästäjille, kalastajille ja marjanpoimijoille paikka oli tiedossa. Heti sodan jälkeen 1940- ja 1950-luvuilla siellä oli vielä jonkin verran jäänteitä jäljellä, mutta pikkuhiljaa määrä väheni olemattomiin. Muistan itsekin joskus 1970-luvun alussa, kun käytiin Mellalammella marjaretkellä, että kerran mentiin jossain Mellavaaran ja Mellalammen välisellä alueella tuon paikan ohi ja setäni kertoi siinä olleen lentokoneen jäänteitä. Muistini mukaan silloin siellä ei ollut kuin pientä sälää parinkymmenen neliömetrin alueella. Paikka sijaitsi muistaakseni kangasmaastossa eikä suo-alueella. Paikka on voinut sittemmin jäädä leveähkön hiekkaisen metsätien tuhoamaksi. Tuolloin tietä ei vielä ollut. Todennäköisesti sieltä on kannettu esineitä, mm. runkokonekiväärin jäänne, Pikku-Mellalammen lähellä olevalle avokalliolle, joita sieltä on löytynyt. Nykyisin paikalta ei ole ainakaan ilman metallinetsintälaitetta löydettävissä enää mitään. 

Jonnekin Mellavaaran lähelle lienee pudonnut yksi Tupolev SB-2 -pommikone.


Tältä kallioalueelta löytyi yksipiippuinen 7.62 mm runkokonekivääri ja muuta pientä rojua. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Putoamispaikalla jo 1940-luvulla käynyt Pentti Mikkonen kertoi seuraavaa: ”Osia oli levinnyt laajalle alueelle, ainakin noin 40 x 40 metrin alueella niitä oli. Vielä 1940-luvulla joitakin koneen osia oli löydettävissä. Mellavaaran lähellä oli hylystä jäljellä, mm. kaksipiippuinen konekivääri ja sen ympärillä ollut kupu.”[5]

SB-2 -pommikoneen 7.62 mm ShKAS-tähystäjäkonekiväärit. Kuva otettu Rovaniemen asepajalla 24.2.1940. 
Kuva: SA-kuva.

Aarne Mikkonen puolestaan kertoi seuraavaa: ”Kävin Pikku Mellalammen alueella monta kertaa 1960-luvun alkupuolelta alkaen. Koneen jäänteitä oli Pikku Mellalammen kaakkoispuolella heti suon vieressä olevan isohkon avokallion päällä. Isompia koneen osia ei enää näkynyt missään. Kaikki alumiiniosat oli viety pois, ilmeisesti hevoskärryillä kärryteitä pitkin. Jäljellä oli pientä sälää, rikkoutuneiden mittarien osia, osittain palanut pistoolin kotelo, lentäjän saapas, vyön pätkä ja joitakin henkilökohtaisen vaatetuksen riekaleita. Lähellä kalliota oli ruostunut yksipiippuinen 7.62 mm runkokonekivääri, jonka kannoin sieltä kotiin. Se painoi monta kiloa. Konekiväärissä ei ollut enää irtonaisia osia. Piipun ympärillä oli metallinen jäähdytysosa. Ehkä tähän liittyen Mellavaaran alueella oli runsaasti pommikuoppia, joista kerrottiin, että ne syntyivät, kun pommituslennolla osuman saanut kone pudotti pomminsa ennen maahansyöksyä.”[6] Nykyisin Mellavaaran alueelta ei löydy enää pommikuoppia, koska alue on soranotolla tuhottu. 

Tennilän Tupolev SB-2 

Saksalainen hävittäjä ampui venäläiskoneen alas heti sodan ensimmäisenä päivänä 25.6.-26.6.1941 välisenä yönä. Kone syttyi palamaan ja kaikki koneessa olleet saivat surmansa. Kone kuului viiden 137. Pommituslentorykmentin (137. SBAP) koneen osastoon, joka oli käynyt pommittamassa Rovaniemeä.[7] Putoamispaikalla on maastossa selkeä palanut alue ja vielä jonkin verran alumiini- ja muita jäänteitä. 




Tennilään pudonneen Tupolev SB-2 -pommikoneen jäännöksiä. Kuvat: Tuomo Laamanen.


