perjantai 25. maaliskuuta 2022

Saksalaisten leirit Viirinkankaalla:
 Rose ja Edelweiß 


© Kalevi Mikkonen 3.7.2022

Ensimmäisenä Lager Rosena sodan aikana tunnetun Rovaniemen seurakunnan alueen on vuokrannut Suomen Yleisesikunnan kauttakulkutoimisto yksikköä Kraftfahrzeug-Instandsetzungs-Abteilung 596 (Kuorma-autojen korjausosasto 596) (Feldpost N:r 07156) varten 1.4.1941 alkaen. Kirkkovaltuusto vuokrasi saksalaisille neljän ja puolen hehtaarin suuruisen maa-alueen Viirinkankaan hautausmaitten väliseltä alueelta. Vuokra-ajaksi määrättiin enintään viisi vuotta ja maksuksi 9000 mk. Puita ei saanut kaataa välttämätöntä tarvetta enempää ja alue piti vuokra-ajan jälkeen puhdistaa jätteistä ja sillä suorittaa lähtökatselmus. Sopimus saksalaisten kanssa uusittiin vuosittain. Se oli ainakin alkuvaiheessa Suomen ja Saksan kauttakulkusopimuksen mukaisesti tulevien "lomalaiskuljetusten", erityisesti kaiketi Heerin autonkuljettajien ja autonkorjaajien läpikulkuleiri (henkilökunta tietysti melko pysyvästi), jossa myös korjattiin kuorma-autoja, joilla joukkoja vietiin eteenpäin. Siellä oli yksi autokorjaamoparakki. Myöhemmin varsinkin jatkosodan alkuvaiheessa alueelle majoitettiin myös muualle Lappiin meneviä läpikulkujoukkoja tilapäisesti. Esim. 2.-15.9. välisenä aikana vuonna 1941 Lager Roselle majoitettiin satoja sotilaita päivittäin yleensä yhden yön majoituksena. Gebirgs Träger Btl. 55 sen sijaan majoitettiin viiden päivän ajaksi. Sotilaita majoitettiin kaiketi telttamajoituksella, koska majoitusparakkeja oli alueella tuolloin vain muutamia, lähellä pappilaa olevaan metsään, jossa heitä oli mm. lokakuussa 1941 noin 400.[1]

Lager Roseksi nimetylle alueelle oli 10.11.1941 merkitty 7 miehistöparakkia ja 10 autotallia. Myöhemmin rakennettiin jonkin verran lisää, mutta rakentamista rajoitti kielto kaataa puita enemmän kuin oli välttämätöntä. Alueella toimi vuoden 1941 loppupuolella ja ainakin maaliskuussa 1942 Kw. Werkstattzug 479 (N.S.K.K.) (vahvuus 14.10.1941: 4 + 35) ja ainakin jonkin aikaa Kw. Werkstattzug 537, Bewegl. Reif. Inst.Staffel 577 (vahvuus 1 + 11), Lagerkdo 6. Geb. Div. Lager N II (vahvuus 2 + 8), Benzin Untersuchungstrupp (vahvuus 2 + 15), Kfz. Sammelstelle Edelweiß 6. Geb. Div. (vahvuus 17 yksikköä), Auffang Kommando Pelikan 6. Geb. Div. (vahvuus 1 + 137). Näistä joukoista suurin osa oli läpikulkumatkalla ja majoitettiin vain määrätyksi ajaksi Lager Roselle. Vuonna 1942 Lager Rosella majoittui kuorma-autojen korjauskomppania Kfz.Inst.Kp. 155 sekä Transportkolonne 558, joka siirrettiin sinne Lager Kiesgrubelta väliaikaiseen majoitukseen, ennen kuin se siirtyi muualle. Samoin Bewegl. Reif. Inst.Staffel 577 siirrettiin maaliskuun alussa 1942 Armee Kraftfahr Parkin alaisuuteen. Helmikuun alussa vuonna 1942 Lager Roselle perustettiin Leitstelle Geb. Korps Norwegen, jonka nimeksi muutettiin vielä samana vuonna Leitstelle XIX.(Geb.) Armee Korps. Se oli mm. lomalaisten ja komennusmiesten leiri Jäämerentien reitille. Tämän takia sinne rakennettiin kuusi parakkia lisää. Vuoden 1943 syyskuussa Kfz.Inst.Kp.155 järjesti leirillä ajo-opettajien 2. ja 3. kurssin. Kritiikkinä esitettiin, että osallistujat hädin tuskin vastasivat kurssivaatimuksia![1] 

