Vanhaa Rovaniemeä, osa 5:

 Pullinpuolen uimarannan lohikellari

© Kalevi Mikkonen 2017

Asiasanat: Rovaniemi, Pullinpuoli, uimaranta, lohikellari, salmon cellar

Rovaniemen Pullinpuolen uimarannalla on vanha lohikellari, josta juuri kukaan rovaniemeläinen ei ole koskaan kuullutkaan. Se sijaitsee n. 450 metriä koilliseen Ounaskosken sillan kupeesta uimarannalla sijaitsevan ”pusupömpelin” länsipuolella entisen oviaukon ollessa nykyisin noin 12 metrin päässä Kemijoen vesirajasta. Kävimme Esa Erkkilän kanssa katsomassa kellarin paikkaa ennen juhannusta ja Esalla oli myös tilaan liittyviä asiakirjoja ja joitakin valokuvia. 

Esa Erkkilä näyttää lohikellarin paikan Pullinpuolen uimarannalla. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Esa Erkkilä (s. 1942), joka on käynyt lohikellarin sisällä 1950-luvulla, jolloin sinne oli vielä mahdollista mennä sisään, kertoi seuraavaa:

”Tämä vanha lohikellari oli aikoinaan alueella sijainneen Erkkilän talon lohikellari. Alun perin se lienee ollut Pullin mailla, ja alueen siirryttyä Erkkilän omistukseen 1800-luvun loppupuolella, se oli Erkkilän talon mailla aina vuoteen 1915 asti, jolloin alueen omistus siirtyi Tervolan kunnan esimiehenä toimineelle Johan Henrik Hervalle. Tilan alueella oli pääasuintalon lisäksi useita muitakin lähinnä talousrakennuksia. Läheisen Kylmäojan, joka vieläkin on näkyvissä mennen uimarannan poikki, yli meni ainakin 1930-luvulla, ehkä jo paljon aikaisemmin puusilta. Joskus sodan jälkeen kauppala pakkolunasti koko alueen kauppalan maaomaisuudeksi.

Kun kävin kellarin sisällä 1950-luvulla, se oli kaksiosainen tila, joka oli väliovella jaettu. Etuosassa säilytettiin ilmeisesti maitoa ja voita ja välioven takana sijannut huone oli jääkellari lohen säilytystä varten. Kellarin oviaukko oli Kemijoelle päin, ja se oli rakennettu siten, että kivimuurien välissä oli kivinen oven yläosa, joka vieläkin on näkyvissä. Kellarin sokkeli oli paksuista kivistä tehty ja kattona puukatto ja maata sen päällä. Vielä 1950-luvulla sinne pääsi sisään ja se oli täynnä kaikenlaista roskaa. Jossakin vaiheessa kauppala tai kaupunki laittoi uuden oven, jolla sisäänpääsy estettiin, jotta lapset eivät menisi sinne sisään. Kellarin kattokin oli jo painunut jonkin verran sisäänpäin. Myöhemmin (ehkä joskus 1960-luvulla) myös oviaukko tukittiin maakerroksella ja samoin kellarin päälle kasattiin maata, joka peitti kuopan.

Silloin 1900-luvun alkupuolella Kemijoki oli valjastamaton, ja vesiraja normaalisti kauempana kellarista kuin nykyisin. Kellari oli rakennettu joen pintaa hieman korkeammalle, jotta vesi ei pääsisi nousuveden aikanakaan sinne sisään. Sinne oli myös helppo vetää lohiveneitä joen varrelta rantahietikkoa pitkin.”

Itse kellari on edelleen nurmikkoisen kummun alla, mutta varmaankin ainakin osittain se on täyttynyt maalla. Mittauksessa arvelimme oviaukon olleen noin kolme metriä leveä ja noin kaksi metriä korkea. Kumpikin huone oli noin 3 x 4 metriä eli yhteensä siis lohikellari oli noin kahdeksan metriä pitkä ja noin kolme metriä leveä korkeuden ollessa vajaat kaksi metriä. Kaupungin kaavoitusosasto on merkinnyt kellarin paikan karttoihinsa ja se toivottavasti merkitsee, että kellarin paikka tulee säilymään myös tulevaisuudessa. Lohikellari on sikäli harvinainen, että toista näin vanhaa ei kaupungin keskustan alueella liene. Lohikellarista voisi kunnostamalla saada jopa matkailunähtävyyden vaikkapa Kemijoen varrelle suunnitellun rantapolun alkupäähän.

