Saksalaisten sotilaiden hautausmaat Rovaniemellä jatkosodan aikana ja sen jälkeen

© Kalevi Mikkonen 2017

Suomen rintamilla kaatui toisen maailmansodan aikana noin 15000 saksalaista sotilasta. Suurin osa vainajista on haudattu nykyisen Venäjän alueelle, esim. Parkkina-Petsamoon (noin 3000 kaatunutta) ja vanhaan Sallaan (noin 5000 kaatunutta).

Rovaniemelle perustettiin saksalaisten sotilaiden sankarihautausmaa (Deutscher Kriegerfriedhof Rovaniemi) vuonna 1941. Sen sijaintipaikaksi tuli vuonna 1926 perustettu Viirinkankaan 4. hautausmaa, joka sijaitsee nykyisen Väylätien varrella. Hautausmaalta sen kaakon puoleisesta päästä, lähellä sodan jälkeen vuonna 1948 rakennettua kappelia, varattiin alue, johon haudattiin saksalaisia sotilaita vuosina 1941 – 1944. Viimeiset hautaukset tehtiin vähän ennen saksalaisten poistumista Rovaniemeltä.

Kaikki yllä olevat kuvat ovat saksalaisen sankarihautausmaan sankarivainajien päivän muistotilaisuudesta 16.5.1943. Kuvat: SA-kuva.

Viimeisimpiä haudattuja saksalaisia sotilaita vuonna 1944. Rovaniemi/Viirinkangas 8.11.1944. Kuva: SA-kuva.

Tammenlehvänkantajan, saksalaisen majurin hautaristi saksalaisten sankarihautausmaalla.
Rovaniemi/Viirinkangas  8.11.1944. Kuva: SA-kuva.

Sodan jälkeen saksalaisten sotilaiden hautausmaa oli osa 4. hautausmaata aina 1950-luvun lopulle asti. Haudoilla oli puuristit ja kaikki muistomerkit tai hakaristisymbolit oli poistettu haudoilta ja hauta-alueelta. Hautoja ei kaiketi kovin aktiivisesti kukaan hoitanut ja 1950-luvulla aloitettiin saksalaisten vainajien kerääminen eri puolilta nykyisen Suomen aluetta olleista kenttä- ja sankarihaudoista. Vainajien luita koottiin suomalaisten poliisien ja vapaaehtoisten voimin yhteistyössä saksalaisten kanssa vuodesta 1952 alkaen aina vuoteen 1966 asti. Vielä senkin jälkeen aina, jos jostakin löytyy saksalaisen sotilaan luita, ne siirretään asianmukaisen hautaustoimituksen jälkeen nykyisiin hautapaikkoihin. Pohjois-Suomen alueelle haudatut vainajat koottiin suunnilleen vuodesta 1960 vuoteen 1962 asti Rovakadulla olleen Torkkolan talon kellariin. Siellä tehtiin pöytäkirjoja ja laitettiin luita arkkuihin ennen kuin arkut lopulta siirrettiin Norvajärven mausoleumiin. Neljännen hautausmaan saksalaisten sotilaiden sankarihautausmaa tyhjennettiin todennäköisesti vuonna 1959.

Saksalainen sankarihautausmaa (1941 - 1959) IV hautausmaalla sinisellä merkittynä. Punaisen täplän kohdalla oli iso puinen risti ainakin vuonna 1943. Iso, mutta uudempi puinen risti oli hautausmaalla vielä vuonna 1954 otetussa valokuvassa. Se poistettiin kaiketi samaan aikaan kuin saksalainen hautausmaa tyhjennettiin. 

Kuva: Kalevi Mikkonen.

Valokuvia Viirinkankaan 4. hautausmaan saksalaisen hautausmaan osasta. Kuvat on otettu todennäköisesti 1950-luvun puolivälissä. Kuvat: Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V/Eero Pajulan arkisto.