Lager Rose oli siis varsin monipuolisesti käytössä eri aikoina ainakin läpikulkuleirinä, lomalaisleirinä ja autohuoltopisteenä.  Vaihtuvuus leirillä oli suurta, koska kyseessä oli läpikulkuleiri ja monia yksiköitä majoitettiin siellä enemmän tai vähemmän aikaa matkalla eteenpäin. Kun viereinen Lager Edelweiß valmistui, Lager Rose toimi enimmäkseen huoltokeskuksena.

Viirinkankaan hautausmaiden ympäristön saksalaiset leirialueet. 
Karttakooste: © Kalevi Mikkonen 2021.  

Viirinkankaalle rakennettiin siis isohko parakkialue saksalaisille. Sopimus uusittiin 15.11.1943. Kaikkiaan maata vuokrattiin ainakin 5,52 hehtaaria. Alueella oli runsaasti huolto- ja asuinparakkirakennuksia. Toukokuussa 1944 Rosen alueelle rakennettiin kolme ilmatorjuntatornia (Flaktürme) suojaamaan mahdollisislta Neuvostoliiton ilma-iskuilta.[2] Hautausmaan länsipuolella nykyisten kerrostalojen ja kauppaoppilaitoksen kohdalla aina Viirinkankaan tielle asti oli ainakin 1980-luvulle saakka joitakin Rosen rakennusten jäänteitä. Nykyisin ne ovat hävinneet uusien rakennusten tieltä.[3] Viirinkankaan IV hautausmaan saksalaisella osalla otetuissa SA-kuvissa näkyy taustalla muutamia alueella olleita parakkeja. 



Lager Rosen alueen maanvuokrausasiakirjoja. Asiakirjat: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Viirinkankaan IV hautausmaalla 16.5.1943 otettu kuva. Taustalla kiviaidan takana näkyy Lager Rosen parakkeja. (Kuva: SA-kuva).

Rosen lisäksi Viirinkankaan 3. hautausmaan ympäristössä oli saksalaisilla toinen vielä isompi läpikulkuleiri nimeltään Durchgangslager Edelweiß, joka perustettiin vuoden 1942 aikana. Aluksi leiri tunnettiin nimellä Lager Leitstelle Gebirgs-Korps Norwegen. Marraskuussa 1942 viralliseksi nimeksi tuli Lager Leitstelle XIX.(Geb.) Armeekorps, mutta Edelweiß säilyi käytössä. Varmaankin samalla Leitstellen toimipiste siirtyi tähän leiriin. Siellä oli piirustusten mukaan laajennusosat mukaan lukien kaikkiaan 76 isompaa ja pienempää rakennusta sekä miehistöä että upseereja varten. Leirillä oli tietysti myös sotilaskoti ja upseereiden kasino (upseerikerho), hammashoitola, saunoja, syöpäläisten puhdistukseen tarkoitettuja tiloja ym. mitä tarvittiin sotilaiden viihtyvyyden takaamiseen. Leireillä vietetty aika oli useimmiten lyhyt, ehkä yksi tai kaksi yötä siirtokuljetusta odottaessa. Leirien henkilökunta oli tietysti paikalla koko ajan. Sotilaita tuli rintamakomennuksilta tai oli menossa rintamalle loman päätyttyä varsinkin hiljaisemman asemasotavaiheen aikana 1942 – 1943 ja alkuvuodesta 1944 jatkuvana virtana. Leirien läpi kulki vuosien aikana tuhansia sotilaita. Tämän takia läpikulkuleireissä pyrittiin panostamaan paitsi yöpymispaikkojen kuin myös itse sotilaiden siisteyteen syöpäläisten puhdistustoimenpiteillä ja saunoilla niin myös sotilaiden lepoon ja virkistykseen. Jotkut esim. toipumislomalla olevat sotilaat saattoivat viipyä leireillä pitempiäkin aikoja, joten sotilaskodit ja vaikkapa elokuva- ja musiikkiesitykset olivat heille varmasti tarpeen. Sotilaille oli leireissä varattuna kirjallisuutta, kirjoittamisvälineitä, kirjepaperia, tupakkaa ja viiniä. Saksalaiset vuokrasivat myös 3. hautausmaalla olleen seurakunnan huoltorakennuksen majapaikakseen. Elokuussa 1943 Saksan vuoristoarmeijan päämaja Leitstelle Rovaniemi des XIX. (Gebirgs) AK vuokrasi Rovaniemen maalaiskunnan seurakunnalta Viirinkankaan 3. hautausmaan länsipuolelta 5 275 neliömetrin alueen parakkien pystyttämiseksi läpikulkuleiri Lager Edelweißin laajennusosaan.[4]