______________

Old underground salmon cellar in Rovaniemi's Pullinpuoli beach. It is probably from the 19th century.

Lohikellarin oviaukon yhtenäisestä kivipaadesta tehty yläosa on vielä näkyvissä. 

(Kuva: Kalevi Mikkonen)

Hervan talot kuvattuna joskus 1930-luvun lopulla. Lohikellarin paikka puiden vieressä oikealla puolella lumen peitossa. Lohikellari ei ilmeisesti enää tuolloin ollut käytössä. 

(Kuva: Esa Erkkilän arkisto)

Pullinpuolen alueen isonjaon mukaiset maanomistajat. Kartta 1900-luvun alkupuolelta. Yläviistossa vasemmalla uimarannan kallioniemi, alhaalla keskellä myöhemmän Ounaskosken sillan kohdalla olleet niemenkärjet, jotka ovat nykyisin peittyneet sillan rakenteiden alle.

(Kartta: Oulun maakunta-arkisto)

Rovaniemen kauppalan väestönsuojat II maailmansodan aikana

© Kalevi Mikkonen 2017 (päivitetty 10.8.2024)

Asiasanat: Rovaniemi, väestönsuojat, talvisota, jatkosota, toinen maailmansota, historia, WWII, air-raid shelters

Rovaniemen kauppalan alueella oli useita väestönsuojia sota-aikana. Suomalaisten rakentamista yksi oli Tapaninpuistossa, yksi Ukkoherrantien päässä, yksi nykyisen Hallituskatu 27:n kohdalla ja yksi nykyisen Kairatie 58:n kohdalla. Saksalaisten rakentama Kenraalimajan ilmasuojabunkkeri on edelleen nykyisen Eteläranta 28:n piha-alueella. 

Vuonna 1960 väestönsuojelulautakunnan tekemässä katselmuksessa kaikki väestönsuojat olivat vielä näkyvillä. Sittemmin nämä suomalaisten tekemät suojat on joko purettu tai peitetty maalla. Kenraalimajan ilmasuojabunkkeri on edelleen olemassa ja alueen taloyhtiön käytössä.

Näiden lisäksi kauppalan alueella oli useita muitakin pienempiä pommisuojia tai lähinnä sirpalesuojia. Ennen talvisotaa pommisuojiin ei kauppala ollut pahemmin varautunut. Sodan alettua asian kiireellisyyden vuoksi Suomen väestönsuojelujohto suositteli tilapäisten suojakaivantojen rakentamista taajamiin. Suojakaivannot olivat runsaan kahden metrin syvyisiä maahan kaivettuja sirpalesuojia, joiden seinät ja katto oli tuettu pyöreillä puilla. Päälle oli ladottu turvetta ja irtomaata, joskus myös kiviä, parantamaan suojavaikutusta. Suojaava maakerros oli käytännössä yleensä melko ohut. Sisäänkäynti oli molemmissa päädyissä. Suuremmat sirpalesuojat rakennettiin taisteluhaudan tapaan polveileviksi ja jaettiin väliseinillä osastoihin.

Sirpalesuoja ei siis ollut varsinainen pommisuoja vaan nimensä mukaisesti se suojasi vain pommien räjähtäessä ilmaan sinkoilevilta sirpaleilta ja muilta esineiltä. Täysosuman sattuessa sillä ei olisi ollut juurikaan merkitystä. Kaivantojen rakentaminen oli kuitenkin helppo ja nopea suojautumiskeino. Myös ryhdyttiin tuolloin vielä vähälukuisten kivitalojen pohjakerroksia ja kellaritiloja järjestämään väestönsuojatiloiksi. Näitä voitiin vahvistaa sortuman kestäviksi tukemalla rakenteita hirsillä ja asettamalla esim. hiekkasäkkejä seinien ja kattojen lisäeristykseksi. Joillakin pihoilla saattoi olla kivikellari ja varsinkin maaseudulla navetta tai muu piharakennus kivestä tai betonista. Tällöin oli suojapaikka ainakin omalle väelle ja myös lähiympäristölle. Nämä rakennukset olivat vähintään yhtä turvallisia kuin sirpalesuojatkin.

