Rovaniemen Koskenkylän/Kurjenojan ABA 517 -leirialue
© Kalevi Mikkonen 2022
Koskenkyläntien
ja Kurjenojan välisellä alueella, noin välillä 600–1000 metriä Koskenkylän koulusta
kaakkoon, Kurjenojan ja nykyisen Kurjenojantien ympäristössä, oli saksalaisilla
laajahko leirialue. Tämä kesäkuussa vuonna 1941 perustettu Heerin Armee-Bekleidungs-Amt 517:n (ABA 517) Armee Bekleidungslager oli vaate- ja kenkäkorjaamo
(Schneider- und Schuhmacher -werkstatt). Siellä oli myös muita rakennuksia ja
taisteluhautoja sekä sirpalesuojia. Leiri oli toiminnassa aina saksalaisten
poistumiseen saakka eli elo-syyskuuhun 1944 asti.
ABA
517 siirtyi vielä osittain keskeneräiselle alueelle heinäkuussa 1941 Lager
Kiesgrubelta (VR:n Sorakuopalta). Joulukuussa 1941 (1.12.1941) solmitussa sopimuksessa maanomistaja Riikka Hyvöstä edustavan
Jalmari Hyvösen ja Wehrmachtin ABA 517 edustajan Oberzahlmeister[1]
Friesen kesken sovittiin, että ABA 517 vuokraa 45000 neliömetrin suuruisen
alueen 45000 (markka/neliömetri) markan suuruista vuotuista vuokraa vastaan,
josta 3750 markkaa maksettiin kuukausittain. Lisäksi edeltäneeltä ajalta
kesäkuusta marraskuuhun 1941 maksettiin erilliskorvauksena 12000 markan
kertasumma. Samassa yhteydessä tehdyssä rakennussuunnitelmassa alueelle oli
suunniteltu rakennettavaksi kaikkiaan 16 parakkia, sauna, kaivo, käymälöitä,
vajoja ja sirpalesuojarakenteita. Suurin osa parakeista oli jo rakennettu. Alueen
eteläosaan Kurjenojan viereen oli suunniteltu piikkilanka-aita ja alueen
pohjoispuolelle puuaita.[2]
Pari parakin pohjaa ja taisteluhautakaivanto löytyy myös sellaisilta alueilta,
joihin ei vuoden 1941 suunnitelmassa ollut merkitty vielä mitään.
Huhtikuussa 1942 leirialueelle oli pystytetty ja saatu toimintaan syöpäläistenpuhdistuslaitos. Samoin raportoitiin, että korjaamiskelpoisten vaate- ja varustetoimitusten palautus oli jatkuvasti nousussa. Myös korjauspajan laajennus oli loppuun suoritettu. Korjauspajalle odoteltiin tässä vaiheessa Saksasta tilattuja uusia laitteita. Kenkäkorjaamossa paikattiin Pohjois-Suomessa olevien saksalaisten joukkojen rikkinäisiä kenkiä. Raportissa todettiin, että siviilien työmarkkinoilta ei löytynyt riittävästi suutareita, joten harkittiin suutareiden komentamista leirille muista joukko-osastoista. Leirillä oli töissä 10 suutaria, 10 sotilasta, 10 suomalaista ja 20 ukrainalaista luottovankia. Syyskuun alussa 1942 sinne oltiin rakentamassa uutta koneellista korjauslaitosta ja samalla suunniteltiin korjaamon laajentamista. Siellä oli tällöin töissä 30 suomalaista naista, mutta laajennuksen jälkeen suomalaisten työntekijöiden määräksi suunniteltiin 100 henkilöä. Tämä ei ehkä toteutunut kokonaan työvoimapulan vuoksi. Korjaustahti ennen uudistusta oli 100 paria kenkiä sekä 40 alppijääkärien kengänpohjien raudoitusta päivittäin. Kuljetusongelma oli suurin vaikeus, mm. varastoja ei saatu riittävästi täydennettyä.[4]
Vaateosastolla työskenteli 40–50 Koskenkylän ja Oikaraisen alueen naispuolista työntekijää, jotka saivat tästä työstä suomalaiseen palkkatasoon verrattuna erittäin hyvää palkkaa. Kilpailu näistä työpaikoista oli kova, joten pääasiassa nuori työntekijä, joka sinne pääsi, oli onnekas. Työtä johti Werkmeister, suomalaisten ”verkmaisteriksi” nimittämä saksalainen sotilashenkilö. Lisäksi siellä työskenteli muutama saksalainen ammattivaatturi. Alueesta vastannut korkea-arvoinen saksalainen upseeri pistäytyi Koskenkylän leirillä vain satunnaisesti. Vaatteet korjaamolle tulivat pesuloiden kautta.[5] Naiset tekivät kuukausittain n. 8000 työtuntia.[6]
Paikan päällä ABA:n toimintaa johti Zahlmeister Ritzer. Huhtikuussa 1942 leirille komennettiin 12 miestä Misistä.[7]
ABA 517:n vaateosaston naiset parsimassa kuluneita vaatteita. Kuva: Hannes Viirin valokuva-arkisto.