Saksalaiset sotilaat siunattiin haudan lepoon Etelä-Suomessa Helsingin Honkanummen ja Pohjois-Suomessa Norvajärven hautausmaalle. Ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneita saksalaisia on haudattuna kaikkiaan 22 suomalaiselle hautausmaalle.

Norvajärven hautausmaa (Deutscher Soldatenfriedhof) sijaitsee kauniilla paikalla 18 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen, Norvajärveen työntyvässä metsäisessä niemessä. Pysäköintialueelta vie noin 0,5 kilometriä pitkä hiekkapohjainen metsäpolku 16000 neliömetrin suuruiselle hautausmaa-alueelle. Alue on rajattu luonnonkivistä rakennetulla noin yhden metrin korkuisella kiviaidalla. Polku johtaa punagraniittiseen mausoleumiin. Kappelin on suunnitellut hampurilainen arkkitehti Otto Kindt. Se on rakennettu vuosina 1959 – 1963. Kappelin vihkiäiset olivat 31.8.1963. Lapin kommunistit vastustivat mausoleumia ja he järjestivät avajaispäivänä mielenosoituksen, johon osallistui noin 300 henkilöä. Kommunistien mauton mielenosoitus herätti laajalti paheksuntaa.

 Deutscher Soldatenfriedhof Norvajärvellä. Kuvat: Kalevi Mikkonen 2012.

Kappelin korkeassa eteisaulassa on veistos "Mutter und Sohn" eli “Äiti ja poika”, jonka on veistänyt saksalainen kuvanveistäjä Ursula Querner. Päätilassa on kahdeksan suurta kalkkikivitauluriviä. Tauluihin on kaiverrettu kyseisen taulun alla lepäävistä vainajista nimi, sotilasarvo sekä syntymä- ja kuolinpäivämäärä. Vainajat ovat arkuissa levyjen alla olevissa hautaholveissa. Arkut on hautaan laskettaessa asetettu holviin siten, että jokaisen vainajan arkku sijaitsee suoraan nimitaulun alapuolella. Ikkunoiden lyijylasimaalaukset ovat nimeltään ”Flamme des Lebens” eli ”Elämän liekki”. Maalaukset on tehnyt saksalainen taiteilija Olsen. Hautausmaa-alueella on lisäksi järven selkää vasten näkyvä kookas teräksinen risti, jonka juurella on muistotaulussa teksti, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa: “Kunnioituksemme kaikille niille sotilashaudoille, jotka ovat rakkautemme tavoittamattomissa ja siunaamme ne Jumalan rauhaan”. Ristillä muistetaan kaikkia niitä kaatuneita, jotka vielä ovat kenttähaudoissaan tai kadonneina.

"Äiti ja poika" -veistos. Kuva: Kalevi Mikkonen 2012.

Kappelin nimilaatat. Kuva: Kalevi Mikkonen 2012.

Teräksinen risti Norvajärven rannalla. Kuva: Kalevi Mikkonen 2012.

Mausoleumiin on haudattuna noin 2600 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista sotilasta. Tämän hautausmaan kummiorganisaatio on saksalaisia sotilashautoja ylläpitävän Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V –organisaation Hampurin aluejärjestö ja hautausmaata hoitaa Rovaniemi-Napapiiri Rotaryklubi. 

Norvajärven hautausmaan parkkipaikan reunalla on myös norjalaisten Suomen rintamalla kaatuneiden vapaaehtoisten muistomerkki. Rovaniemi - Napapiirin Rotaryklubi on vuodesta 2010 vastannut myös norjalaisten Suomen rintamalla kaatuneiden vapaaehtoisten muistomerkin ja sen ympäristön hoidosta. Muistomerkkitaulu on kiinnitetty isoon kiveen. Muistomerkki on vihitty vuonna 1994.

Kiitos Eero Pajulalle valokuvista ja taustatiedoista!

