Sata esinettä, sata kuvaa –näyttely Arktikumissa 

1.2.2017 - 14.1.2018

© Kalevi Mikkonen 2017, © Kuvat: Lapin maakuntamuseo

Lapin maakuntamuseon henkilökunta on koonnut Arktikumiin Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi näyttelykokonaisuuden, joka kertoo Rovaniemen ja rovaniemeläisten historiaa Lapin maakuntamuseon kokoelmia avaamalla. Kaikki esillä olevat esine- ja valokuva-aineistot ovat Lapin maakuntamuseon kokoelmiin tulleita lahjoituksia.

Näyttelyn tarkoituksena on valaista näin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna myös Rovaniemen historiaa itsenäisyyden ajalta. Lapin maakuntamuseo tarttui haasteeseen hiukan syvemmästä näkökulmasta kuin vain kertomalla kaupungin yleisestä historiasta. Museon henkilökunta päätti tehdä kokoelmanäyttelyn, joka nostaa esille museossa tallessa olevia esineitä, valokuvia ja arkistoa. Olen tutustunut museon varastoissa olevaan esineaineistoon museon ystäville järjestetyissä esittelyissä ja muutenkin, niin voin vakuuttaa että museon uumenista löytyy aivan valtaisa määrä kaikenlaista mielenkiintoista materiaalia vaikka sataan näyttelyyn eri aihepiireistä.

Ensimmäiset valkoisten sankarihautajaiset pidettiin Rovaniemellä 13.2.1918, kun Torniossa kaatunut Toivo Koivula haudattiin. 

Kuvaaja: Iikka Paavalniemi. 

Näyttelyn tekijät halusivat näyttelyn valmistamisen yhteydessä myös tutkia tarkemmin, mitä kaikkea kokoelmista löytyy ja millaisen kuvan ylipäänsä museon kokoelmat antavat Lapin ja erityisesti Rovaniemen satavuotiaasta historiasta. Samalla on tehty inventaariota siitä, mitä kokoelmista ei löydy. Onko jotakin tärkeää aineistoa, mitä museossa ei jostain syystä ole? Museon ystävien kokouksissa on tätäkin puolta pohdittu ja siellä on jo luetteloitu niitä aihepiirejä, mistä tarvitaan runsaasti lisätietoja. Samalla on pyritty keräämään tätä aineistoa (esineitä, valokuvia, kertomuksia) museon myöhempää käyttöä varten.

Pyykinpesua joen rannassa 1910-luvulla. Kuvaaja: Iikka Paavalniemi. 

Tässä näyttelyssä nousevat esille erityisesti ns. tavallisten ihmisten tarinat. Tekijät halusivat kertoa niistä rovaniemeläisistä; yksilöistä ja perheistä, joiden aineistoa kokoelmat sisältävät. Keitä he olivat? Millaista elämää he Rovaniemellä elivät? Miksi juuri heidän aineistoaan säilytetään museossa? Tarinat ja muistelut ovat myös osa vuonna 2000 järjestetystä ”Muistoja Rovaniemeltä” muistitiedon keruuprojektista ja keväällä 2016 pidetyistä yhteisistä muistelutilaisuuksista.

Näyttely kattaa siis sadan vuoden jakson rovaniemeläistä yksilöhistoriaa esinein, kuvin ja kertomuksin. Aineisto on sidottu laajempiin yhteyksiin, kuten sisällissotaan, talvi- ja jatkosodan vuosiin ja muihin ajan ilmiöihin lyhyehköillä taustateksteillä.

Talot tulessa murhapolton seurauksena vuonna 1930. Kuvaaja: tuntematon. 

Aineiston ja ajanjakson laajuuden vuoksi tekijät ovat tietysti joutuneet rajaamaan aihetta reippaasti ja valikoimaan sellaista materiaalia, joka samalla kun antaa kuvan eri vuosikymmenistä yleisemmin myös valottaa yksittäisten ihmisten ja perheiden kertomusten ja kuvien kautta tavallisten ihmisten arkista elämää. Erityisen hyvin tämä on mielestäni onnistunut 1910 – 1960 –lukujen kohdalla, jonne on onnistuttu löytämään mielenkiintoisia kertomuksia ja hyvin ajan henkeä kuvaavia valokuvia ja esineitä. Näyttelyn ehdottomasti mielenkiintoisin osa ainakin näin varttuneemman historiafanaatikon mielestä ovat juuri nuo aikajaksot.

Ylen lähetykset alkoivat näkyä Rovaniemellä 1964. Kun ei ollut omaa televisiota, sitä katsottiin vaikka näyteikkunasta. 

Kuvaaja: Lauri Alanärä.