Misin Tupolev SB-2 

Kesä-heinäkuussa (ehkä 27.6.) 1941 venäläinen Tupolev SB-2 -pommikone tuli idästä päin ja jäi kaartelemaan Misin yllä. Saksalainen Messerschmitt ampui sen tuleen ja miehistöä hyppäsi laskuvarjolla. Ainakin yksi miehistön jäsen kuoli tulitaistelussa saksalaiskoneen kanssa. Kone putosi soiselle maalla ja raapaisi isohkon kaivannon.[8] Yksi koneen Klimov-moottorin puolikas on vielä löydettävissä ja kerrotaan, että toinen moottori olisi upotettu Misijärveen. 



Tupolev SB-2:n Klimov-moottorin osa. Kuvat: Tuomo Laamanen.

Rovaniemen lentokentän kiitoradan 33 lounaispuolen Junkers Ju 87 B-1 (Stuka) 

Tämä yksikkö 12.(St.)/LG 1:n kone tuhoutui 31.8.1941, kun se oli lähdössä taistelulennolle. Kone teki lähtönousun, mutta kaiketi moottorivian takia yritti tehdä kaarroksen vasempaan, mutta syöksyi alas vasen siipi edellä maahan lentokentän kiitoradan lounaispuolella olevan harjanteen päälle. Kone syttyi palamaan ja kun myös koneen ammukset räjähtivät, se tuhoutui täydellisesti. Koneen molemmat miehistön jäsenet, Johannes Reimer ja Hermann Faderl, saivat surmansa.[9]

Putoamispaikka on nykyisin lentokentän laajennetun alueen aidan sisäpuolella. Siellä on enää vain vähän jälkiä havaittavissa ja koneen pienimmätkin osaset lienee korjattu talteen jo kauan sitten.[10]

Stukan putoamispaikka lentokentän lähellä. Kuva: Kalevi Mikkonen.


Junkers Ju 87B. Kuva: Wikipedia Commons (Public Domain).

Rovaniemen Pikku ja Iso Olkkavaaran välisen suoalueen Messerschmitt Bf 110 E-2 

Yksikön 1.(Z)/JG 77 kone lähti 15.12.1941 Rovaniemen lentokentältä startaten vastavaloon ja syöksyi maahan Pikku Olkkavaaran ja Ison Olkkavaaran välillä olevalle suoalueelle tuhoutuen täysin. Molemmat miehistön jäsenet (Eberhard Reichel ja Günther Boehmer) saivat surmansa.[11] Koneen putoamispaikka on varsin hankalan matkan päässä räme- ja ryteikköalueiden takana pienen suon pohjoisreunalla. Paikalla on vielä varsin runsaasti koneen metalli- ja alumiiniosien osien jäänteitä turvekerroksen päällä, mm. kolmisen metriä pitkä runko-osan kappale. Palanut ja mustunut alue on hyvin näkyvissä, eikä sille kohdalle ole kasvanut mitään. Palanut alue on nykyisin noin 2 - 6 x 14 metriä, ja koneen osia on noin 10 x 17 metrin kokoisella alueella. Kone on pudonnut jotakuinkin länsi-itä -suuntaisesti suolle palaneen alueen perusteella.[12]














Messerschmitt Bf 110 E-2 -koneen putoamispaikka ja sen jäänteitä. Kuvat ja video: Kalevi Mikkonen.


Rovaniemen lentokentän pelastustien Fieseler Fi 156 

Rovaniemen kentän liepeille on pudonnut tai tehnyt pakkolaskun useita Fieseler Fi 156 -koneita sotavuosien aikana. Koska näiden koneiden arkistotiedot ovat puutteellisia, ei voi varmuudella sanoa, milloin tähän Rovaniemen nykyisen lentokentän pelastustien alkupäähän kone on pudonnut. Kone on todennäköisesti ollut Kurierstaffel AOK Lapplandin yhteyskone. 


Tuhoutuneen Fieseler Fi 156 -koneen ohjaajan kehikko ja runko. Kuva: Oiva Konttijärvi.