Ainakin lääninhallituksen talon alla oli rakennettu pommisuoja. Erkki Lilja (s. 1939) kertoi, että Pohjoisen Rantakadun (nykyisen Ounasjoentien) varrella jossakin Lassinkadun ja nykyisen Arktikumin välisellä alueella oli putkimainen molemmista päistä avonainen maan alla oleva sirpalesuoja. Lisäksi oli yksityisten asukkaiden tekemiä sirpalesuojia omille perheilleen ja jatkosodan aikana tietenkin kymmeniä saksalaisten tekemiä sirpalesuojia eri puolilla heidän hallinnassaan olevilla alueilla. Saksalaisten suojiin pääsi myös siviilejä, jos tarve vaati.

Yhteysesikunta Roin hiekkasäkeillä suojattu pommisuoja Rovaniemellä 24.3.1944. Kuva: SA-kuva.

Ukkoherrantien väestönsuoja

Ukkoherrantien väestönsuoja sijaitsi sodasta säästyneen opettajaintalon lounaispuolella ihan talon vieressä sen suuntaisesti. Suoja oli n. 1-1,5 metrin päässä talon reunasta alkaen suurin piirtein talon sivustan toisen ikkunan kohdalta. Suojaan meni betoniportaikko tien pinnasta alaspäin ehkä n. 2,5-3 metrin syvyyteen. Sen jälkeen oli parin metrin käytävä ja ensimmäinen ovi. Kaikkiaan itse suoja oli n. parinkymmenen metrin pituinen. Vuonna 1960 sen oviaukon puoli oli peitetty lankuilla.

Antti Sorro (s. 1947) kertoi seuraavaa: ”Tämä pommisuoja oli meillä asuinalueen pienellä kaveriporukalla se meidän oma suojapaikka 1950-luvulla. Suoja oli täynnä romua, joten puhdistimme sen kaikista tavaroista ja toimme sinne omia penkkejä ja pöydän. Suoja oli n. 2,5 metriä korkea teräsbetoninen suippokärkisellä holvatulla katolla varustettu tila. Siinä oli metallinen pariovi sisäänkäynnissä, sen jälkeen pienempi eteishuone, sitten toinen metalliovi ja varsinainen pommisuoja sen takana. Urheilukentän puoleisessa päässä oli terästikkaat ilmeisesti varauloskäyntiä varten ja ilmanvaihtotorvi. Teimme suojasta meidän oman piilopaikan. Ulko-oven eteen teimme pahvista isokokoisen luurangon pelotteeksi seudun muille lapsille. Ovea avattaessa luuranko tipahti narujen varassa ylhäältä suoraan tulijan eteen. Suojassa oli myös rottia, joita tapoimme aina kun saimme kiinni.”

Vuoden 1960 katselmuksessa suoja oli jo homeen valtaama. Nykyisin se on joko peitetty tai kokonaan kaivettu pois. Suojan kohdalla on asfalttipäällyste.

Ukkoherrantien väestönsuoja. Kuva: Lapin Kansa (1960)

Ukkoherrantien väestönsuoja sijaitsi tässä kohdassa suurin piirtein kuvassa näkyvän ensimmäisen (oik.) ikkunan kohdalta taustalla näkyvän auton kohdalle. Kuva: Kalevi Mikkonen (2017)

Tapaninpuiston väestönsuoja

Yksi väestönsuoja oli Valtakadun varrella Tapaninpuistossa. Myös se oli samantapainen kuin Ukkoherrantien suoja. Se oli betoninen suoja, johon laskeutui maan pinnalta betoninen portaikko n. 3 metrin syvyyteen, jonka jälkeen oli parin metrin eteinen ja metalliovi. Suojan pituudesta ei ole tietoa, mutta varmaankin itse suoja on ollut ainakin 20 metriä pitkä. Vuonna 1960 tässä samoin kuin muissakin suojissa oli miljoonien markkojen edestä teräsbetonia, betonirautaa, osin ratakiskoja ym. kunnallista omaisuutta. Niiden katsottiin olevan myös vaaraksi alueella liikkuville. Vuonna 1960 Tapaninpuiston suojaa alettiin tyhjentää. Nykyisin suoja on joko purettu tai näkymättömissä maan alla.

