Misin alue 1940 – 1944

© Kalevi Mikkonen 5.10.2021 (päivitetty Manfred Thomaen albumin harvinaisilla valokuvilla 20.10.2023)

Misi sijaitsee noin 50 km:n päässä Rovaniemen keskustasta itä-koilliseen. Jo välirauhan aikana saksalaisia upseereja kävi siviiliasuissa kartoittamassa ja tutustumassa Misin alueen teihin ja maastoihin.(1) Marraskuun 13. päivänä 1940 kirjatussa Valtion Rautateiden kirjeessä n:ro 3371 ilmoitettiin, että Saksan puolustusvoimien käyttöön on toistaiseksi annettu Misin pysäkin alueelta 2 000 neliömetrin suuruinen alue, josta ei tehty vuokrasopimusta.(2) Saksalaiset pitivät Misiä tukikohtanaan vuosina 1940 - 1944, joten Misiin vuosina 1927 – 1934 rakennettu ja siitä eteenpäin avattu rautatieyhteys ja Misin asema olivat heille todella tärkeä myös läpikulkuliikenteen osalta. Misin kautta kulki junia tiuhaan tahtiin koko jatkosodan ajan kuljettamassa ammustarvikkeita, aseita, huoltoa ja kaikkea mahdollista mitä saksalaiset tarvitsivat niin Sallan rintamilla kuin tukikohdissaan.

Höyryjuna Misin asemalla. (Kuva: Pirjo Pantsarin valokuva-albumi)

Näkymä Lapalionvaaralta Misin rautatieaseman hiekkakuoppa-alueen pistoraiteille. Saksalaiset tarvitsivat laajennetun ratapiha-alueen voimakkaasti lisääntyneen juna- ja tavaraliikenteen takia. Taustalla näkyy Lapalionlampi. (Kuva: Pirjo Pantsarin valokuva-albumi)

Ratapihan näkymä nykyisin. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Suomalaiset aloittivat Misin ammusvarastojen rakentamisen 31.3.1941. Saksn armeijan joukot jatkoivat rakentamista sen jälkeen, kun ne saapuivat alueelle. Misintien varrelle saksalaiset rakensivat satoja varastorakennuksia, jotka olivat täynnä ammuksia, räjähteitä ja patruunoita. Misintien varrella sijaitsi heidän pääampumatarvikevarastonsa Armee Munitionslager "Moritz" ja Misin ratapihan  sekä satamaradan lähellä  varuste- ja sotasaalistavaran varasto eli Sammelgerätepark ”Bergmann”.(3) Ensimmäisten saksalaisten joukossa saapuivat Organisaatio Todtin työntekijät, joita paikalliset asukkaat kutsuivat ”kaakaopojiksi” heidän ruskeiden univormujensa takia. He tekivät Misin hiekkaisille kankaille autolla kuljettavia teitä. Alueella toimivat kesästä ja syksystä 1941 alkaen OT:n lisäksi myös logistiikkaa ja huoltoa rakentavan Nachschub-Batl. 463:n osastot samoin kuin korjaamokomppania Werkstatt-Komp. (mot.) 463:n asekorjaamojoukkue Waffenmeisterzug (mot.) sekä kuljetusyksikkö 3./Trspt.Abt.500 (Speer). Saksalaisten rakennussuunnitelman (6.6.1941) mukaan Misin alueelle piti rakentaa 170 ammusvarastoa, joista tällöin oli valmiina jo 150. Myöhemmin niitä rakennettiin lisääkin.(4) 

Organisation Todtin Suomen osaston komentajana toimi lähes koko jatkosodan ajan Hitlerin Kotkanpesän vuoristotien suunnittelija, yleisrintamajohtaja (Generalfrontführer) ja ylirakennusneuvos (Oberbaurath) August Michahelles, jonka päämaja sijaitsi Rovaniemellä. (Kuva: SA-kuva)

Kenraalieversti Eduard Dietl teki tarkastusmatkan myös Misiin. (Kuvat: Manfred Thomae Album)