Oiva Konttijärvi kertoi asiasta seuraavaa: ”Luulisin, että se kone on pudonnut sodan loppuvaiheessa syksyllä 1944. Kävin siellä vuonna 1946 ja paikkaa ei ollut ehditty siivota vielä silloin. Koneen runko ja moottori olivat palaneet, mutta siivet olivat irrallaan ja jotakuinkin ehjinä. Otin koneen jäänteistä muutamia osia talteen. Ne ovat hävinneet jonnekin vuosien myötä.”[13] Paikalla on nykyisin vielä havaittavissa hieman palamisjälkiä maassa ja joitakin palaneen alumiinin kappaleita. 



Fieseler Fi 156 -koneen putoamispaikka ja joitakin palaneen alumiinin kappaleita, joita sieltä vielä löytyy. 

Kuvat: Kalevi Mikkonen.


Fieseler Fi 156 Storch. Kuva: SA-kuva.

Fieseler Fi 156 C-3 Ylikörkössä 

Tämä saksalaisten Kurierstaffel AOK Lapplandin yhteyskone teki 11.5.1942 pakkolaskun Hilda Korvan tilan pellolle Ylikörkössä, joka sijaitsee Rovaniemen lentoasemasta kaakkoon 22 kilometriä. Kaikki kolme koneessa ollutta miestä (koneen ohjaaja Heinz Liese ja kaksi matkustajaa) säilyi hengissä ja saksalaiset myöhemmin purkivat koneen ja hakivat sen pois.[14] 

Olkka-Toramoselän Junkers Ju 87 B-1 

Tämä Stuka-koulun (yksikkö: Erg.St.I/St.G 5) kone on tuhoutunut 14.10.1942 syöksypommitusharjoituksissa osuen kallioon ja tuhoutunut täydellisesti. Molemmat koneen miehistön jäsenet (Theodor Honold ja Gerhard Klest) saivat surmansa. Lentäjät haudattiin ensin Viirinkankaan IV hautausmaan saksalaiselle osalle, ja siirrettiin 1960-luvun alussa Norvajärven hautamausoleumille.[15] Koneen osia on Laitamaa -nimisen harjanteen lähellä olevan kuivan kankaan reunalla ennen suolle laskeutuvaa pusikkoa. Jonkin verran pieniä osia (metallia ja alumiinia) on putoamispaikalla vielä löydettävissä. Siellä oli aiemmin myös koneen akku, joka ei enää (2022) ole paikalla.[16]

Stukan jäänteitä. Kuva: Kalevi Mikkonen (2022).

Stukan jäänteitä. Kuva: Kalevi Mikkonen (2022).

Stukan jäänteitä. Kuva: Kalevi Mikkonen (2022).

Stukan osia. Kuva: Jaakko Ylikulju (2022).

Stukan osia. Kuva: Jaakko Ylikulju (2022).

Stukan osia. Kuva: Tuomo Laamanen (2018).

Stukan akku. Kuva: Tuomo Laamanen (2018).


Olkkajärven Isoaavan Junkers Ju 87 R-2 

Siirtolennolla ollut Stuka-koulun (yksikkö: Erg.St.I/St.G. 5) kone sai teknisen vian 25.11.1942 ja putosi Olkkajärven pohjoispuolella olevalle Isoaavalle. Toinen miehistön jäsen (Willi Kleist) sai surmansa, koska hänen laskuvarjonsa ei auennut. Isoaavan putoamispaikalla on tehty suon ojitustöitä ja tuskin mitään on enää löydettävissä.[17]

Patokosken Messerschmitt Bf 110 F-2 

Pommituslennolta palannut yksikkö 13.(Z)/JG 5:n Messerschmitt Bf 110 F-2, joka oli ollut pommittamassa Kantalahtea vaurioitui ilmatorjunnan takia ja teki pakkolaskun Patokosken kohdalla Ounasjoen jäälle Sarjasaaren kohdalle 1.1.1943. Kone vaurioitui laskussa, mutta miehistö säilyi ehjänä. Kone purettiin ja osat tuotiin hevosilla rantaan, josta ne vietiin kuorma-autolla pois.[18]