Tapaninpuiston väestönsuoja. Kuva: Lapin Kansa (1960)

Hallituskadun väestönsuoja

Hallituskadun väestönsuoja sijaitsi suurin piirtein nykyisen Lappia-talon parkkipaikan länsipuolella (vuonna 1960 Hallituskatu 27) nykyisin paikalla olevan huoltoaseman koillispuolella. Se oli ulkoasultaan ympyränmuotoinen graniitti-betonibunkkeri, josta varsin iso kupu oli näkyvissä maan pinnalla. Pentti Mikkonen (s. 1925) kertoi, että sinne oli myös sijoitettu vielä 1970-luvullakin kaikenlaista kaupungin omaisuutta, joten sitä käytettiin varastona. Ilmeisesti näille suojille ei löydetty mitään muuta käyttöä. Suoja purettiin 1970-luvun alussa Lappia-talon ja sen parkkipaikan rakentamisen tieltä.

Kairatie 58:n väestönsuoja

Nykyisen Kairatien ja Viestitien vieressä tontilla Kairatie 58 sijaitsi sota-aikana ilmavalvontayksikön valvonta-asema. Sen alla tai vieressä oli teräsbetoninen väestönsuoja, joka oli vuonna 1960 täynnä tavaraa. Se aiottiin tyhjentää samana vuonna. Ei ole tietoa, mitä tälle suojalle on tehty. Se myös voi olla vielä maan alla tai sitten se on purettu ja kaivettu pois.

Tässä kohdassa Kairatie 58:n tontilla sijaitsi väestönsuoja. Suoja voi vieläkin olla jommankumman kummun alla peitettynä. Kuva: Kalevi Mikkonen (2017)

Kenraalimajan ilmasuojabunkkeri (Luftschutzbunker)

Kenraalimaja oli Luftwaffen kenraalin Julius Schultzin rakennuttama rakennus vuodenvaihteesta 1942 - 1943 alkaen. Kenraalimajasta pohjoiseen vajaan sadan metrin päässä Eteläranta -tien toisella puolella As Oy Kenraalimajan (Eteläranta 28) pihalla oleva saksalaisten rakentama 25-metrinen pommisuojabunkkeri on nykyisin taloyhtiön käytössä. Sisällä ei ole mitään alkuperäistä jäämistöä. Tila on nykyisin jaettu siten, että siellä on askarteluhuone, häkkivarastoja ja perunakellari. Bunkkerin sisällä on ollut alun perin kaksi tai kolme huonetta ja eteiskäytävä, jonka itäisessä päässä on ilmeisesti varauloskäynnin ovi, joka on suljettu ja joka ei näy ulkoapäin. Bunkkeriin on kaksi alaspäin menevää sisäänkäyntiä bunkkerin sivustalla, jotka ovat osittain myöhemmin rakennettuja. Sisäänkäynnin suojaksi on nykyaikana rakennettu katokset sadetta pitämään. Kenraalimajan pommisuojabunkkerin pinta-ala on noin 60 neliömetriä.

Bunkkerista on ilmeisesti ollut maanalainen käytävä kenraalimajalle. Bunkkerissa on korjatut ilmatorvet katossa ja muuten se on ulkoisesti nurmikon peittämä, kuten lienee ollut myös alun perin. Bunkkerin betonisen katon paksuus on kolme metriä ja myös seinissä on parin metrin verran betonia. Vuonna 1960 sekin oli siivottomassa kunnossa, mutta tarkoitus oli puhdistaa se. Nykyisin se siis on taloyhtiön hallussa ja edelleen erinomaisen hyväkuntoinen.

English summary: This article tells about air-raid shelters in Rovaniemi during World War Two. They were still visible in the early sixties, but since then they have been covered with land or destroyed. At least the German Luftschutzbunker is still in use as a workstead and a storeroom. It belongs to a nearby housing cooperative.

Kenraalimajan pommisuojabunkkeri. Kuva: Lapin Kansa (1960)

Kenraalimajan ilmasuojabunkkeri Eteläranta 28:n tontilla. Kuva: Kalevi Mikkonen (2012)

Vanhaa Rovaniemeä, osa 4: Rovaniemen Saha

© Kalevi Mikkonen 2017

Nykyistä Arktikumia vastapäätä Ounasjoen puoleisella rannalla sijaitsi vuonna 1934 perustettu Rovaniemen Saha Oy:n sahalaitos, höylätavaravaja ja sahan laiturialueet. Rovaniemen Saha, joka oli Kemi-yhtiön ja Veitsiluoto Oy:n hallussa oleva tuotantolaitos, osti vuonna 1934 taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen vuonna 1909 perustetun ns. Vikmanin sahan eli viralliselta nimeltään Rovaniemi Träförädlings Aktiebolagin (Rovaniemen Puunjalostus Oy) laitokset ja raamisahan. Rovaniemen Sahan alkuperäinen sahalaitos, joka oli edelleen toiminnassa, sijaitsi pistoraiteiden päässä Jängislahden vieressä Ounasjoen varrella, jonne pääasiallinen tuotanto keskittyi.