Koska Misissä ei ollut sähköverkkoa, saksalaiset tuottivat sähköä aggregaateilla. Kaikki alueet oli ympäröity piikkilanka-aidoilla ja niitä vartioitiin hyvin. Alueilla liikkumiseen tarvittiin lupalappu. Saksalaiset laittoivat myös omia tienviittoja Misin alueelle. Kaikkiaan saksalaisia oli Misissä arviolta noin 700 pysyvästi sijoitettuna. Lisäksi koko sodan ajan siellä oli paljon läpikulkujoukkoja, jotka oleilivat siellä jonkin aikaa.(5) Kaikki alueet lienee vuokrannut Wehrmachtin ammusvarastoja hallinnoiva yksikkö Munitions-Verwaltungs-Kompanie 600 (kenttäpostinumero 38450) tai Armee-Geräte-Park Lappland (kenttäpostinumero 31747).(6) 

Saksalainen sotilas vartiossa Misin asemalla. (Kuva: Pirjo Pantsarin valokuva-albumi)

Veturi Misin asemalla. (Kuva: Manfred Thomae Album)

Saksalaisten vankileiri venäläisille sotavangeille ja heidän omille rikoksia tehneille sotilaille sijaitsi Pirttilammen luoteen puoleisella rannalla, vuoden 1949 ilmakuvan mukaan noin 20 - 100 metriä Pirttilammen rannasta ja osittain nykyisin metsittyneellä kangaskummulla. Ilmakuvan mukaan alueella olisi ollut kaksi parakkirakennusta, joista lounas-koillinen -suuntainen (pitkät sivut) olisi ollut noin 10 x 13,5 metriä ja toinen noin 8 x 8,5 metriä. Lisäksi alueella lähempänä rantaa on ollut vielä yksi rakennus, joka varmaankin on ollut sauna. Kaikki rakennukset on myöhemmin purettu. Alueella on vielä jäljellä joitakin kivirakennelmia, kuten ilmeisesti siellä käytetty leivinuuni sekä ruostunut hella sekä metalliromua. Parakkien pohjia tai mahdollisia vaneritelttojen kaivanteita ei enää pysty havaitsemaan kasvillisuuden takia. Joitakin leirin aidan paaluja ja piikkilankaa löytyy myös alueelta. Alueen läheisyydessä on myös ollut tuntemattoman saksalaisen sotilaan tai todennäköisesti rangaistusvangin hauta, josta vainajan luut on viety Norvajärvelle. Alueelle on mennyt koillisesta metsätie, joka oli suon kohdalta lankuilla vahvistettu. Venäläisiä sotavankeja käytettiin pääasiassa puusavotoissa. Heidän tehtävänään oli hakkuiden lisäksi tehdä ratapölkkyjä, käyttää sirkkeliä sahalla ja tehdä polttopuita. Heidän tehtäviinsä kuului myös junavaunujen purkaus ja lastaus. Karanneet ja kiinnisaadut vangit teloitettiin hirttämällä. Hirsipuu on sijainnut Misin asemalta muutama sata metriä länteen päin olleen parakkikylän takana lähellä junarataa.(7)

Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949.

Vankileirin jäänteitä. (Kuvat: Ari Paldan)

Misin aseman kaakonpuolella sijaitsivat asekorjaamot ja -varikot. Misin alueella oli sijoitettuna lisäksi tykkejä, muita taisteluvälineitä, ajoneuvoja ja puutavaravarastoja sekä korjauspajoja. 