Olkkajärveen uponnut Junkers Ju 87 R-1 

Tämä yksikkö IV./St.G 5:n Stuka putosi Olkkajärveen 8.5.1943 syöksypommitusharjoituksissa. Stuka syöksyi jään läpi. Molemmat miehistön jäsenet (Kurt Knothe ja Karl Deschner) saivat surmansa. Vuosia myöhemmin Olkkajärven pojat löysivät Kanisaaren rannalta lentäjän saappaan ja hanskan. Saappaassa oli jalka ja hanskassa käsi. Sukeltajat ovat nostaneet joitakin koneen osia järvestä.[19]

Toramolammen Arado Ar 196 A 

Toramolammelle putosi 9.9.1944 kaukopartioiden huoltokuljetuksiin käytetty saksalainen Arado Ar 196 A vesilentokone. Sen yksikkö oli Flugbereitschaft Kommandierender General der deutschen Luftwaffe in Finnland. Kone oli pudonnut lampeen mennen nurin päin ja koneen ohjaaja (Heinz Adamsky) oli hukkunut. Siivet ja kellukkeet olivat näkyvissä lammen pinnalla ja kone oli jotakuinkin ehjänä. Lapin Jäte Oy oli yrittänyt nostaa koneen vedestä, jolloin se oli katkennut.[20] Oiva Konttijärvi kertoi nähneensä Aradon osia Lapin Jätteen varastolla: ”Sodan jälkeen näin Lapin Jäte Oy:n Ounasjoentien varastolla Aradon rungon osia ja kolmilapaisen potkurin. Nämä oli ilmeisesti nostettu lammesta.”[21]

Arado Ar 196. Kuva: Wikipedia (Public Domain).

Paavalniemen Messerschmitt Bf 109 G-6 

Tämä III/JG 5:n kone sai 9.10.1944 osuman ilmeisesti suomalaisten maajoukkojen tulituksesta ja putosi Rovaniemen Paavalniemen alueelle noin 65 metriä nykyisen Paavalinkujan päästä etelään päin. Miehistö pelastautui laskuvarjoilla. Paikalla on 1 x 2 metrin kokoinen ja 0,5 metrin syvyinen kuoppa, joka lienee kaivettu koneen jäänteiden etsimisessä, sekä pieni kasa peltiä ja alumiinin kappaleita.[22]



Paavalniemeen pudonneesta koneesta on enää vain vähäisiä jäänteitä jäljellä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.




Messerschmitt Bf 109 G-6 Malmin lentokentällä. Kuva: SA-kuva.


Auttin Elättivaaran Bristol Blenheim Mk. IV 

Lapin sodan aikana saksalaisten ilmatorjunta ampui 2.10.1944 alas suomalaisen yksikön 3./PLeLv 42 Bristol Blenheim Mk. IV -pommikoneen, joka syöksyi palavana metsään n. 20 km Rousamojärvestä pohjoiseen. Lentokoneen miehistö pelastui ja kaksi heistä (Martti Yli-Koski ja Alpo Poutiainen) jäi saksalaisten vangiksi. Lentokoneen ohjaaja (Martti Salo) pääsi omien puolelle.[23] Putoamispaikalla on vielä jäljellä koneen tekemä raapaisujälki ja melko paljon alumiini- ja muita jäänteitä. 





Bristol Blenheimin jäänteitä maastossa. Kuvat: Tuomo Laamanen.


Bristol Blenheim Mk. IV huollossa. Kuva: SA-kuva.

Rovaniemen Lentokonejängälle pudonnut Junkers Ju 88 

Rovaniemen Pissivaaran viereiselle Lentokonejängälle putosi Lapin sodan aikana 15.10.1944 yksikkö PLeLv 44:n Junkers Ju 88 A-4 -kone (suomalainen tunnus: JK-263). Paikka on vetisen suon reunalla, jossa on avokallio. Lentokone kuului Lentorykmentti 4:n pommituslaivue 44:ään ja sen tehtävänä oli tiedustella saksalaisten joukkojen perääntymistä sekä Rovaniemen lentokenttää ja kauppalaa. Lennolla olivat mukana sähköttäjä ja konekivääriampuja, kersantti Onni Luumi; tähystäjä, kornetti Rainer Leheskivi; ohjaaja, lentomestari Osmo Metsola ja konekivääriampuja, vänrikki Untamo Siivonen.[24]

Pommituslentolaivue 44:n 3. lentueen henkilökuntaa Onttolassa kesäkuussa 1944. JK-263:n tähystäjä kornetti Rainer Leheskivi on kuvassa neljäs oikealta. Kuva: SA-kuva.

Lento lähti Rissalan tukikohdasta tuhoutumispäivän aamuna, kääntyi takaisin ennen Ivaloa ja saksalaisten ilmatorjunta osui siihen Rovaniemen lentokentän yllä. Kone joutui tekemään pakkolaskun jängälle ja miehistöstä Luumi ja Leheskivi pelastautuivat laskuvarjolla, kun taas Metsola ja Siivonen onnistuivat tuomaan koneen alas. Pakkolasku suolle onnistui vaikka kone lopulta pyörähti takaisin tulosuuntaan. Miesten onneksi kone ei syttynyt palamaan. Molemmat siivet osuivat laskussa puihin ja irtosivat.[25]

Ehkä liian matalalta laskuvarjolla hypänneet eivät selviytyneet, vaan Leheskiven ruumis löydettiin vuonna 1946 Vennivaaran rinteestä ja Luumi katosi ja julistettiin kadonneena kuolleeksi vuonna 1947. Luumin kerrotaan selvinneen päähän loukkaantuneena saksalaisten vangiksi ja hänet olisi kuljetettu leikkauksen jälkeen lentokoneella Saksaan. Pääsikö hän sinne asti, on epäselvää. Pakkolaskun tehneet Metsola ja Siivonen sen sijaan selvisivät. Metsolalta murtui vasen jalka ja myös vasen käsi loukkaantui. Siivonen lähti hakemaan apua ja takaisin tullessa majapaikalta lähtenyt Metsola konttasi vastaan ja kannettiin maantielle, jossa odotti suomalaisten auto.[26] 

JK-263 (Junkers Ju 88). Kuva muistomerkin esitteestä (KM).

Koneen pakkolaskupaikalle Lapin Lennoston Kilta ry pystytti muistomerkin JK-263 muistoksi. Siinä lukee: Muistomerkki on tehty tältä paikalta löytyneestä JK-263n laskutelineen rungosta ja paljastettu 15.10.2003. Muistomerkin kyljessä on teksti: JK 263 15.10.1944. lentomestari Metsola Osmo, Vänrikki Siivonen Untamo, Korp. Lehdeskivi Rainer+ ja Kersantti Luumi Onni+. Muistomerkillä kunnioitetaan sodassa kaatuneita, haavoittuneita ja loukkaantuneita lentäjäveteraaneja.[27]

Paikalle koneen osista pystytetty muistomerkki. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Metsähallituksen kulttuuriperintöinventoinnissa saadun paikallisen tiedon mukaan lentokoneen osia vietiin sodan jälkeen valvontakomission toimesta Neuvostoliittoon. Kerrotaan myös, että paikalliset asukkaat ehtivät tyhjentää lentokoneen tankit ja pyörittää bensalla puimakonetta useiden vuosien ajan.[28] Muistomerkin lisäksi paikalla on koneen vihreäksi maalattuja alumiiniosia, joita on koottu kolmeen kasaan. 




Koneen osia on koottu kolmeen kasaan. Alimmassa kuvassa näkyy myös se lettosuo, jonne kone tipahti. 

Kuvat: Kalevi Mikkonen.


Meltauksen Brewster B-239 -hävittäjät ja Bristol Blenheim Mk.I

Saksalaisten ilmatorjunta ampui 18.10.1944 alas kaksi suomalaisen yksikön HLeLv 26 Brewster B-239 -hävittäjää Lapin sodan aikana. Koneiden lentäjät (Kaarlo Saukkonen ja Aarre Miettinen) saivat surmansa. Toisen koneen putoamispaikalla on vielä jotain pientä romua jäljellä.[29] Samana päivänä saksalaiset pudottivat myös suomalaisen yksikön 1./PLeLV 42:n Bristol Blenheim Mk.I -pommikoneen, joka myös putosi Meltauksen alueelle. Koneen henkilöstö (Lauri Kurki, Jorma Herronen ja Eero Villman) sai surmansa. Joitain jäänteitä on putoamispaikalta löydettävissä.[30]


Brewster B-239. Kuva: SA-kuva.