Rovaniemen Sahalla oli sahaustoimintaa, höyläämö ja lautatarha. Ennen sotia työntekijämäärä sahalla oli sesongista riippuen 40 - 78 työntekijää. Vuonna 1939 sahan tuotanto nousi tehokkaampien menetelmien ansiosta 5500 kuutiometriin. Rovaniemen Saha Oy teki marraskuussa 1941 sahaussopimuksen saksalaisten kanssa ja vuokrasi koko lautatarhan heille. Saha oli koko jatkosodan ajan saksalaisten käytössä ja kaikki sen tuotanto meni heidän tarpeisiinsa. Sahalla oli työntekijöinä pääasiassa viereisen vankileirin vankeja, joiden tehtävänä oli mm. uittopuiden nosto joesta ja niiden siirtäminen ja käsittely. Sahan suomalainen työväki hakeutui omasta halustaan muihin töihin. Saksalaiset tuhosivat rakennuksen ja hävittivät myös sen arkiston Lapin sodan aikana syksyllä 1944.

Sahan jäänteitä on vielä Arktikumin ja Ounasjoen välisellä keinotekoisen kanavan muodostamalla saarella. Myös sahan laiturirakennelma on vielä paikoillaan. Jängislahden vieressä olleesta laitoksesta ei ole enää mitään jäljellä.

English summary: These are ruins of an old Rovaniemi Saha sawmill. During 1941-1944 The German Army rented the sawmill and bought all the production it manufactured. The Germans also destroyed it when they left Rovaniemi in autumn 1944.

Asiasanat: Rovaniemi, Rovaniemen Saha, jatkosota, Arktikum, sawmill, WWII

(Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Vanhaa Rovaniemeä, osa 3: Ounaskosken silta

Ounaskosken silta Kemijoen jäältä kuvattuna 20.3.2017. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle valmistui vuonna 1934. Sen alkumatkalle jouduttiin rakentamaan suuria ja kalliita siltoja, kuten Ounaskosken silta.

Lapin sodan aikana, 13. lokakuuta 1944, saksalaiset räjäyttivät Ounaskosken sillan ja silta tuhoutui lähes täysin. Sillan kannatusarkut kuitenkin säilyivät ehjinä paikoilleen, eikä siltakaan hajonnut ihan niin perusteellisesti, kuten monet muut pohjoisessa olevat sillat.

Saksalaiset miinoittivat sillan vierustoja ja erityisesti sillan keskikauppalan puoleisen päädyn ympäristöä ajamalla sinne mm. miinoitetun veturin.

Sillan miinoitusta purettaessa kuoli ihmisiä vielä seuraavana kesänäkin. Rantapengermään laitettu miina löytyi vesijohtojen korjausten yhteydessä 1970-luvullakin.

Sodan jälkeen Kemijoki ylitettiin erilaisten tilapäisratkaisujen avulla aina vuoteen 1951 saakka, jolloin Ounaskosken kaksikantinen maantie- ja rautatiesilta otettiin uudelleen käyttöön. Sillan pituus on 389 metriä.

Ounaskosken silta on avattu. Kuvat on otettu 6.10.1951. Kuvaaja: Pentti Mikkonen. (Kuvat: Kalevi Mikkosen arkisto.)

English summary: During the Lapland War the Germans destroyed Ounaskoski bridge in 13.10.1944. It was built again and in the year 1951 it was put to use.

Asiasanat: Rovaniemi, Ounaskosken silta, jatkosota, Lapin sota, Ounaskoski bridge, WWII, Lapland war

Ounaskosken sillanpää 4.11.1944. (Kuva: SA-kuva)

Miinoitettu veturi sillanpäässä 18.101944. (Kuva: SA-kuva)

Ounaskosken räjäytetty silta 20.10.1944. (Kuva: SA-kuva)

Ounaskosken räjäytetty silta 20.10.1944. (Kuva: SA-kuva)

Vanhaa Rovaniemeä, osa 2: Leirintäalue

Leirintäalueen metsikkö hienossa kevätvarustuksessa 16.3.2017.

(Yläkuvat: Kalevi Mikkonen)

Syöpäläisten puhdistuslaitos ja puuvarasto. (Asiakirjalähde: Kansallisarkisto)

Nykyisen leirintäalueen eteläpäässä Jäämerentien varressa sijaitsi jatkosodan aikana saksalaisten Ortskommandantur 557:n vuonna 1943 rakentama Heeresbetreuungsabteilung 10 (F) -yksikön Entlausungsanstalt eli syöpäläisten puhdistuslaitos. 

Itse laitos oli kooltaan n. 15 x 21 metriä. Sen lisäksi samalla alueella oli henkilökunnan majoitusparakki ja mahdollisesti kolme muuta pienempää parakkia sekä puuvarasto (n. 20 x 25 metrin alue), jonne varastoitiin polttopuuta.

Saksalaisten vuokraamat alueet olivat Rovaniemen kauppalan maita. Laitos säilyi ehjänä sodasta ja purettiin vasta jonkin aikaa sodan jälkeen. Laitos sijaitsi suurin piirtein leirintäalueen nykyisen toimisto/kahvilan kohdalla.

Syöpäläisten puhdistuslaitoksen parakki sodan jälkeen kuvattuna. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Alueella oleva metsikkö on pääosin hyvin vanhaa ja on ollut olemassa jo kauan ennen sotaa ja paksurunkoiset puut ovat vieläkin alueen koristuksena. Joissakin puissa näkyy jopa luodinreikiä.

English summary: Camping area in Rovaniemi. During the continuation war (from 1943-1944) the Germans had in this area their facility for cleaning parasitic insects.

Asiasanat: Rovaniemi, leirintäalue, jatkosota, Entlausungsanstalt

Vanhaa Rovaniemeä, osa 1: Vanha kulkutautisairaala

Kulkutautisairaala kuvattuna 16.3.2017.

Talousrakennus etualalla.

(Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Ounaskosken sillan kainalossa Katajarannalla sijaitsee kaksi vanhaa puurakennusta. Satulakattoinen punainen puurakennus on toiminut mm. kulkutautisairaalana 1930-luvulla ja vuodesta 1966 lähtien ensin kehitysvammaisten hoitolana ja sitten päiväkotina. Viime aikoina se on ollut tyhjillään, mutta rakennukseen on suunnitteilla yleinen sauna.

Rakennukseen tehdyt korjaukset ovat osin muuttaneet sen alkuperäistä ilmettä. Pihassa on myös puurakenteinen pitkänomainen vanhempi talousrakennus.

Kulkutautisairaala on merkitty rakennetuksi 1930-luvun alussa, mutta todennäköisesti se on paljon vanhempi, ehkä jopa vuoden 1910 tienoilta.

Rakennuksen kohtalosta käydään keskusteluja, mutta mitä ilmeisimmin se säilytetään. Säilyihän se jopa sota-ajan tuhoista, joten sen kunnostaminen olisi perin suotavaa. Sotaa edeltäviä rakennuksia kun Rovaniemellä ei enää liiaksi ole.


English summary: Old epidemic hospital in Rovaniemi. It survived the wars in 1939-1944.

Asiasanat: Rovaniemi, kulkutautisairaala, vanhat rakennukset, old epidemic hospital

Tervetuloa historiasivuilleni!

Hei

Olen Kalevi Mikkonen, historiantutkija ja koulutukseltani filosofian lisensiaatti (FL). Tein nämä sivut sitä varten, että julkaisen täällä tutkimustuloksia, valokuvia ja kertomuksia erityisesti Rovaniemen ja Lapin alueen paikallishistoriaan liittyen. 

Olen aikaisemmin tutkinut egyptologisia aiheita ja laitoin linkit myös niihin. Nykyisin olen keskittynyt lähinnä Rovaniemen alueen toisen maailmansodan aikaiseen sotahistoriaan ja muutoinkin Rovaniemen ja Lapin alueen historiallisiin kohteisiin.