Alueella oli tykkejä varastoituna ja korjattavana. (Kuvat: Manfred Thomae Album)

Misin aseman vieressä saksalaisilla oli oma postiparakki. Saksalaisilla oli myös varsin iso ruokalarakennus, jossa oli kaksi lisäsiipeä päärakennuksen lisäksi. Ruokala sijaitsi kylän keskellä Misintien varrella noin 200 metriä asemalta. Siellä oli erillisiä kabinettiosastoja ilmeisesti upseereita varten. Lähes vastapäätä ruokalaa sijaitsi soittokunnan majoitusparakki. Saman tien varrella vajaan puolen kilometrin päässä asemalta sijaitsi heidän upseerikerhonsa eli kasino. Siellä järjestettiin paljon erilaisia juhlia, viihdytyskiertueen esityksiä ja elokuvanäytöksiä, joihin suomalaisetkin saivat joskus osallistua. Saksalaisilla oli oma orkesteri, joka vastasi musiikkiesityksistä. Kasinolla järjestettiin myös joitakin suomalaisten juhlatilaisuuksia, koska Misin suojeluskunnan hirsinen rakennus Misintien varrella nykyisen vesitornin kohdalla toimi saksalaisten sairaalana. Siellä oli myös hammaslääkärin vastaanotto, terveydenhoitotilat ja lääkärin vastaanottotilat. Piha-alueella oli sijoitettu ambulanssit. Saksalaiset hoitivat täälläkin omiensa lisäksi myös kyläläisiä.(8)

Saksalaisen sirkuksen väkeä viihdytyskiertueella Misissä. (Kuva: Pirjo Pantsarin valokuva-albumi)

Kuka-Mi -orkesteri viihdytyskiertueella Misissä. (Kuva: Manfred Thomae Album)

Misin aseman lähellä olevalla sorakuoppa-alueella oli ilmeisesti myös yksi ammusvarikko. Siellä löytyy myös taisteluhauta tai sirpalesuoja, parakkien paikkoja ja metalliromua sieltä täältä, mm. kamiina.(9)

Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Misin asema ja aseman seudun saksalaisalueet.

Rovaniemeltä lähtenyt järjestelyjuna hoiti kaikkien liikennepaikkojen vaihtotyöt. Kiireisimpinä aikoina Misissä oli oma vaihtoveturi, joka kävi myös Viassa. Sodan aikana junat tulivat Rovaniemeltä aina uudelle ratapihalle. Varsinaisen Misin rautatieaseman alueelta yksikkö Munitions-Verwaltungs-Kompanie 600 vuokrasi elokuussa 1943 Rautatiehallitukselta 9 360 neliömetrin alueen varastointia varten. Vuonna 1942 uuden aseman ratapihaa laajennettiin. Samalla länteen päin rakennettiin uusi vetoraide. Vuoden 1942 (kts. taulukko) aikana tavaraliikenne Misiin ja sieltä Kemijärvelle (sekä Misistä Rovaniemen suuntaan) oli erittäin vilkasta ja jatkui koko jatkosodan ajan, vaikka saksalaisilla olikin puutetta tavaravaunuista.(10)

Tavaravaunuliikennemäärät lokakuussa 1942:

 

Tavara	Sisään	Ulos
Varusteita	92	101
Ammuksia	625	76
Raaka-ainetta	7	-
Tyhjiä	4	-
Rikkoutuneita/käyttämättömiä	3	29

Tavaravaunuliikennemäärät marraskuussa 1942:

 

Tavara	Sisään	Ulos
Varusteita	105	152
Ammuksia	29	55
Raaka-ainetta	20	11
Tyhjiä	-	11
Rikkoutuneita/käyttämättömiä	-	35

Misin aseman vieressä olleen Munitions-Verwaltungs-Kompanie 600:n alueen karttamerkintä. 

(Karttaliite: Rovaniemen kaupunginarkisto)