Meltaukseen pudonneen Brewster B-239 -hävittäjäkoneen jäänteitä. Kuva: Tuomo Laamanen.


Bristol Blenheim Mk.I. Kuva: SA-kuva.

_______________


English summary: WW2 airplane wrecks in the Rovaniemi area 

During the Winter War, the Continuation War and Lapland War many military planes were shot down or crashed near Rovaniemi. Here is a list of all known crash sites and planes. Many planes were damaged also in the runway of the Rovaniemi airport but those are not in this list. 

During the Winter War all the Soviet Union bombers in the Rovaniemi area were shot down by Swedish volunteer planes. During the Continuation War Russian planes were shot down by the German planes but during the Lapland War the Finnish planes were shot down by Germans and German planes by the Finns. All the other German crashed planes fell down because of technical or pilot errors. 

People have been tracking down those old airplane wrecks or what is left of them for years, so there are not so much to see now in those crash sites. The organisation Lapin Lennoston Kilta ry has build a memorial for the Finnish airplane JK-263 (Junkers Ju-88), which crashed into the swamp in 15.10.1944. It has been thought that the plane has been damaged in anti-aircraft fire. There are still some parts of the airplane to be found near the memorial. 

All parts of those crashed planes belong officially the Finnish Army so it is not allowed to take away them. Many of them are in remote locations and hard to find if you don’t know the exact locations. 

_______________


Lähdeviitteet:

[1] Hannu Valtonen. Hylkyretkiä Pohjolaan. Jyväskylä 2009, s. 279. 
[2] Oiva Konttijärven (s. 1930) haastattelu 29.8.2018. Oiva Konttijärvi. Talvisodan evakkona Narkauksessa. Narkaus-Kämän kylälehti Nuotta nro 1/2001, s. 15 – 16. 
[3] Jaakko Alakulppi. Lapin Ilmailuhistoria I. Enontekiön kuumailmapallosta 1799 Lapin ilmasotaan 1944 – 45. Vaasa 2004, s. 195 – 196, 198. 
[4] Valtonen, s. 297. 
[5] Pentti Mikkosen (s. 1925) haastattelu 25.8.2014. 
[6] Aarne Mikkosen (s. 1949) haastattelu 8.8.2018. Alakulppi, s. 195 – 196. 
[7] Valtonen, s. 297. 
[8] Valtonen, s. 299 – 300. 
[9] Valtonen, s. 202. Omat kenttätutkimukset 25.8.2018. KM. 
[10] Omat kenttätutkimukset 25.8.2018. 
[11] Valtonen, s. 248 – 249. 
[12] Omat kenttätutkimukset 8.9.2018. KM. 
[13] Oiva Konttijärven (s. 1930) haastattelu 29.8.2018. 
[14] Valtonen, s. 176 – 177. 
[15] Valtonen, s. 204. 
[16] Omat kenttätutkimukset 28.6.2022. 
[17] Valtonen, s. 204. 
[18] Valtonen, s. 251. Tuomo Hirttiö. Muistelmia Patokosken kylän elämästä sotavuosilta 1939 – 1944 ja evakonjälkeiseltä ajalta. Patokosken kylähistoria. Rovaniemi 2002, s. 271. 
[19] Alakulppi, s. 280. Valtonen, s. 204 – 205. 
[20] Valtonen, s. 169 – 170. 
[21] Oiva Konttijärven haastattelu 29.8.2018. 
[22] Valtonen, s. 244. Omat tutkimukset 9.9.2018. KM. 
[23] Valtonen, s. 145 – 147. 
[24] Valtonen, s. 164. 
[25] Valtonen, s. 164 – 166. Alakulppi, s. 395 – 396. 
[26] Valtonen, s. 166 – 167. Alakulppi, s. 396 – 397. 
[27] Omat tutkimukset 22.8.2018. KM. 
[28] Metsähallituksen metsätalouden kulttuuriperintöinventointikokoelma: www.kantapuu.fi
[29] Valtonen, s. 140 – 141. 
[30] Valtonen, s. 150 – 151.