Katso myös Twitter-tilini: https://twitter.com/Kalevinhistoria

Academia.edun sivu: https://independent.academia.edu/KaleviMikkonen

Nivavaaran saksalaisen polttoainevaraston alueella. (Kuva: Maura Forrest)

Uusi ilmainen kirja! 

Mussolini - Tutkielma il Ducen ja fasismin aikakaudesta Italiassa

Kalevi Mikkonen, 2024

Mussolinin virallinen valokuva. (Public domain)

Sain viimein ahkeran työn tuloksena valmiiksi tämän pitkään tehdyn tutkielman Benito Mussolinista ja fasismin aikakaudesta Italiassa. Ensimmäisen kerran paneuduin tähän aiheeseen jo opiskellessani Oulun yliopistossa, kun tein seminaarityön Mussolinista aate-ja oppihistorian laitokselle joskus 1979. Tämä kirja ei ole myynnissä, mutta sen voi lukea verkkoversiona ilmaiseksi academian sivuilta. Tutkielmassa käsitellään laajasti monia Mussoliniin henkilöön ja Italian fasismiin yleensä liittyviä kysymyksiä aina mafiasta kulttuuriin ja sotatapahtumiin. Siinä on paljon sellaista aineistoa, jota ei suomeksi ole juurikaan julkaistu. Kirjassa on 266 sivua ja paljon valokuvia.

https://www.academia.edu/119178808/MUSSOLINI_Tutkielma_il_Ducen_ja_fasismin_aikakaudesta_Italiassa

 Kirja: Dietl - Lapin kenraali jatkosodan aikana

Kirjaa voi tilata Väyläkirjojen nettisivulta: https://www.vaylakirjat.fi/product/kalevi-mikkonen-dietl-lapin-kenraali-jatkosodan-aikana/

Kirjan painosta on enää pieni määrä jäljellä kustantajalla, joten viimeisiä viedään. Hanki omasi ennen kuin loppuvat!

Tekemäni kirja "Parakkeja ja piikkilankaa: Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940 - 1944" on luettavissa nettiversiona tästä Lapin maakuntamuseon sivulla olevasta linkistä:
https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=8100cbe5-70b3-40a6-b94e-69432a98b777 (vain suomeksi).

English summary: My name is Kalevi Mikkonen. I am an independent researcher specialized in Rovaniemi and Lapland area history. I created this page to publish my research results. My recent research  is about German military presence in Rovaniemi area during 1940-1944. You can read my book "Parakkeja ja piikkilankaa: Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940 - 1944" from this link: https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=8100cbe5-70b3-40a6-b94e-69432a98b777 (only in Finnish).

Asiasanat: Lappi, Rovaniemi, Petsamo, historia, Lapland, history, war history, Winter War, Continuation War, Lapland War, Deutsche militärische Präsenz in Lappland 1940 - 1944, Winterkrieg, Fortsetzungskrieg, Lapplandkrieg, Finska Vinterkriget, Finska Fortsättningskriget, Lapplandskriget, Svenska Frivilligkåren i Finland

Tässä kirjallista tuotantoani:

Linkit tämän sivun kirjoituksiin löytyvät oikeanpuoleisesta palkista.

Artikkeleita Saksan armeijan toiminnasta Lapissa vuosina 1940 - 1944

Kirja, 2021 (Löytyy Rovaniemen kaupunginkirjastosta, ei nettiversiota)

Jatkosodan aikaiset vankileirit Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan alueella

Booklet, uusin painos 2022

Jatkosodan aikaiset vankileirit Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan alueella

Organisation Todt Rovaniemellä ja muualla Lapin alueella 1941 - 1944 (uudistettu 2. painos)Organisation Todt Rovaniemellä ja muualla Lapin alueella 1941 - 1944 (uudistettu 2. painos)

Kalevi Mikkonen · Jan 6, 2022Show publication
Kalevi Mikkonen · Jan 6, 202

• Parakkeja ja piikkilankaa. Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940-1944. Oulu 2016. 2. painos (2. edition). ISBN: 978-952-93-6913-3

  publication dateOct 5, 2016  publication descriptionLapin maakuntamuseon julkaisuja, ISSN 0781-5409; 18

  publication descriptionResearch about German military presence in Rovaniemi area during 1940-1944. (Only in Finnish).

