Rooseveltin maja ja suihkulähde

© Kalevi Mikkonen 2017

Kun YK:n alaisen UNRRA:n toiminnasta tunnettu Yhdysvaltain presidentin puoliso rouva Eleanor Roosevelt saapui yllättäen Rovaniemelle kesäkuussa 1950 tutustumaan Lapin ja Rovaniemen sodanjälkeiseen uudelleen-rakentamiseen, oli silloisella maaherralla Uuno Hannulalla vieraan isäntänä pulma siitä, mitä ohjelmaa olisi järjestettävä. Hannula sai avukseen kauppalanjohtaja Lauri Kaijalaisen, joka hankki opettaja Eemeli Kariselta lahjoituksena sopivan maapalan pohjoiseen johtavan valtatie N:o 4: varrelta, jotta siihen voitaisiin pystyttää vierasta varten maja. Napapiirillä piti järjestää vastaanottoseremoniat.

Ajatus majasta syntyi siitä, kun eversti Oiva J. Willamo oli pari kymmentä vuotta aikaisemmin pystyttänyt Napapiiri-kyltin samoille seuduille matkailijoiden pysähtymis- ja kuvauspaikaksi. Sen enempää sodassa tuhoutuneen kyltin kuin majankaan paikkaa ei määritelty tieteellisesti tarkkojen mittausten perusteella. Edellinen pystytettiin siihen, missä pohjoinen napapiiri arviolta leikkasi tuon aikaisemmin mainitun tien, jälkimmäinen taas saadulle tontille, vaikka laskelmat myöhemmin osoittivatkin sen olevan yli sata metriä liikaa etelässä.

Ennen jatkosotaa nykyinen napapiirin pajakylän alue oli pelkkää metsikköä ja sodan aikana Saksan Armee Kraftfahr Park 525 vuokrasi ison alueen huolto- ja leirialueeksi. Alueelle meni kolme kulkuväylää ja se oli paljoltii raivattu ja aika täyteen rakennettu. Napapiirin pajakylän alueella on runsaasti saksalaisten tieverkoston jäänteitä, joista osa on vieläkin käytössä mm. kuntoilureitteinä. Lisäksi alueella on raunioita, sirpalesuojia ja romua. Pajakylän kohdalla on ollut aina Nelostiehen saakka (entinen Jäämerentie) ainakin 50 rakennusta, joista iso osa on raivattu uudempien rakennusten tieltä pois. Aluetta rakennetaan koko ajan ja mökkirakennukset sekä parkkipaikat laajenevat joka vuosi tuhoten sota-aikaiset jäänteet.

Napapiirin alkuperäinen kyltti 24.5.1943. (Kuva: SA-kuva)

Napapiirin maja, jonka rakentamiselle jäi aikaa vain viikko ja jonka suunnittelun hoiti kaikessa kiireessä yön aikana jälleenrakennusajan arkkitehti Ferdinand Salokangas, tehtiin metsäneuvos Jarl Sundquistin paikalle toimittamien kämpänrakentajien voimin suoraan Ounasjoen uitosta nostetuista hirsistä. Näitä tarvittiin ohjeiden mukaan suunnilleen niin paljon, ”että kämppään mahtuu kerrallaan suurehko linja-autollinen väkeä”. Majan pinta-ala oli 34 neliömetriä. Enempään ei ollut aikaa, sillä ensimmäiset tukit oli nostettu joesta lauantaina, ja seuraavana sunnuntaina rouva Rooseveltin koneen jo laskeutuessa lentokentälle sovitettiin muuten valmiin majan ulko-ovea paikoilleen. Majan sisällä oleva takka on tyypillistä Salokankaan muotokieltä. Rakennus on suojeltu asemakaavassa. Maja löytyy koordinaateista N 66°32.627 E 025°50.761.

Sunnuntaina 11.6.1950 maja oli valmis vastaanottamaan vieraan. Tapaus oli tärkeä paikkakunnan matkailun kannalta, sillä nyt oli luotu ensimmäinen vetonaula, joka sai yhä useamman vieraan pysähtymään täällä, ostamaan jonkin matkamuiston ja lähettämään välttämättömän tervehdyksensä kotiin napapiirin erikoisleimalla varustetulla postikortilla. Rouva Roosevelt oli ensimmäinen, joka sai napapiirin erikoisleiman korttiinsa, jonka hän lähetti silloiselle Yhdysvaltain presidentille Harry S. Trumanille. Maja, joka pidettiin auki kesäkuukausina, keräsi vieraskirjaansa vuosittain tuhansia nimiä.

