Rovaniemen Koskenkylän/Kurjenojan ABA 517 -leirialue

© Kalevi Mikkonen 2022

Koskenkyläntien ja Kurjenojan välisellä alueella, noin välillä 600–1000 metriä Koskenkylän koulusta kaakkoon, Kurjenojan ja nykyisen Kurjenojantien ympäristössä, oli saksalaisilla laajahko leirialue. Tämä kesäkuussa vuonna 1941 perustettu Heerin Armee-Bekleidungs-Amt 51:n (ABA 517) Armee Bekleidungslager oli vaate- ja kenkäkorjaamo (Schneider- und Schuhmacher -werkstatt). Siellä oli myös muita rakennuksia ja taisteluhautoja sekä sirpalesuojia. Leiri oli toiminnassa aina saksalaisten poistumiseen saakka eli elo-syyskuuhun 1944 asti.

ABA 517 siirtyi vielä osittain keskeneräiselle alueelle heinäkuussa 1941 Lager Kiesgrubelta (VR:n Sorakuopalta). Joulukuussa 1941 (1.12.1941) solmitussa sopimuksessa maanomistaja Riikka Hyvöstä edustavan Jalmari Hyvösen ja Wehrmachtin ABA 517 edustajan Oberzahlmeister[1] Friesen kesken sovittiin, että ABA 517 vuokraa 45000 neliömetrin suuruisen alueen 45000 (markka/neliömetri) markan suuruista vuotuista vuokraa vastaan, josta 3750 markkaa maksettiin kuukausittain. Lisäksi edeltäneeltä ajalta kesäkuusta marraskuuhun 1941 maksettiin erilliskorvauksena 12000 markan kertasumma. Samassa yhteydessä tehdyssä rakennussuunnitelmassa alueelle oli suunniteltu rakennettavaksi kaikkiaan 16 parakkia, sauna, kaivo, käymälöitä, vajoja ja sirpalesuojarakenteita. Suurin osa parakeista oli jo rakennettu. Alueen eteläosaan Kurjenojan viereen oli suunniteltu piikkilanka-aita ja alueen pohjoispuolelle puuaita.[2] Pari parakin pohjaa ja taisteluhautakaivanto löytyy myös sellaisilta alueilta, joihin ei vuoden 1941 suunnitelmassa ollut merkitty vielä mitään.

Osasto IVa:n toimintakertomuksessa vuodelta 1941 ABA 517:n toimintaa syyskuusta 1941 joulukuuhun 1941 Gebirgskorps Norwegenin talvivaatetuksen jakelussa ja huollossa ylistettiin poikkeuksellisena työsuorituksena. Samalla suunniteltiin leirin laajentamista kahdella Polar-parakilla, neljällä tyypin B varastoparakilla ja kahdella vinokatosrakennelmalla. Muutoin tarvittiin tilaa suomalaisten työntekijöiden majoitusta varten ja vanhojen tai takaisin tuotujen talvivaatteiden desinfiointia ja höyrystämistä varten. Saksalaista henkilökuntaa tarvitsi tässä vaiheessa vahvistaa neljällä upseerilla ja seitsemällä miehistön jäsenellä. Gebirgskorps Norwegenin tuli asettaa käytettäväksi pysyvä 30-miehinen työkomennuskunta talvivaatteiden purkua ja takaisinlähettämistä varten. Korjauspajan pystyttäminen oli aiheuttanut merkittäviä hankaluuksia, koska Ruotsista tilattujen laitteiden tuleminen oli viivästynyt ainakin kuukaudella. ABA:n Oslon toimipisteestä oli siksi ajaksi lainattu laitteita, mutta käytössä oli tällöin vain 10 suutareiden ja räätälien käytössä ollut laitetta, joten tarpeellisesta korjauksesta oli voitu suorittaa vain pieni osa. Yksi ongelma oli myös puhdistuslaitoksen ja pesulan puute, koska näitä ei tuolloin ollut saksalaisten käytössä 200 kilometriä lähempänä. [3]