Saksalaiset rakensivat hiekkakankaiselle alueelle kapearaiteisen kenttäradan Lapalionvaaran vieressä olevalle leirialueelle asti. Syyskuun alussa 1942 ratatyö oli alkamassa, mutta vuonna 1943 varmaankin jo valmiina. Ratapenkka Lapalionvaaran kenttäradalla oli korkea ja tehty kivistä ja maa-aineksista. Se oli noin neljä metriä leveä. Samalta raiteelta tehtiin myös toinen kenttärata Misijärven rantaan, jossa oli pieni satama-alue ja lähistöllä varastoja ja ruokailuparakki. Sitä ilmeisesti tarvittiin Misijärven takana olevilta puusavotoilta Misijärven kautta uitettujen tukkien kuljettamiseen rautatieasemalle ja sieltä sahalle tai eteenpäin rakennus- ja polttopuutarpeiksi. Satamaa käytettiin todennäköisesti myös Misijärvelle suuntautuneiden lentokuljetusten takia. Kesäisin lennettiin vesitasoilla tai lentoveneillä ja talvisin laskeuduttiin Misijärven jäälle. Tavarakuljetusten lisäksi lentokoneilla todennäköisesti kuljetettiin haavoittuneita, kuriireja ja myös korkeimpia upseereja. Varsinaisen vain hieman korotetun rataosuuden leveys oli myös n. neljä metriä. Tämän kenttäradan sivuraiteiden pituus oli yhteensä noin kaksi kilometriä.(11)

Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Misijärven satamaan menevä kenttäraide.

Sataman kenttäradan linjaus ja joitakin ratapölkkyjä näkyy vielä hyvin maastossa. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Lapalionvaaran kylkeen rakennettu kenttärata, joka on huomattavasti korkeampi kuin satamarata. 

(Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Kemijärven länsiosassa, molemmin puolin Rovaniemen rajaa ja Misin alueen itäpuolella, sijaitsee Lapalionvaaran alue. Alueen eteläpuolella on Misijärvi ja itäpuolella Särkilampi ja Mäki-Särkijärvi. Lapalionvaaran viereen ja sen alueelle rakennettiin leirialue ja vaaran päälle ilmavalvontatorneja, joissa oli tähystämässä paikallisia vanhempia poikia. Ainakin kahden tornin jäänteet on sieltä vielä löydettävissä. Yksi näistä torneista lienee ollut myös palotorni. Vaaran päällä kerrotaan olleen myös upseerikerho eli upseerikasino ja lääkevarasto. Saksalaiset tamppasivat vaaran rinteeseen pujotteluradan talvista hiihtoharrastustaan varten. Läheiseen Mammanlampeen (Särkilampi) tehtiin pumppuasema, josta johdettiin vettä parakkialueelle. Mammanlammelle päin vaaran kupeella oli väliaikaisiksi asunnoiksi tarkoitettuja kymmeniä isoja turvekorsuja, joiden jäänteitä siellä on vieläkin. Vaaran lähellä tasaisella maalla oli myös saksalaisten ampumarata.(12)  

Särkilammesta ongittuja säiliöitä. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Lapalionvaaran leirialueella on rakennusten jäännöksiä, useita varastoparakkeja, lääkevaraston jäänteet, junaradan pohja sekä tie- tai ajoura. Lisäksi alueella on runsaasti kaivantoja ja kuoppia ja sekalaista romua, kuten auton osia, ammuskoteloita sekä posliiniastioiden jäänteitä. Rakennusten jäännösten lisäksi alueella on muita parakkirakennusten pohjiksi tulkittavia alueita. Havaitut rakenteet ovat pääosin erittäin huonossa kunnossa.(13) Parhaiten säilynyt iso betonista valmistettu (n. 16 x 40 metriä) rakennuksen pohjakerros on sodanjälkeisen suomalaisen tiilitehtaan rakennuksen jäänne, jota ei siis ollut sota-aikana.(14) Suurin osa näistä Lapalionvaaran alueen jäänteistä sijaitsee Kemijärven puolella, mutta kuuluvat luonnollisesti samaan saksalaisten Misissä olevaan leirialueeseen.

Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Lapalionvaaran saksalaisalueet.

Saksalaisten parakin jäänteitä Lapalionvaaran lähellä. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Misin satamaradan varrella olevan 55 000 neliömetrin alueen vuokrasi Saksan armeijan Armee-Geräte-Park Lappland elokuussa 1943 Rautatiehallitukselta varastointitarkoituksia varten. Misiin siirrettiin parakit ja varusteet Gerätelager Laurilasta. A.G.P. Lapplandin Mun.Verw. (Ampumatarvikehallinto) oli toiminut Misissä jo vuodesta 1942 alkaen. (15) 

Rautatiehallituksen ja Saksan Armee-Geräte-Park Lapplandin välinen vuokrasopimus ja sen liitteet. 