Rooseveltin maja Napapiirillä. (Kuva: Kalevi Mikkonen 2015)

Matkailulautakunnan aktiivisen toiminnan tuloksena saatiin uutuutena 1960-luvun alussa porot hoitajineen napapiirille antamaan hieman lisäväriä tuon ”maagisen rajan” ylittämistapahtumaan. Vuonna 1965 rakennettiin uusi Napapiirin maja ja sittemmin alueen rakentaminen on paisunut kuin pullataikina.

Moni ei sitä tiedä, että majan yhteyteen Rovaniemen kauppalan rakennustoimisto teki myös suihkulähteen. Pentti Mikkonen, joka oli tekemässä tätä suihkulähdettä kertoi seuraavaa: ”Kun rouva Eleanor Roosevelt oli tulossa vierailulle Rovaniemelle vuonna 1950, niin kauppala päätti pikaisesti rakentaa Napapiirin majan hänen vierailuaan varten. Kauppala teetti majan vierelle myös suihkulähteen. Olin mukana sen suihkulähteen tekemisessä. Minun lisäkseni siellä olivat Heikki Penttilä, Törmänen -niminen mies ja Veikko Varjonen. Kaivoa varten haimme sopivia kiviä Ounaskosken rannasta ja teimme niistä ympyrän muotoisen kivireunuksen. Suihkulähteen koko oli noin 2 x 2 metriä ja reunus oli korkeudeltaan puolisen metriä. Noin 30 metrin päässä suihkulähteestä oli ilmeisesti saksalaisten tekemä kaivo, josta johdettiin putkea pitkin vettä suihkulähteelle. Oulun Onninen teki lähteen putkityöt. Sinne laitettiin keskelle putki pystyyn, josta suihkusi vettä. Suihkulähteen pohja tehtiin betonista ja pohjalle valunut vesi kierrätettiin uudestaan suihkuputkeen sitä varten tehdyllä pienellä moottorilla.”

Suihkulähteen tekijöitä. Vas. Veikko Varjonen, Törmänen, Heikki Penttilä ja työtä valvonut Rovaniemen kauppalan rakennustoimiston työnjohtaja isoisäni Antti Mikkonen. 

(Kuva: Pentti Mikkonen)

Suihkulähde oli pitkään paikallaan majan viereisen terassin keskellä, mutta lienee jossakin vaiheessa purettu, kun sitä ei enää näy alueella. Majan vieressä on pienempi suihkulähde, jossa on mahdollisesti käytetty puretun suihkulähteen kiviä.

Suihkulähde näkyy tässä 1950-luvulla otetussa valokuvassa. (Kuva: Lapin maakuntamuseo)

________________

English summary: The Roosevelt Cottage and fountain.

Roosevelt Cottage (1950) was designed during one night and built in just one week for Mrs Eleanor Roosevelt´s visit to Rovaniemi in 14.6.1950. The cottage was first building at the Polar Circle tourist area in Rovaniemi. The coordinates of Roosevelt´s Cottage are N 66°32.627 E 025°50.761.

Mrs. Eleanor Roosevelt, the widow of the former President of the United States, famous for her humanitarianism, paid a visit to Rovaniemi in 1950 to see Lapland and the post-war reconstruction of the city. Her host, the then Governor of the county, Uuno Hannula had the difficult task of organising the programme. Hannula was helped by the local mayor, Lauri Kaijalainen, who found a suitable piece of land bordering the north-bound Highway 4 on which to build a cabin. The land was donated by Eemeli Karinen and it was here, at the Polar Circle, that the welcoming ceremony was to take place.

The idea went back more than twenty years to when Colonel Oiva J. Willamo had erected a stake in the vicinity to serve as a stopping place for tourists to photograph. During the Continuation War the area was rented for the German Luftwaffe, which built there a big camp for their soldiers and service teams.

The Polar Circle cabin was designed overnight by the architect Ferdinand Salokangas and was built by Jarl Sundquist’s experienced construction crew from logs taken straight from an Ounasjoki drive. According to the instructions, the number of logs needed was the number required to ”house a rather large bus road of people”. There was no time for more since the first logs were taken from the river on a Saturday and on the following Sunday 11.6.1950, as Mrs. Roosevelt’s plane was landing, the outer door was fitted in the otherwise completed cabin.

Next to the cottage Rovaniemi township built also a fountain. The fountain is not there any more, but there is a smaller fountain next to the cottage.