Huhtikuussa 1942 leirialueelle oli pystytetty ja saatu toimintaan syöpäläistenpuhdistuslaitos. Samoin raportoitiin, että korjaamiskelpoisten vaate- ja varustetoimitusten palautus oli jatkuvasti nousussa. Myös korjauspajan laajennus oli loppuun suoritettu. Korjauspajalle odoteltiin tässä vaiheessa Saksasta tilattuja uusia laitteita. Kenkäkorjaamossa paikattiin Pohjois-Suomessa olevien saksalaisten joukkojen rikkinäisiä kenkiä. Raportissa todettiin, että siviilien työmarkkinoilta ei löytynyt riittävästi suutareita, joten harkittiin suutareiden komentamista leirille muista joukko-osastoista. Leirillä oli töissä 10 suutaria, 10 sotilasta, 10 suomalaista ja 20 ukrainalaista luottovankia. Syyskuun alussa 1942 sinne oltiin rakentamassa uutta koneellista korjauslaitosta ja samalla suunniteltiin korjaamon laajentamista. Siellä oli tällöin töissä 30 suomalaista naista, mutta laajennuksen jälkeen suomalaisten työntekijöiden määräksi suunniteltiin 100 henkilöä. Tämä ei ehkä toteutunut kokonaan työvoimapulan vuoksi. Korjaustahti ennen uudistusta oli 100 paria kenkiä sekä 40 alppijääkärien kengänpohjien raudoitusta päivittäin. Kuljetusongelma oli suurin vaikeus, mm. varastoja ei saatu riittävästi täydennettyä.[4]

Saksalaisten rakennussuunnitelma. Kartta: Kansallisarkisto. Kartan muokkaus: Kalevi Mikkonen.

Vaateosastolla työskenteli 40–50 Koskenkylän ja Oikaraisen alueen naispuolista työntekijää, jotka saivat tästä työstä suomalaiseen palkkatasoon verrattuna erittäin hyvää palkkaa. Kilpailu näistä työpaikoista oli kova, joten pääasiassa nuori työntekijä, joka sinne pääsi, oli onnekas. Työtä johti Werkmeister, suomalaisten ”verkmaisteriksi” nimittämä saksalainen sotilashenkilö. Lisäksi siellä työskenteli muutama saksalainen ammattivaatturi. Alueesta vastannut korkea-arvoinen saksalainen upseeri pistäytyi Koskenkylän leirillä vain satunnaisesti. Vaatteet korjaamolle tulivat pesuloiden kautta.[5] Naiset tekivät kuukausittain n. 8000 työtuntia.[6] 

Paikan päällä ABA:n toimintaa johti Zahlmeister Ritzer. Huhtikuussa 1942 leirille komennettiin 12 miestä Misistä.[7]

Nimiluettelo Misistä komennetuista miehistä. Lähde: AOK 20:n arkisto.

ABA 517:n vaateosaston naiset parsimassa kuluneita vaatteita. Kuva: Hannes Viirin valokuva-arkisto.

Aluetta on viime vuosina rakennettu runsaasti, joten suurin osa saksalaisten vuokraamasta alueesta on jo nykyisen infrastruktuurin ja talojen peittämä. Joitakin talojen raunioita ja rakennusten, korsujen tai telttojen paikkoja sekä taisteluhautakaivantoja ja muita kaivantoja alueelta vielä löytyy. Myös saksalaisten käyttämä ja tekemä laaja huoltotieverkosto on monin osin vielä näkyvissä ja käytössäkin.

Kohteita:

Kohde 1: Koskenkyläntien 634 kohdalla rinteen alaosassa on rakennuksen rauniot, jossa on tiiliseinää jonkin verran pystyssä. Rakennuksen pinta-ala n. 5 x 7 metriä. Kohde näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7376281, E 451425.