(Sopimus ja kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto)

Misiläispoikia satamaradan varrella olevan Armee-Geräte-Parkin varastoalueen edustalla. Tykki on laitettu koristeeksi leirialueen näyttävän puusta tehdyn kyltin viereen.  (Kuva: Pirjo Pantsarin valokuva-albumi)

Dietl vierailulla Misissä. (Kuva: Manfred Thomae Album)

Parakkirakentamista ilmeisesti kesällä 1942. (Kuvat: Manfred Thomae Album)

Armee-Geräte-Parkin parakkeja. Ylimmän kuvan taustalla näkyy Misijärvi. (Kuvat: Manfred Thomae Album)

Nykyisen Raajärventien ja Misijoen suun välimaastossa on paikka, jossa on isot kasat rikottuja viini- ja keraamisia konjakkipulloja. Tällä alueella ja Raajärventien molemmin puolin on ollut leirialue. Alueilta löytyy palaneiden parakkien paikkoja, joitakin betonijäänteitä, iso kasa maitotonkkia ja tynnyreitä sekä muuta metalliromua. Alueella on ollut keittiö ja ruokala.(16)

Ehkä keittiön ruokavaraston jäänteitä. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Parakin jäänne. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Misin koulusta nähden Misintien toisella puolella on sijainnut leiri suon takana kohoavalla mäellä. Tie alueelle on lähtenyt nykyisen Misin Metsätorpan kohdalta. Leirialueelle on tehty alueen kiertävä tie, jonka varrella on ollut joitakin parakkeja, taisteluhautoja, korsuja ja poteroita ja ilmeisesti myös telttapaikkoja. Tie on vielä melko hyvin näkyvissä, mutta sen varren leirialue on metsittynyt ja kohteet pääosin peittyneet turvakerroksen alle. Metsätorpan vieressä on parikymmenmetrinen taisteluhauta suojaamassa alueen sisäänkäyntiä. Leirialueen päässä on vielä pystyssä savupiippu, jonka tiilistä voidaan lukea Kupittaan (Saven) nimi, logo ja merkintä Henrik, joka tarkoitti tiilien tyyppimerkintää. Myöhemmin Henrik-tunnusta käytettiin Kupittaan Saven koriste-esineissä. Saksalaiset tilasivat myös suomalaisilta yrityksiltä paitsi itse parakkielementtejä myös mm. tiiliä rakennustarvikkeiksi. Kupittaan Saven tiiliä löytyy myös eräältä Rovaniemen saksalaiselta leirialueelta.(17)

Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Metsätorpalta lähtenyt leirialue.

Parakin savupiippu. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Savupiipun tiilet ovat Kupittaan Saven tuotantoa. (Kuva: Jaakko Ylikulju)

Lapalionlammen kaakkoispuolelle saksalaiset pystyttivät naistyöntekijöille omat parakit, ison keittiön ja muut huoltorakennukset. Pesula ja ompelimo ja sivuvarastot olivat omissa parakeissa hieman kauempana. Lapalionlammen pohjoispuolella oli saksalaisten jalkapallokenttä, jonne rakennettiin paalupuusilta lammen yli. Sen jäänteitä on vielä havaittavissa lammen rannalla. Saksalaiset harrastivat myös talviurheilua pelaamalla jääpalloa, hiihtämällä ja laskettelemalla. (18) 

Jalkapalloa Misin kentällä. (Kuvat: Manfred Thomae Album)

Köydenvetokilpailu Misin kentällä. (Kuva: Manfred Thomae Album)

Saksalaissotilaita hiihtämässä Lapalionvaaralla. (Kuva: Manfred Thomae Album)

Lapalionlammen pohjoispuolella olevalta aiemmin Heikki Rajamäen omistamalta (15.5.1942 asti) Heikkilä -nimiseltä tilalta, jonka sittemmin omisti Höckertin Seuraajat Oy:n johtaja Heikki Kivinen tai jonka hallinnassa se oli, vuokrasi Wehrmachtin Armee-Munitionslager-Moritzin (A.M.L. Moritz) yksikkö Munitions-Verwaltungs-Kompanie 600 21.3.1943 rakennustarkoituksiin 30 392 neliömetrin suuruisen alueen. Alueella oli jo aiemmin ollut saksalaisille vuokrattua maa-aluetta. Höckertin Seuraajat Oy oli jatkosodan aikana tunnetuin ja ehkä merkittävin yksityinen Pohjois-Suomessa saksalaisille palveluja myyvä yritys. Se toimitti saksalaisille polttopuita, rakensi parakkeja, järjesti pesulatoimintaa ja varustehuoltoa sekä muonitti kanttiineja ja hankki näihin kaikkiin toimintoihin suomalaista työvoimaa. Lisäksi sen autot hoitivat Saksan armeijan kuljetuksia. Misin aseman ja Kemijärventien välisen tieosuuden (Misintie) molemmin useasta kohdasta Wehrmachtin A.M.L. Moritzin (Armee Munitionslager Moritz) yksikkö Munitions-Verwaltungs-Kompanie 600 vuokrasi vuosina 1941 - 1942 Heikki Rajamäen, Kaisa Sallan, Matti Sallan, Paavo Kontion, Paavo Ovaskan, Hanna Kontion, Heikki Pirttijärven ja Kalle Pirttijärven omistamilta mailta laajahkoja maa-alueita parakkien rakentamista varten. Alueilla sijaitsi ainakin viisi-kuusi leirialuetta.(19) Venejärven rannalla saksalaisilla oli mahdollisesti myös pieni venesatama majoineen. Sieltä on löytynyt ammusjäämiä.(20)

Saksalaisten Misintien varrelta vuokraamia pääosin ammusvarastojen paikkoja. (Kartat: Rovaniemen kaupunginarkisto)

Saksalaiset vuokrasivat maa-alueita myös Kielijärven ja Kielivaaran väliseltä alueelta Misintien molemmin puolin, Venevaaran kaakkoispuolelta Misintien varrelta molemmin puolin sekä Venevaaran ja Tervajärven väliseltä alueelta Misintien länsipuolelta.(21)

Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Venevaaran kaakon puoleiset saksalaisalueet, joissa näkyy parakkien ja ammusvarastojen räjäyttämisien jäljet.

Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Venevaaran ja Tervajärven väliset saksalaisalueet.

Tervajärven alueen kaivanto. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Tervajärven alueen romua. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Misin ammus- ja muut tarvikevarastot olivat Saksan ja Suomen Sallan-Alakurtin suunnalla operoivien joukkojen tärkein rintaman takainen tukikohta-alue. Junat toivat tarvikkeita Misiin ja sieltä eteenpäin kohti rintamaa niitä vietiin rautateitse, autoilla ja tarvittaessa vaikka hevosten tai muulien vetämillä kärryillä. Välirauhan aikana Suomi oli velvoitettu rauhansopimuksen mukaisesti rakentamaan 86,8 kilometrin pituisen rautatieyhteyden Kemijärven ja Sallan välille aina silloiselle rajalle Kelloselkään saakka. Samaan aikaan Neuvostoliitto rakensi radan Rutšjista Muurmannin radalta Alakurtin kautta valtakunnanrajalle. Neuvostoliitto aloitti oman 171 kilometrin mittaisen osuutensa rakentamisen 19. tammikuuta 1940 ja se valmistui 25. helmikuuta 1941, kun taas Suomen rakentama osuus valmistui ja yhdistettiin Alakurtin rataan 15. toukokuuta 1941. Jatkosodan alettua Neuvostoliiton joukot vetäytyessään tuhosivat rautatietä, mutta kaksi saksalaista rautatiepioneerikomppaniaa saivat radan korjattua Suomen rajalta Alakurttiin, 158 kilometrin päähän Kemijärveltä, ja edelleen Tuntsajoen ylitse Karhu-nimiselle armeijan purkausasemalle ja tykistön ampuma-alueelle. Peräännyttyään syyskuussa 1944 saksalaiset tuhosivat juuri korjatun rautatien.(22)