Lähteitä:

Junila, Marianne. Deutscher Soldatenfriedhof – Pohjois-Suomen sanomalehdet saksalaisen sotilashautausmaan puolesta ja vastaan. Kirjassa: Rohkea, reima ja horjumaton. Toim. Antero Tervonen. Scripta historica XXVII, 403 – 414. Oulu: Oulun Historiaseura 1998.

http://personal.inet.fi/atk/omega/NJsuomi.html (Eero Pajulan tekstiä)

Omat arkistotutkimukset

SA-kuvat

Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge e.V http://www.volksbund.de/home.html

Jatkosodassa kaatuneiden norjalaisten vapaaehtoisten muistomerkki. Kuva: Kalevi Mikkonen 2012.

Deutsche Zusammenfassung: Die Deutsche Soldatenfriedhöfe in Rovaniemi

Der erste Deutsche Soldatenfriedhof in Rovaniemi war in der Finnische Friedhof in Viirinkangas. Der Friedhof wurde 1941 durch die Deutsche Militärbehörden angeleg. Der Friedhof in Norvajärvi wurde am 31. August 1963 eingeweiht. Auf den Viirinkangas Friedhof und aus den Provinzen Lappland wurden die gefallenen deutschen Soldaten, nach Norvajärvi Friedhof überführt. Auf dieser Anlage ruhen 2600 deutsche Gefallene des Zweiten Weltkrieges. Der deutsche Kriegsgräberstätte Rovaniemi-Norvajärvi 18 km nördlich von Rovaniemi, der Hauptstadt Finnisch-Lapplands, liegt auf einem in den Norvasee vorspringenden Waldstück die deutsche Kriegsgräberstätte.

Ein Waldpfad führt von der Hauptstraße zu dem 16.000 m² großen Friedhofsgelände, das von einem Wall aus großen und kleinen Findlingen umschlossen ist. Ein schmiedeeisernes Tor gibt den Weg zu einem aus roten Granitquadern gefügten Gruftbau frei. In der hohen Eingangshalle wurde die Plastik Mutter und Sohn aufgestellt. In dem Gedenkraum befinden sich acht Reihen Muschelkalktafeln mit Namen, Dienstgrad, Geburts- und Sterbedaten der hier ruhenden Gefallenen, deren Sarkophage sich in der Gruft unmittelbar unter dem Gedenkraum befinden. Bei der Einbettung wurden diese so angeordnet, dass unter jeder Namentafel die zugehörigen Sarkophage stehen. Mitarbeiter des Volksbundes haben die Toten aus den Provinzen Lappland und Oulu geborgen.

Weithin über den See sichtbar mahnt ein hohes Kreuz aus Stahl, an dessen Fuß eine Gedenktafel angebracht wurde: Wir gedenken aller Kriegsgräber, die unserer Liebe unerreichbar sind und befehlen sie in Gottes Frieden.

English summary: The German soldiers’ cemeteries in Rovaniemi

The first German soldiers' cemetery was at Viirinkangas cemetery. It was founded in 1941. It was closed down about 1959. The bones of soldiers were transported to German soldiers’ cemetery at Norvajärvi, 18 km north of Rovaniemi, which was founded on August 31, 1963. 

The mausoleum, the only official monument of WWII German presence in Finnish Lapland, is the resting place for about 2600 Germans who fell in the World War II. After the Finnish-Soviet ‘Winter War’ (1939–40), Finland turned to Germany for help and came to cooperate with Germany’s 1941 attack on the Soviet Union. Some 200,000 German troops were based in Finland, mostly in the northern parts of the country. Towards the end of WWII, Finns turned against their former German brothers-in-arms, which led to the so-called ‘Lapland War’.

In the World War II about 15 000 German soldiers fell at the Finnish border. Most part of them are buried on Russian ground. There are two main cemeteries for German soldiers founded in Finland; one in Helsinki (Honkanummi) and one at Norvajärvi, Rovaniemi.

The Norvajärvi mausoleum is visited by a lot of German tourists and relatives to the soldiers during the summer season, but also Finnish tourists and locals.