Lager Edelweiß. Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Marraskuussa 1942 Kauso Oy (Pori) toimitti leirille 30 miehen saunaparakin ja Pohjolan Puu Oy (Tornio) kolme kpl 20 miehen saunaparakkeja. Vuoden 1942 lopulla Vientihöyläämö Oy (Turku) toimitti sinne viisi Polar-parakkia. Vuosien 1943 ja 1944 rakennussuunnitelmissa leirille piti rakentaa entisten lisäksi kolme 200 miehen parakkia, yksi sauna/peseytymisparakki, yksi syöpäläisten puhdistuslaitosparakki, yksi kaivo, yksi perunakellari, kolme upseerien majoitusparakkia, yksi sikatalli ja yksi käymälä. Saksan vuoristoarmeijan päämaja vuokrasi myös Peräpohjolan Maanviljelyseuran maa-alueita kesä-elokuussa 1943 Lager Edelweißin laajennusosaa varten 3. hautausmaan pohjoispuolelta Ahkiomaan alueelta ja 8.12.1943 Lang-Granlundin perikunnan maita edellisen alueen pohjoispuolelta uutta laajennusosaa varten sekä Nordlundin perikunnan maita joulukuussa 1943 Lager Edelweißin pohjoispuolen lisärakentamista varten. Helmikuussa 1944 niin Lager Edelweiß, Lager Rose kuin myös näiden vieressä ollut A.O.Kraftin Lager Birke liitettiin Rovaniemen kauppalan matalan jännitteen verkkoon.[5]



Maanvuokrausasiakirjoja. Asiakirjat: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Vuoristoarmeijan päämaja vuokrasi 9.6.1943 alkaen Sulo Mäntysen maa-alueita uuden ja vanhan Kemintien kulmauksesta 7 562 neliömetriä leirien Rose ja Edelweiß parkkipaikkaa varten ja pastori Pentti J. Seppäsen maa-alueita 15.5.1943 alkaen hevostallin pystyttämistä varten.[6]

Lisäksi Vuoristoarmeijan päämaja vuokrasi hautausmaan eteläpuolelta Väylätien toiselta puolelta 2.8.1943 Valio Pohjolan 325 neliömetrin tontin nykyisen Väylätie 41:n kohdalta parkkeerauspaikaksi ja kivihiilivarastoksi sekä kesäkuussa 1944 Katri Laineen 234 neliömetrin maa-alueen nykyisen Väylätie 43:n kohdalta Lager Edelweißin käyttöön parakin rakentamista varten. Näiden vieressä oli myös aiemmin vuokrattu alue, jolla oli ruotsalaisten työntekijöiden parakki ja SP (Org. Speer) -sali. Vielä kesäkuussa 1944 Vuoristoarmeijan päämaja vuokrasi Rovaniemen maalaiskunnan seurakunnalta 2 000 neliömetrin alueen vanhan Kemintien varrelta pappilaan vievän tien vasemmalta puolelta Lager Edelweißin vierestä autojen parkkeerauspaikaksi.[7] Myös hautausmaan eteläpuolen rakennusten jäänteet ovat sitten 1980-luvun hävinneet. 