Aluetta on viime vuosina rakennettu runsaasti, joten suurin osa saksalaisten vuokraamasta alueesta on jo nykyisen infrastruktuurin ja talojen peittämä. Joitakin talojen raunioita ja rakennusten, korsujen tai telttojen paikkoja sekä taisteluhautakaivantoja ja muita kaivantoja alueelta vielä löytyy. Myös saksalaisten käyttämä ja tekemä laaja huoltotieverkosto on monin osin vielä näkyvissä ja käytössäkin.
Kohteita:
Kohde
1: Koskenkyläntien 634 kohdalla rinteen alaosassa on rakennuksen rauniot, jossa
on tiiliseinää jonkin verran pystyssä. Rakennuksen pinta-ala n. 5 x 7 metriä.
Kohde näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7376281, E 451425.
Rakennuksen
vieressä on saksalaisten tekemä huoltotie, josta erkanee tie myös eteläsuuntaan
kohti Kurjenojaa. Tämä sivutie on keskiosalta peltojen katkaisema, mutta on
jälleen näkyvissä lähempänä Kurjenojaa.
Kohde
2: Rinteeseen on kaivettu rakennuksen tai teltan/korsun paikka, n. 4 x 6 metriä.
Lähistöllä ylempänä rinteessä on metalliromun kappaleita. ETRS-TM35FIN: N
7376292, E 451404.
Kohde
3: Metalliromua. Lähellä on myös sodanjälkeisiä rakennuksia ja romua.
Kohde
4: Mahdollisesti korsun tai teltan paikka, n. 5+4 x 5 metriä. ETRS-TM35FIN: N
7376240, E 451283.
Kohde
5: Tällä kohdalla on S-muotoinen sirpalesuojakaivanto. Puiden ja pensaiden valtaama, n. 3+3+3
metriä pituus, syvyys vajaa metri, leveys 0,5-1 metriä. ETRS-TM35FIN: N
7376181, E 451348.
Kohde
6: Tällä kohdalla on S-muotoinen sirpalesuojakaivanto. Pituus 2+3+4 metriä, syvyys vajaa
metri ja leveys vajaa metri. ETRS-TM35FIN: N 7376174, E 451394.
Kohde
6a: Rinnekaivanto, n. 2 x 3 metriä.
Kohde
7: Tällä kohdalla on rakennuksen jäänteet. Betonin kappaleita, maavalli ympärillä
kolmella sivulla, n. 6 x 6 metriä. Kohde näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa ja on
merkitty myös saksalaisten rakennussuunnitelmaan vuodelta 1941. ETRS-TM35FIN: N
7376162, E 451393.
Kohde
7a: Kaivanto, joka on pienen maavallin ympäröimä, n. 2 x 2 metriä.
Kohde
8: Kaivanto, n. 2 x 2 metriä
Kohde
9: Pari metriä syvä kaivanto, joka on kellarin paikka, n. 6 x 6 metriä. ETRS-TM35FIN:
N 7376175, E 451487.
Kohde
10: Tällä kohdalla oli rakennuksen paikka vanhan huoltotien varrella. Vain yhden reunan
kiveys on enää jäljellä. Länsi - itä -suuntainen (pitkät sivut) rakennus on
ollut n. 8 x 23,5 metriä. Kurjenojantie on suureksi osaksi tuhonnut rakennuksen,
vain sen itäpäädyn reunakiveys on jäljellä. Tämä rakennus on todennäköisesti
ollut ABA 517:n yksi vaate- ja varustekorjaamoparakki. ETRS-TM35FIN: N 7376177, E 451569.
Kohde
11a: V-muotoinen taisteluhautakaivanto tai sirpalesuoja, pituus 4+3 metriä, leveys vajaa metri,
syvyys vajaa metri.
Kohde
11b: Ampumapotero, n. 1 x 1 metriä.
