Valokuvia
vierailusta (10.9.2022) Järämän linnoitusalueella eli Sturmbock-linjan eteläisellä
puolustuslinjalla
©
Kalevi Mikkonen 17.10.2022
Kuvat: © Kalevi Mikkonen (KM) ja Jaakko Ylikulju (JY) (Kuvat saa klikkaamalla suurennettua)
Järämän
linnoitusalueen historiaa
Järämän
linnoitusalue, joka on Sturmbockin eteläinen ensimmäinen puolustuslinja, liittyi
Pohjoisen Jäämeren alueen satamien ja sen suojaamiseen, että saksalaiset joukot
eivät joudu saarroksiin Pohjois-Norjassa. Linnoitusalue on rakennettu
suurimmalta osaltaan kallioon louhimalla. Vuonna 1944 saksalainen 20.
Vuoristoarmeija sai uuden tehtävän, mikä merkitsi Petsamon alueen
nikkelikaivoksen pitämistä. Tällöin rintama piti muualla kääntää etelään, josta
Neuvostoliiton joukkojen arvioitiin pahimmin uhkaavan.
Selustassa
aloitettiin kenraalieversti Eduard Dietlin johdolla tehdyn operaatio Birken
nimellä tunnetun vetäytymissuunnitelman mukaisesti kahden mittavan puolustusaseman
linnoittaminen. Dietl antoi 25.4.1944 käskyn valmistella Vuotso-Tankavaaran
tasalle ”Ivalo – Schutzstellung” -aseman, joka sai myöhemmin peitenimen ”Schutzwall
- Stellung” ja lisäksi käskyllä 31.5.1944 valmistella Enontekiölle, Suomen
käsivarren kapeimpaan kohtaan Stellung Karesuando -linnoitusaseman, joka sai myöhemmin peitenimen ”Sturmbock
- Stellung”. Sturmbock-linja oli massiivinen n. 30 kilometrin mittainen
puolustuslinja, joka ulottui Kalkkoaiville asti ja jonka tarkoituksena oli turvata saksalaisten asema
Pohjois-Norjassa, mikäli suomalaiset irtautuisivat sodasta Neuvostoliittoa vastaan.
Kun Sturmbockia alettiin rakentaa, se oli suunnattu nimenomaan sitä varten,
että neuvostojoukot miehittävät Suomen ja käyvät taisteluun poistuvia
saksalaisjoukkoja vastaan. Elokuun alussa 1944 alkoivat työt Lätäsenojoen länsipuolella, tunturivyöhykkeen
itäreunassa. Linnoittajat olivat saksalaisia pioneereja ja tavallisia sotilaita,
Organisation Todtin siviilirakentajia ja pääasiassa venäläisiä sotavankeja. Linnoitteita
on ollut rakentamassa jopa 3000 miestä.
Dietlin määräys linnoitusketjujen rakentamisen suunnittelusta. Asiakirja: AOK 20.
Suomen
tehtyä aselevon Neuvostoliiton kanssa ja poliittisen tilanteen muututtua,
saksalaisten suunniteltu vetäytyminen muuttui nk. Lapin sodaksi, kun
suomalaiset joukot aloittivat valvontakomission painostuksesta Tornion
maihinnousulla 1.10.1944 varsinaiset taistelut saksalaisia vastaan. Saksalainen,
vahvennettu 7. Vuoristodivisioona (n. 12 000 miestä) miehitti lähes valmiin
Sturmbock -aseman lokakuun lopussa 1944. Suomalaiset joukot, jotka käsittivät
vain kaksi vahvennettua varusmiespataljoonaa, pysähtyivät saksalaisten asemien
etupuolelle Markkinan kylään. Ankaran talven tultua sotatoimet supistuivat lähinnä
partiokahakoinniksi.
Sturmbock
jäi massiivisuudestaan huolimatta Lapin sodan aikana suhteellisen vähäiselle
käytölle. Saksalaiset miehittivät linjaa operaatio Nordlichtin yhteydessä vain
lokakuusta 1944 tammikuuhun 1945.
Koska
20. Vuoristoarmeijan tehtävä muuttui, saksalaiset jättivät hyvin linnoitetut
asemansa Lätäsenon länsipuolella taisteluitta tammikuun alkupäivinä 1945.
Tällöin muut saksalaiset joukot olivat jo luopuneet Petsamon alueesta ja
marssineet Keski-Norjaan tai laivattu kotimaahan. Saksalaisten viimeinen
puolustusasema Pohjoiskalotin alueella oli Lyngen-asema, jonka oikea sivusta
nojasi Kilpisjärveen. Viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomen maaperältä
huhtikuun lopulla 1945.
Saksalainen sotilas vartiossa Sturmbock-linjan pesäkkeessä.
Entisöity
osa Sturmbock-linjaa
Järämän
linnoitusalueella on entisöity taistelu-, yhdys- ja ryömintähautaa yhteensä n. 1,2
kilometriä. Taisteluhautoihin liittyviä erityyppisiä asemapesäkkeitä on
kunnostettu tai rakennettu uudelleen 10 kpl, mm. raskaan sekä kevyen
konekiväärin ampumapesäkkeitä. Varsinaisista raskaiden aseiden pesäkkeistä on
entisöity raskaan panssaritorjuntatykin katettu pesäke ja kaksi todennäköistä
raketinheittimen pesäkettä. Kokonaan uudelleen on rakennettu
tähystys/tulenjohtopesäkkeitä.
Korsuja on tehty yhteensä viisi kappaletta, kaksi aaltolevykorsua ja kolme
erityyppistä puukorsua. Pyrkimyksenä on ollut rekonstruoida kutakin alueella
tavattavaa pesäke- ja korsutyyppiä vain yksi kappale. Näin ollen muut 11
alueella olevaa puukorsua ja aloitetut kuopat on jätetty vertailun vuoksi
nykytilaansa.
Kuva: Järämän museon esite
Kuvat: KM
Kuvat: JY
Kuvat: KM
Kuvat: JY
Kuvat: KM
Kuvat: JY
Kuvat: KM
Kuvat: JY
Kuvat: KM
Kuva: JY
Kuva: KM
Kuva: JY.
Kuvat: KM
Kuva: JY
Kuvat: KM
Entisöidyn
aseman osan lisäksi kävimme tutkimassa entisöimättömiä taisteluasemia, tykkiasemia ja
juoksuhautoja Kilpisjärventien länsipuolella ja entisöidyn osan takana olevia
korsuja ja kallioon tehtyjä taisteluhautakaivanteita.
Kuvat: KM
Kuvat: JY
Kuvat: KM
Kuva: JY
Kuvat: KM
Kuva: JY
Kuvat: KM
Kuva: JY
Kuva: KM
Museo
Alueen
etelälaidalla aivan Kilpisjärventien vieressä on vuonna 1997 valmistunut museo,
jonka pysyvän näyttelyn teema on sota-aika Tunturi-Lapissa. Näyttelyssä
esitellään Lapin sodan aikaisia tapahtumia ja esineistöä, samoin kuin
siviiliväestön evakuointia ja jälleenrakennustyötä. Museon yhteydessä on
kahvio.
Kuvat: JY
.png)