Kohde 1: Rakennuksen jäänteitä. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Rakennuksen vieressä on saksalaisten tekemä huoltotie, josta erkanee tie myös eteläsuuntaan kohti Kurjenojaa. Tämä sivutie on keskiosalta peltojen katkaisema, mutta on jälleen näkyvissä lähempänä Kurjenojaa.

Alueen huoltotie. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 2: Rinteeseen on kaivettu rakennuksen tai teltan/korsun paikka, n. 4 x 6 metriä. Lähistöllä ylempänä rinteessä on metalliromun kappaleita. ETRS-TM35FIN: N 7376292, E 451404.

Kohde 3: Metalliromua. Lähellä on myös sodanjälkeisiä rakennuksia ja romua.

Kohde 3: Metalliromua. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 4: Mahdollisesti korsun tai teltan paikka, n. 5+4 x 5 metriä. ETRS-TM35FIN: N 7376240, E 451283.

Kohde 5: Tällä kohdalla on S-muotoinen sirpalesuojakaivanto. Puiden ja pensaiden valtaama, n. 3+3+3 metriä pituus, syvyys vajaa metri, leveys 0,5-1 metriä. ETRS-TM35FIN: N 7376181, E 451348.

Kohde 5: Sirpalesuojakaivanto. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 6: Tällä kohdalla on S-muotoinen sirpalesuojakaivanto. Pituus 2+3+4 metriä, syvyys vajaa metri ja leveys vajaa metri. ETRS-TM35FIN: N 7376174, E 451394.

Kohde 6a: Rinnekaivanto, n. 2 x 3 metriä.

Kohde 7: Tällä kohdalla on rakennuksen jäänteet. Betonin kappaleita, maavalli ympärillä kolmella sivulla, n. 6 x 6 metriä. Kohde näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa ja on merkitty myös saksalaisten rakennussuunnitelmaan vuodelta 1941. ETRS-TM35FIN: N 7376162, E 451393.

Kohde 7: Rakennuksen jäänteet. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 7a: Kaivanto, joka on pienen maavallin ympäröimä, n. 2 x 2 metriä.

Kohde 8: Kaivanto, n. 2 x 2 metriä

Kohde 9: Pari metriä syvä kaivanto, joka on kellarin paikka, n. 6 x 6 metriä. ETRS-TM35FIN: N 7376175, E 451487.

Kohde 10: Tällä kohdalla oli rakennuksen paikka vanhan huoltotien varrella. Vain yhden reunan kiveys on enää jäljellä. Länsi - itä -suuntainen (pitkät sivut) rakennus on ollut n. 8 x 23,5 metriä. Kurjenojantie on suureksi osaksi tuhonnut rakennuksen, vain sen itäpäädyn reunakiveys on jäljellä. Tämä rakennus on todennäköisesti ollut ABA 517:n yksi vaate- ja varustekorjaamoparakki. ETRS-TM35FIN: N 7376177, E 451569.

Kohde 10: Vain vähän reunakiviä on jäljellä varustekorjaamoparakista. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 11a: V-muotoinen taisteluhautakaivanto tai sirpalesuoja, pituus 4+3 metriä, leveys vajaa metri, syvyys vajaa metri.

Kohde 11a: Taisteluhauta tai sirpalesuojakaivanto. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 11b: Ampumapotero, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 11c: Ampumapotero. Se on lähes umpeutunut, n. 0,5x 1,5 metriä.

Kohde 12: Vanha saksalaisten huoltoalue, ehkä rakennuksen paikka, joka on nykyään alueella olevan talon ja sen pihan jyräämä. ETRS-TM35FIN: N 7376128, E 451617.

Kohde 12a: Rinteessä oleva kaivanto, ehkä korsun tai taistelupesäkkeen paikka, n. 2 x 3 metriä.

Kohde 12b: Rinteessä on ollut kaivanto, ehkä korsun tai taistelupesäkkeen paikka. Se on hävinnyt pihan laajennuksessa.

Kohde 13: Tällä kohdalla on ollut rakennuksen paikka. Ympäröiviä maavalleja jäljellä parilla sivustalla, n. 12 x 11 metriä mahdollisesti alueen koko. ETRS-TM35FIN: N 7376099, E 451640.

Kohde 13a: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes kasvanut umpeen, n. 2 x 2 metriä.

Kohde 13b: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes kasvanut umpeen, n. 2 x 2 metriä.

Kohde 14: Lievästi luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) rakennuksen jäänteet, betonilaattoja ja -kappaleita, n. 8,5 x 22 metriä. Kohde näkyy vuoden 1946 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7376112, E 451683.

Kohde 14: Rakennuksen jäänteitä. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 14a: Kaivo. Puukansi on laitettu päälle.

Kohde 15: Isohko taisteluhauta/sirpalesuoja/korsukaivanto. Kaivannon pituus: länsipäästä alk. 4+3+5+3+4+6 metriä. Taisteluhautakaivannossa kolme reunasyvennystä, n. 2 x 2 metriä. Eteläpään mahdollinen korsukaivanto: itäpäässä erillinen kaivanto, n. 3 x 3 metriä, varsinainen korsukaivanto pituus n. 13 metriä, leveys n. 3 metriä, syvyys n. 1 metriä, länsipäässä L-muotoinen erkaneva taisteluhautakaivanto, pituus n. 6 + 2 metriä ja leveys 1 metri, syvyys vajaa metri. . ETRS-TM35FIN: N 7376102, E 451645.

Kohde 15a: Taistelukaivannon sisäpuolella oleva kuoppa, mahdollisesti ampumapotero, n.1,5 x 1,5 metriä.

Kohde 15b: Taistelukaivannon eteläpuolella (Kurjenojalle päin) oleva ampumapotero, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 15c: Taistelukaivannon eteläpuolella (Kurjenojalle päin) oleva ampumapotero, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 15d: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes umpeen kasvanut, n. 2 x 2 metriä.

Kohde 15e: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes umpeen kasvanut, n. 1,5 x 2,5 metriä.

Kohde 16: Rakennuksen paikka, maavallit ympärillä, n. 5 x 8,5 metriä.

Kohde 16a: Kuoppa ed. rakennuksen sisällä, n. 2 x 2 metriä.

Kohde 16b: Kaivanto. Mahdollisesti varastokorsun paikka, n. 4 x 5 metriä. Kaivanto jatkuu sekä itä- että länsisuuntaan ympäröivien rakennusten vieressä.

Kohde 16c: Mahdollisesti varastokuoppa, n. 2 x 2 metriä,. joka on lähes umpeutunut.

Kohde 17: W-muotoinen taisteluhautakaivanto, pituus 7+4+4+6 m. Keskellä reunasyvennys, n. 2 x 2 m, leveys n. 1 m, syvyys n. 1 m. ETRS-TM35FIN: N 7376086, E 451690.

Kohde 17a: Poterokaivanto W-kaivannon itäisen kärjen päässä Koskenkylän tien suunnalla, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 17b: Poterokaivanto ed. vieressä, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 17c: Poterokaivanto W-kaivannon länsipäässä, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 17d: Poterokaivanto W-kaivannon pohjoiskärjen päässä, n. 0,5 x 1 metriä.

Kohde 17e: Taistelukaivanto W-kaivannon eteläpuolella, n. 0,5 x 3 metriä.

Kohde 18: Mahdollisesti maavaraston paikka, n. 1 x 2 metriä, syvyys n. 0,5 metriä.

Kohde 19: Tasattu huoltoalue, joka on mahdollisesti jonkin teltan tai rakennuksen paikka.

Kohde 20: Taisteluhautakaivanto, pituus 5+4+4+2 metriä, leveys n. 1 metri, syvyys n. 1 metri.