Kohde
11c: Ampumapotero. Se on lähes umpeutunut, n. 0,5x 1,5 metriä.
Kohde
12: Vanha saksalaisten huoltoalue, ehkä rakennuksen paikka, joka on nykyään alueella
olevan talon ja sen pihan jyräämä. ETRS-TM35FIN:
N 7376128, E 451617.
Kohde
12a: Rinteessä oleva kaivanto, ehkä korsun tai taistelupesäkkeen paikka, n. 2 x
3 metriä.
Kohde
12b: Rinteessä on ollut kaivanto, ehkä korsun tai taistelupesäkkeen paikka. Se
on hävinnyt pihan laajennuksessa.
Kohde
13: Tällä kohdalla on ollut rakennuksen paikka. Ympäröiviä maavalleja jäljellä parilla
sivustalla, n. 12 x 11 metriä mahdollisesti alueen koko. ETRS-TM35FIN: N
7376099, E 451640.
Kohde
13a: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes kasvanut
umpeen, n. 2 x 2 metriä.
Kohde
13b: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes kasvanut
umpeen, n. 2 x 2 metriä.
Kohde
14: Lievästi luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) rakennuksen jäänteet,
betonilaattoja ja -kappaleita, n. 8,5 x 22 metriä. Kohde näkyy vuoden 1946 ilmakuvassa.
ETRS-TM35FIN: N 7376112, E 451683.
Kohde
14a: Kaivo. Puukansi on laitettu päälle.
Kohde
15: Isohko taisteluhauta/sirpalesuoja/korsukaivanto. Kaivannon pituus:
länsipäästä alk. 4+3+5+3+4+6 metriä. Taisteluhautakaivannossa kolme
reunasyvennystä, n. 2 x 2 metriä. Eteläpään mahdollinen korsukaivanto:
itäpäässä erillinen kaivanto, n. 3 x 3 metriä, varsinainen korsukaivanto pituus
n. 13 metriä, leveys n. 3 metriä, syvyys n. 1 metriä, länsipäässä L-muotoinen
erkaneva taisteluhautakaivanto, pituus n. 6 + 2 metriä ja leveys 1 metri,
syvyys vajaa metri. . ETRS-TM35FIN: N 7376102, E 451645.
Kohde
15a: Taistelukaivannon sisäpuolella oleva kuoppa, mahdollisesti ampumapotero,
n.1,5 x 1,5 metriä.
Kohde
15b: Taistelukaivannon eteläpuolella (Kurjenojalle päin) oleva ampumapotero, n.
1 x 1 metriä.
Kohde
15c: Taistelukaivannon eteläpuolella (Kurjenojalle päin) oleva ampumapotero, n.
1 x 1 metriä.
Kohde
15d: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes umpeen
kasvanut, n. 2 x 2 metriä.
Kohde
15e: Taistelupesäke tai mahdollisesti varastokuoppa. Se on lähes umpeen
kasvanut, n. 1,5 x 2,5 metriä.
Kohde
16: Rakennuksen paikka, maavallit ympärillä, n. 5 x 8,5 metriä.
Kohde
16a: Kuoppa ed. rakennuksen sisällä, n. 2 x 2 metriä.
Kohde
16b: Kaivanto. Mahdollisesti varastokorsun paikka, n. 4 x 5 metriä. Kaivanto
jatkuu sekä itä- että länsisuuntaan ympäröivien rakennusten vieressä.
Kohde
16c: Mahdollisesti varastokuoppa, n. 2 x 2 metriä,. joka on lähes umpeutunut.
Kohde
17: W-muotoinen taisteluhautakaivanto, pituus 7+4+4+6 m. Keskellä
reunasyvennys, n. 2 x 2 m, leveys n. 1 m, syvyys n. 1 m. ETRS-TM35FIN: N 7376086,
E 451690.
Kohde
17a: Poterokaivanto W-kaivannon itäisen kärjen päässä Koskenkylän tien
suunnalla, n. 1 x 1 metriä.
Kohde
17b: Poterokaivanto ed. vieressä, n. 1 x 1 metriä.
Kohde
17c: Poterokaivanto W-kaivannon länsipäässä, n. 1 x 1 metriä.
Kohde
17d: Poterokaivanto W-kaivannon pohjoiskärjen päässä, n. 0,5 x 1 metriä.
Kohde
17e: Taistelukaivanto W-kaivannon eteläpuolella, n. 0,5 x 3 metriä.
Kohde
18: Mahdollisesti maavaraston paikka, n. 1 x 2 metriä, syvyys n. 0,5 metriä.
Kohde
19: Tasattu huoltoalue, joka on mahdollisesti jonkin teltan tai rakennuksen
paikka.
Kohde
20: Taisteluhautakaivanto, pituus 5+4+4+2 metriä, leveys n. 1 metri, syvyys n.
1 metri.
Kohde
21: Kaivanto, n. 1 x 5 metriä.
Kohde
22: Poterokaivanto, n. 0,5 x 1 metriä.
Kohde
23: Mahdollisesti taistelupesäkekaivanto tai korsu, n. 3 x 3 metriä.
Kohde
23a: Mahdollisesti ampumapotero, n. 1 x 1 metriä. Vieressä on oja tai mahdollinen
ryömintähaudan jäänne kohteiden 23 ja 23a välillä.
Lähdeviitteet:
[1] Oberzahlmeister vastasi
yliluutnantin arvoa, ja tarkoitti maksuliikenteestä vastaavaa upseeria.
[2] Abt. IVa. Tätigkeitsbericht. O.U., den 8. Juli 1941. Anlagen zum Tätigkeitsbericht, AOK 20, O.Qu. 16.5. - 31.12.1941. AOK 20, 16103/8. T-312, R-997. NARA.
Pachtvertrag
Koskenkylä, den 1.Dezember 1941 (Jalmari Hyvönen, Oberzahlmeister Friese).
Anlage 1. T-17944/47. Kansallisarkisto.
Besondere Anordnung für die Versorgung Nr. 6. AOK Norwegen Bef.Stelle Finnland. Abt. Qu.1. Nr 28/41 g. Anlage 29. 18.6.1941. Anlagen zum KTB, AOK 20, O.Qu. 11.6. - 15.7.1941. AOK 20, 16103/3. T-312, R-996. NARA (National Archives and Records Administration, USA).
[3] IVa. Tätigkeitsbericht. O.U., den 8.Januar 1942. Anlagen zum Tätigkeitsbericht, AOK 20, O.Qu. 16.5. - 31.12.1941. AOK 20, 16103/8. T-312, R-997. NARA.
[4] Ueberblick über die
Versorgunglage der 20.(Geb.)Armee vom 1.9.1942. Oberkommando der
20.Gebirgs-Armee O.Qu./Qu.1 Nr. 500/42g.Kdos. O.U., den 10.9.1942. AOK 20, 36037/3. T-312, R-1034. NARA.
Armeeintendant Lappland. Tätigkeitsbericht für April
1942. A.H.Qu., den 3. Mai 1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4.
-31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA.
Armeeintendant der 20.(Geb.) Armee. Tätigkeitsbericht für September 1942. A.H.Qu., den 7. Oktober 1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. -31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA.
[5]
Risto Pyykkö. Neitoja rättirintamalla.
Lapin Kansa 3.8.2019.
Hannes Viiri.
Saksalaiset Yläkemijoen kyläkuvassa. Totto XVI. Rovaniemi 2002, s. 49
- 54.
[6] Ueberblick über die Versorgunglage der 20.(Geb.)Armee vom 1.9.1942. Oberkommando der 20.Gebirgs-Armee O.Qu./Qu.1 Nr. 500/42g.Kdos. O.U., den 10.9.1942. AOK 20, 36037/3. T-312, R-1034. NARA.
[7] Armeeoberkommando Lappland O.Qu./Qu.1. Lfd.Nr. 427/42, Besondere Anordnungen für die Versorgung Nr. 68. 24.4.1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. - 25.8.1942. AOK 20, 27252/40. T-312, R-1024. NARA.
_____________
English summary: Armee-Bekleidungs-Amt 517 in Koskenkylä/Rovaniemi
During the Continuation War
(1941 - 1944) the German
Wehrmacht had an Army Clothing Office Depot 517 (Armee Bekleidungs-Amt 517) in Koskenkylä/Kurjenoja area near the Rovaniemi
township. It was a rather big camp with lots of barracks and trenches. Depot was
a factory and warehouse repairing worn or torn uniforms and other items of
clothing like shoes for the German Army in Lapland. There were about 40 - 50
local women working in the factory and in return for work the German Army paid
good salaries. There are still some remains of barracks and trenches in the
area which is nowadays largely built with new houses.
Onko täälä enään mitään jäljellä?
VastaaPoistaOn siellä joitakin kaivantoja, taistelupesäkkeitä, poteroita ja yksi parakin raunio.
Poista