  See publication Parakkeja ja piikkilankaa. Saksan armeijan rakentamiseen liittyvä toiminta Rovaniemen seudulla 1940-1944. Oulu 2016. 2. painos (2. edition). ISBN: 978-952-93-6913-3See publication

• Edit publication Heb-sed: kuninkuuden uudistamisen juhla muinaisessa Egyptissä (Faravid 30/2006)

  publication titleHeb-sed: kuninkuuden uudistamisen juhla muinaisessa Egyptissä (Faravid 30/2006)

  publication date2006  publication descriptionPohjois-Suomen historiallinen yhdistys
  publication descriptionHeb-sed: The renewal festival of the kingship in ancient Egypt. (An article).
  Ill. English summary. P. 5-15.
  See publicationHeb-sed: kuninkuuden uudistamisen juhla muinaisessa Egyptissä (Faravid 30/2006)
• Edit publication Egyptomania kulttuuri-ilmiönä Suomessa (Faravid 27/2003).

  publication titleEgyptomania kulttuuri-ilmiönä Suomessa (Faravid 27/2003).

  publication date2003  publication descriptionPohjois-Suomen historiallinen yhdistys
  publication descriptionEgyptomania as a cultural phenomenom in Finland. (An article)
  Ill. English summary. P. 95-110.
  See publicationEgyptomania kulttuuri-ilmiönä Suomessa (Faravid 27/2003).
• Edit publication Obeliskeja ja muuta egyptomaniaa Rooman valtakunnassa. (Obelisks and egyptomania in the Roman empire). Faravid 26/2002, p. 39-68.

  publication titleObeliskeja ja muuta egyptomaniaa Rooman valtakunnassa. (Obelisks and egyptomania in the Roman empire). Faravid 26/2002, p. 39-68.

  publication date2002  publication descriptionPohjois-Suomen historiallinen yhdistys
  publication descriptionObelisks and egyptomania in the Roman empire. (An article).
  Ill. English summary. P. 39-68.
  See publicationObeliskeja ja muuta egyptomaniaa Rooman valtakunnassa. (Obelisks and egyptomania in the Roman empire). Faravid 26/2002, p. 39-68.
• Edit publication Säräisniemeltä Tampereelle. Työväenliikkeen veteraanin muistelmia 1890-luvulta vuoden 1918 kansalaissotaan asti. Rovaniemi 2002.

  publication titleSäräisniemeltä Tampereelle. Työväenliikkeen veteraanin muistelmia 1890-luvulta vuoden 1918 kansalaissotaan asti. Rovaniemi 2002.

  publication date2002  publication descriptionKalevi Mikkonen
  publication descriptionKalevi Mikkonen (editor). Antti Mikkonen's memoirs edited by Kalevi Mikkonen.
  Key words: Labor movement, civil war, 1. world war.
  ISBN: 952-91-5297-3 (nid.)

• • Muinaisen Egyptin benben-kultti. Faravid 25/2001. Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen Vuosikirja. Jyväskylä 2001.

    publication date2001  publication descriptionPohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys
    publication descriptionThe benben-cult of the ancient Egypt. (An article)
    Ill. English summary. P. 5-22.
    See publicationMuinaisen Egyptin benben-kultti. Faravid 25/2001. Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen Vuosikirja. Jyväskylä 2001.
  • Edit publication Mayojen tähtitiede. Supernova 1/2000.

    publication titleMayojen tähtitiede. Supernova 1/2000.

    publication date2000  publication descriptionTähtitieteellinen yhdistys Arktos ry
    publication descriptionMayan astronomy. (An article).
    Ill. p. 14 -16.
  • Edit publication Obeliski : egyptiläisen obeliskiperinteen synty, tarkoitus ja kehitys 3000 eKr - 600 jKr. Rovaniemi 2000.

    publication titleObeliski: egyptiläisen obeliskiperinteen synty, tarkoitus ja kehitys 3000 eKr - 600 jKr. Rovaniemi 2000.

    publication date2000  publication descriptionKalevi Mikkonen
    publication descriptionThe book is a research on Egyptian obelisks. (Only in Finnish)
  • Edit publication Obeliskit Rooman kaupunkikuvassa. AnDante trentesimo, autunno 1999. Oulu 1999.

    publication titleObeliskit Rooman kaupunkikuvassa. AnDante trentesimo, autunno 1999. Oulu 1999.

    publication date1999  publication descriptionSocietà Dante Alighieri, Comitato di Oulu
    publication descriptionObelisks in Rome. (An article)
    Ill. p. 6-11.