Kohde 21: Kaivanto, n. 1 x 5 metriä.

Kohde 22: Poterokaivanto, n. 0,5 x 1 metriä.

Kohde 23: Mahdollisesti taistelupesäkekaivanto tai korsu, n. 3 x 3 metriä.

Kohde 23a: Mahdollisesti ampumapotero, n. 1 x 1 metriä. Vieressä on oja tai mahdollinen ryömintähaudan jäänne kohteiden 23 ja 23a välillä.

 

---

Lähdeviitteet:

[1] Oberzahlmeister vastasi yliluutnantin arvoa, ja tarkoitti maksuliikenteestä vastaavaa upseeria.

[2] Abt. IVa. Tätigkeitsbericht. O.U., den 8. Juli 1941. Anlagen zum Tätigkeitsbericht, AOK 20, O.Qu. 16.5. - 31.12.1941. AOK 20, 16103/8. T-312, R-997. NARA.

Pachtvertrag Koskenkylä, den 1.Dezember 1941 (Jalmari Hyvönen, Oberzahlmeister Friese). Anlage 1. T-17944/47. Kansallisarkisto.

Besondere Anordnung für die Versorgung Nr. 6. AOK Norwegen Bef.Stelle Finnland. Abt. Qu.1. Nr 28/41 g. Anlage 29. 18.6.1941. Anlagen zum KTB, AOK 20, O.Qu. 11.6. - 15.7.1941. AOK 20, 16103/3. T-312, R-996. NARA (National Archives and Records Administration, USA).

[3] IVa. Tätigkeitsbericht. O.U., den 8.Januar 1942. Anlagen zum Tätigkeitsbericht, AOK 20, O.Qu. 16.5. - 31.12.1941. AOK 20, 16103/8. T-312, R-997. NARA.

[4] Ueberblick über die Versorgunglage der 20.(Geb.)Armee vom 1.9.1942. Oberkommando der 20.Gebirgs-Armee O.Qu./Qu.1 Nr. 500/42g.Kdos. O.U., den 10.9.1942. AOK 20, 36037/3. T-312, R-1034. NARA.

Armeeintendant Lappland. Tätigkeitsbericht für April 1942. A.H.Qu., den 3. Mai 1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. -31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA.

Armeeintendant der 20.(Geb.) Armee. Tätigkeitsbericht für September 1942. A.H.Qu., den 7. Oktober 1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. -31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA.

[5] Risto Pyykkö. Neitoja rättirintamalla. Lapin Kansa 3.8.2019. Hannes Viiri. Saksalaiset Yläkemijoen kyläkuvassa. Totto XVI. Rovaniemi 2002, s. 49 - 54.

[6] Ueberblick über die Versorgunglage der 20.(Geb.)Armee vom 1.9.1942. Oberkommando der 20.Gebirgs-Armee O.Qu./Qu.1 Nr. 500/42g.Kdos. O.U., den 10.9.1942. AOK 20, 36037/3. T-312, R-1034. NARA.

[7] Armeeoberkommando Lappland O.Qu./Qu.1. Lfd.Nr. 427/42, Besondere Anordnungen für die Versorgung Nr. 68. 24.4.1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. - 25.8.1942. AOK 20, 27252/40. T-312, R-1024. NARA.

_____________

English summary: Armee-Bekleidungs-Amt 517 in Koskenkylä/Rovaniemi

During the Continuation War (1941 - 1944) the German Wehrmacht had an Army Clothing Office Depot 517 (Armee Bekleidungs-Amt 517) in Koskenkylä/Kurjenoja area near the Rovaniemi township. It was a rather big camp with lots of barracks and trenches. Depot was a factory and warehouse repairing worn or torn uniforms and other items of clothing like shoes for the German Army in Lapland. There were about 40 - 50 local women working in the factory and in return for work the German Army paid good salaries. There are still some remains of barracks and trenches in the area which is nowadays largely built with new houses.