Vuonna 1944 saksalaiset tuhosivat ja osin myös hautasivat asevarastojensa ammukset. Räjäytettäessä jäänteitä ja räjähtämättömiä ammuksia levisi laajalti maastoon. Sodan jälkeen suomalaiset raivasivat metsäalueita ja hautasivat osan ammuksista maahan. Nykyisin vuosittain raivattavat alueet ovat olleet sodan aikana saksalaisten varastoalueita ja niitä Sodankylän Jääkäriprikaatin johdolla raivataan. Löydettyjen räjähteiden määrä on vaihdellut vuosittain raivaamistapahtuman aikana muutamista kymmenistä jopa 5000 räjähteeseen. Raivattaessa löydetty räjähtävä materiaali on vaihdellut kiväärin patruunoista ja käsikranaateista aina 210 mm tykin ammuksiin ja jopa lentopommeihin. Näitä ammuksia on vieläkin runsaasti Misin maastossa, jopa näkyvillä.(23)

Puolustusvoimat etsii joka vuosi räjähteitä Misin alueelta. Tässä löydetty 150 mm kranaatti. (Kuva: Puolustusvoimat)

Myös Misin Venejärvessä ja muissa alueen järvissä ja lammissa on saksalaisten upottamia saksalaisia käsikranaatteja, tykistön kranaatteja ja heittimen ammuksia sekä muuta sotaroinaa tonnikaupalla. Venäläiset sotavangit kuljettivat syksyllä 1944 veneillä ammuslaatikoita vesistöihin upotettavaksi. Sodan jälkeen myös suomalaiset joukot upottivat isoja määriä ammuksia vesistöihin. Alueita on koko ajan raivattu ja ammuksia on kaivettu esiin ja tuhottu. Raivattavaa riittää silti vielä vuosikausiksi.(24)

________________

English summary: The Misi area 1940 – 1944

The village of Misi, situated some 50 kilometers towards Kemijärvi from Rovaniemi, was an important base for the German Army during the Continuation War. The construction of the Rovaniemi-Kemijärvi railroad began in 1927. The Misi station was introduced for traffic in the summer of 1934. The Misi station, with it's multiple side tracks has been an important meeting and crossing place for trains. It has been a vital point not only for loading and unloading of timber, but also for the transportation of people, and in gargo and military transfers.

The village of Misi was used as a base camp of the German soldiers from 1941 - 1944, so the Misi station was extremely vital to their operations. The Finnish Railroad bureau and private landowners made contracts with the Germans and gave them plenty of land to build their camps in the locality ot the Misi village and railway station area and both sides of the Misi road from Misi station to the Kemijärvi road. The German units that made most of the contracts were Wehrmacht’s Armee-Munitionslager-Moritz (A.M.L. Moritz) and it’s unit Munitions-Verwaltungs-Kompanie 600 and Armee-Geräte-Park Lappland. The Germans stored lots of ammunition inside their camps, because this was the main storage of ammunition for the Germans in the Lapland battlefront. In Misi there was also Sammel-Geräte-Park "Bergmann". After the war there has been and still is a Finnish army post at Misi, which keeps the village alive.

---

Lähdeviitteet:

1. Kaisa Kervinen, Hylsyjä tiellä. Saksalaisten ase- ja ammusvaruskunta Misissä 1941 – 1944. Oulu 2017, 38 - 40.
2. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunta. Saapuneet kirjeet 1940 - 1949. Rovaniemen kaupunginarkisto (RKA).
3. Pentti Karppinen, Suomalaisten saksalaisille joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa 1941 - 1945. Tiede ja ase, vol. 24 (1966), s. 202 - 249. Markku Nummelin. Rovaniemen viisi asemaa. Resiina 4/2001, s. 4 - 18. Besondere Anordnungen für die Versorgungstruppen Nr. 5. O.U., den 26.6.1941. Anlage zur BAV für die Versorgungstruppen Nr. 5v.26.6. SS-Division Nord. Kriegstagebuch 1.4.-31.12.1941 II/I. Abtn. Ia. Ib. IVb, V. T-354, R-139. The U.S. National Archives and Records Administration (NARA). Omat tutkimukset (KM).
4. Kervinen 2017, 44. Einsatz der Versorgungstruppen und -Einrichtungen. Stand vom 18.8.1941. Anlage 249a. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 16.7. - 9.9.1941. Tagesmeldungen Qu.1, Besondere Anordnungen für die Versorgung. AOK 20, 16103/4. T-312, R-996. NARA. Armeenachschubführer 463, Ia Nr. 562/41 geh. O.U. den 10.11.1941. Bezug: Besprechung vom 9.11.1941. Betr.: Planung für Einsatz und Unterbringung. Anlage 572a. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.11. – 15.12.1941. Besondere Anordnungen für die Versorgung und Richtlinien für die Bevorratung und Instandsetzung. AOK 20, 16103/6. T-312, R-996. (NARA).Stand der Bauvorhaben am 6.6.1941. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. Beurteilungen der Versorgungslage - Norwegen und Finnland. 1.5. - 30.11.1941. AOK 20, 36037/1. T-312, R-1033. NARA. 

5. Kervinen 2017, passim.
6. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Joukko-osastotiedot: KM.
7. Kari Vikajärven ja Ari Paldanin antamia tietoja vankileirin alueesta 30.9.2021. Kervinen 2017, 63 - 65. Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949.
8. Kervinen 2017, passim. Seija Mäkisen kertomia tietoja 30.9.2021. Omat kenttätutkimukset (KM) 26.9.2021.
10. Nummelin 2001, 10. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. W.G.M. An Qu.1, O.U., den 10.11.42. Tätigkeitsbericht für October 1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. – 31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA.W.G.M. An Qu 1. O.U., den 12.12.42. Tätigkeitsbericht für November 1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. – 31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA.

11. Omat kenttätutkimukset (KM) 26.9.2021. Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Ueberblick über die Versorgunglage der 20.(Geb.)Armee vom 1.9.1942. Oberkommando der 20.Gebirgs-Armee O.Qu./Qu.1 Nr. 500/42g.Kdos. O.U., den 10.9.1942. AOK 20, 36037/3. T-312, R-1034. NARA.
12. Kervinen 2017, 56 -58. Seija Mäkisen kertomia tietoja 30.9.2021. Omat kenttätutkimukset (KM) 26.9.2021.
13. Finna: Kantapuu – museotietokanta. Lusto – Suomen metsämuseo. Omat kenttätutkimukset (KM) 26.9.2021.
14. Omat kenttätutkimukset (KM) 26.9.2021.

15. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Joukko-osastotiedot: KM. Anlage zu (Geb.)A.O.K.20 Ia/L Nr.1548/42 g.Kdos. v.20.8.42. Anlagen zum Kriegstagebuch Nr. 2, AOK 20, Ia, 1.8. – 31.8.1942. Tagesmeldungen Ia. AOK 20, 27252/9. T-312, R-1018. NARA. W.G.M. Tätigkeitsbericht für August 1942. O.U., den 10.9.1942.  Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. - 31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA. 
16. Finna: Kantapuu – museotietokanta. Lusto – Suomen metsämuseo. Omat kenttätutkimukset (KM) 27.9.2021.
17. Omat kenttätutkimukset (KM) 26.9.2021.
18. Kervinen 2017, 68, 81.
19. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Joukko-osastotiedot: KM. Omat tutkimukset (KM).
20. Kervinen 2017, 60.
21. Omat kenttätutkimukset (KM) 27.9.2021. Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1949. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA.
22. https://fi.wikipedia.org/wiki/Alakurtin_rata
23. Satu Rasa, Misin ammukset vielä pitkään hengenvaarallisia. Lapin Kansa 3.6.2002.
24. Jorma Särkelä, Misin takapihoilla ja järvissä tonnikaupalla räjähteitä. Lapin Kansa 11.10.2009.