Viimeiset vuosikymmenet tähän päivään asti eivät tämän kirjoittajan mielestä ole historiallisesti yhtä kiinnostavia kuin vanhemmat. Nykyiset tapahtumat ovat liian tuoreena mielessä eikä näyttelyyn ole löydetty mitään erikoisempaa. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että perspektiivi tuoreempiin tapahtumiin on lyhyt ja toisaalta tiedän, että museon kokoelmista puuttuu varsinkin 1980- ja 1990-luvuilta aika paljon esineaineistoa. Valokuva-aineistoa näistä ajoista kyllä löytyy runsaasti. Näyttelyssä onkin viimeisimmistä vuosikymmenistä lähinnä lyhyehkö yleiskertomus kuvien ja joidenkin esineiden kanssa maininnoilla tärkeimmistä tapahtumista ilman henkilökuvauksia. Lake Placidin olympialaisten kultamitalimies Jokkeri Törmäsen mäkipuku toki löytyy vitriinistä!

Kirjoittajan museolle lahjoittama marjatynnyri, jota käytettiin 1950- ja 1960 -luvuilla. Kuvaaja: Jukka Suvilehto.

Nämä kaksi erilaista metallista marjanpoimuria ovat olleet käytössä Rovaniemen seudulla puolukka- ja mustikkametsissä erityisesti 1960-luvulla. Marjanpoimureita on ollut myös puisia – sekä teollisesti valmistettuja että kotitekoisia. Kuvaaja: Suvi Harju.

Kaikkiaan näyttely on erittäin onnistunut kokonaisuus ja museon väki on onnistunut löytämään museon kätköistä varsin edustavan kattauksen rovaniemeläisten historiaa. Näyttely on myös museon henkilökunnan korkean ammatillisen tason mukaisesti jälleen hienosti laitettu esille samaan tilaan, jossa oli myös huippuhieno Wir waren freunde –näyttely. Visuaalisesti näyttelyä on mukava katsella ja se etenee vuosikymmenittäin helposti seurattavaa polkua. Suosittelen lämpimästi siihen tutustumista ja kannattaa myös varata reilusti aikaa yksityiskohtien tarkasteluun ja tekstien lukemiseen.

Yhdysvaltojen varapresidentti Lyndon B. Johnson vierailulla Rovaniemellä 1963. Kuvaaja: Lauri Alanärä.

”Nykyään kenen tahansa ulottuvilla on palveluja, joista sodan varjossa eläneet eivät uskaltaneet uneksiakaan. Mutta kaikkein arvokkaimman rovaniemeläiset ovat saaneet lahjana: ympäröivän luonnon, maisemaa kehystävät vaarat ja joet, Ounas- ja Kemijoen, joiden varaan asutus aikoinaan tänne syntyi ja jotka ovat Rovaniemen omaleimaisen identiteetin muodostajina ja tunnuksina korvaamattomia ja siitä syystä erityisen vaalimisen arvoisia. ”

Rovaniemeläinen mies, s. 1928.

Näyttely on Lapin maakuntamuseon omaa tuotantoa

Tekijät:

Tuija Alariesto, amanuenssi (näyttelyt)

Suvi Harju, kuva-arkistonhoitaja,

Ami Kallo, opas-valvoja

Hannu Kotivuori, museonjohtaja, arkeologi

Hanna Kyläniemi, amanuenssi (esineet)

Asko Leskinen, opas-valvoja

Heidi Pelkonen, amanuenssi (maakunnallinen työ ja arkisto)

Teijo Rovanperä, museomestari

Jukka Suvilehto, valokuvaaja

Museoavustajat: Timo Naukkarinen, Outi Gross, Anne Mustonen, Jarmo Ranttila, Tiina Syväniemi

English summary:

100 Objects, 100 Pictures in Arktikum

1.2.2017 – 14.1.2018

In 2017, Finland will celebrate its centenary of national independence. In honour of the event, the Regional Museum of Lapland will stage 100 Objects, 100 Pictures, an exhibition on the history of Rovaniemi and its inhabitants from 1917 to 2017 displayed with 100 objects and 100 photographs.

Highlighted from each decade are photographs, archive materials and objects from the museum’s collections that tell about the history of Rovaniemi and its people. The exhibition also addresses the basic activities of the museum especially with regard to maintaining and managing collections. Why have these items in particular been acquired and collected and what do they tell? It is also important to identify so-called blind spots, matters and phenomena that for some reason or another have not been recorded in the collections.

Museum collections are acquired mainly through donations. This exhibition also presents the importance of donors in recording our shared history. The materials that are obtained for museum collections are of greatest value when their stories and information on their context are also passed on to future generations. Individual stories and recollections are also an important part of this exhibition.