Maanvuokrausasiakirjoja. Asiakirjat: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Kun saksalaisten vetäytyminen Lapista alkoi, Lager Edelweiß oli ehkä tärkein vetäytyvien läpikulkujoukkojen pysähdyspaikka Rovaniemellä syys-lokakuussa 1944. Jättäessään Rovaniemen saksalaiset tuhosivat sekä Rosen että Edelweißin leirialueet lokakuussa 1944. Nykyään 3. hautausmaan itäpuolella on kuitenkin vielä jäljellä useita Lager Edelweißin rakennusten jäänteitä, kaivantoja ja mahdollisesti Lapin sodan aikaisen ilmatorjunta-konekiväärin tai tykin asema sekä muutaman kymmenen metrin pituinen taisteluhauta, joka on aiemmin jatkunut ilmeisesti nykyisen asuntoalueen kautta hautausmaan eteläpuolen aitaan saakka.[8]







Rovaniemen kauppalan ja maalaiskunnan alueella oli ainakin Korkalovaarassa ja Sinetässä vastaavat läpikulkuleirit, todennäköisesti myös Lautavaarassa muutama parakki. 



Viirinkankaan III hautausmaan itäpuolen Lapin sodan aikainen taisteluhauta. Kuvat: Kalevi Mikkonen. 



___________

Lähdeviitteet:

[1] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. Rovaniemen kaupunginarkisto (RKA). 
Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA. 
Pulkamo, Seija. Rovaniemen seurakunta 350 vuotta, Kuusamo 1982, 88. 
Korpi, Kalle. Rintama ilman juoksuhautoja. Saksalaisten keskeiset rakentamiset, työmaat ja työvoima Pohjois-Suomessa 1941 - 1942. Tornio 2010, 101. 
Armeeoberkommando Norwegen. Befehlsstelle Finnland. Der Oberquartiermeister. Anlagen zum Kriegstagebuch, aok 20, O.Qu. Tagesmeldungen Qu.1. Besondere Anordnungen für die Versorgung. 16.7.-9.9.1941 AOK 20, 16103/4. T-312 R-996. The National Archives and Records Administration (NARA)Mikrofilmi. 
Baracken-Übersicht Stand 10.11.1941, A.O.K. Norwegen, Befehlstelle Finnland, O.Qu.1. Anlagen zum KTB, AOK 20, O.Qu. Übersichten der Versorgung, Einrichtungen der Armee, Korps und Divisionen 11.1.–25.12.1941, 16103/9, T-312/998. NARA. Mikrofilmi. 
AOK Lappland. O.Qu./Qu.1 Lfd.Nr. Anlage 58. An Geb. Korps Norwegen. 2.2.1942. Anlagen zum KTB, AOK 20, O.Qu.1. 14.1.-31.3.1942. AOK 20, 19692/11. T-312/1009. NARA. Mikrofilmi. 
Anlage 681. Kfz.-Instandsetungsdienste. Anlagen zum KTB, AOK 20, O.Qu. Besondere Anordnungen für die Versorgung. Richtlinien für die Bevorratung und Instandsetzung. 1.11. – 15.12.1941. AOK 20, 16103/6. T-312 R-997. NARA. Mikrofilmi.
Anlage 572a. Bezug: Besprechung vom 9.11.1941. Betr.; Planung für Einsatz und Unterbringung. Armeenachschubführer 463 Ia Nr. 562/41 geh. O.U., den 10.11.1941. Anlagen zum KTB, AOK 20, O.Qu. Besondere Anordnungen für die Versorgung. Richtlinien für die Bevorratung und Instandsetzung. 1.11. – 15.12.1941. AOK 20, 16103/6. T-312 R-997. NARA. Mikrofilmi. 
Anlage 167. Ortskommandantur Rovaniemi. Aufstellung über die im Kommandanturbereicht Rovaniemi unterkünften Dienststellen u. Einheiten O.U., den 14. October 1941. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu./Qu.2. Zusammenarbeit mit Finnland auf dem Quartiermeister Gebiet. 19.5.1941 – 9.1.1942. AOK 20, 33166/2. T-312 R-1029. NARA. Mikrofilmi. 
Armeenachschubführer 463. Versorgungstruppen und Versorgungseinrichtungen 1.3.1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.1.-1.4.1942. AOK 20, 19692/12. T-312 R-1009. NARA. Mikrofilmi. 
A.O.Kraft. Tätigkeitsbericht für September 1942. 10.10.1943. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. -31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA. Mikrofilmi.
[2] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Tätigkeitsbericht für den Monat Mai. O.Qu./Gruppe T an O.Qu. 10.6.1944. Anlagenband zum Kriegstagebuch Nr. 5, AOK 20, O.Qu. Tätigkeitsberichte. 1 Jan 1944 - 30 Jun 1944. AOK 20, 53633/4. T-312 R-1059. NARA. Mikrofilmi.
[3] Rovaniemen kauppalan rakennustoimiston laatima kartta kauppalan sähköverkostosta vuonna 1942. RKA. Haastattelutietoja. KM. 
[4] Betr.: Abstellung von Kom. Oberkommando der 20.Gebigs-Armee. O.Qu./Qu.1. Nr. 3733/42 geh.III.Ang. O.U., den 11.12.1942. Anlagen zum K.T.B. AOK 20. O.Qu. 1.10.-31.12.1942. 27252/39. T-312 R-1024. NARA. Mikrofilmi. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Pulkamo 1982, 88. 
[5] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Oberkommando der 20. Gebirgs-Armee O.Qu./Qu1 Nr. 936/42. O.U., den 25.11.42. Besondere Anordnungen für die Versorgung Nr. 195. Barackenzuweisung. Anlage: 3. 27.8. - 29.12.1942. AOK 20, 27252/41. T-312, R-1024. NARA. Mikrofilmi.  Barackenzuweisung. Anlage: 2. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. Besondere Anordnungen für die Versorgung. 27.8. - 29.12.1942. AOK 20, 27252/41. T-312, R-1024. NARA. Mikrofilmi. Tätigkeitsbericht für den Monat Mai 1943. Armeeindendant der 20.(Geb.) Armee. A.H.Qu., den 10.6.1943. Anlagen zum KTB Nr. 3, AOK 20, O.Qu. 1.1.-30.6.1943. AOK 20, 36560/26. T-312 R-1040. (NARA). Mikrofilmi. Bauplanungen für 1944 in rückwertigen Armeegebiet. Oberkommando der 20.(Gebirgs-)Armee. A.Pi.Fü./O.Qu./Generalingenieur Nr. 8/43. A.H.Qu., den 14.12.1943. Anlagen Band 3 zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.7.-31.12.1943. AOK 20, 43871/22. T-312, R-1048. NARA. Mikrofilmi. O.Qu./Gruppe T 10.2.1944. An O.Qu. Beitrag zum Tätigkeitsbericht für den Monat Januar 1944. Anlagenband zum Kriegstagebuch Nr. 5, AOK 20, O.Qu. Tätigkeitsberichte. 1.1.1944 - 30.6.1944. AOK 20, 58633/4. T-312, R-1059. NARA. Mikrofilmi.
[6] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA.
[7] Ibid. 
[8] Omat kenttätutkimukset. KM.

____________

English summary: Lager Rose and Durchgangslager Edelweiß in Viirinkangas, Rovaniemi

The German Wehrmacht built in 1941 - 1942 two transition camps for soldiers who were going to holiday or coming back, recovering soldiers and supplementary troops in Viirinkangas area in Rovaniemi. They were called Lager Rose and Durchgangslager Edelweiß. There were lots of barracks, canteens and other facilities for soldiers to spent their time in those camps. The time most soldiers spent there was only one or two nights while waiting their transport to the front or to Germany. The retreating Germans destroyed both camps in October 1944.

Now there is not much left of those camps, only some concrete bases and blocks and some scrap. On the east side of the III Viirinkangas cemetery there is a trench which was most probably made during the Lapland War when the Finnish and German troops were fighting each other.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti