Vanhaa Rovaniemeä, osa 8: Rovaniemen paloasema

© Kalevi Mikkonen 2026

Vuonna 1949 rakennettu Rovaniemen paloasema (Koskikatu 61) on ollut yksi sodanjälkeisen Rovaniemen tunnusmerkeistä. Myös minulle se on jo lapsuudesta tuttu paikka aivan kotipiirini läheisyydessä Koskikadun varrella III kaupunginosassa. Olen elämäni aikana kulkenut sen ohitse lukemattomia kertoja mm. koulumatkalla ja muutenkin, ja jo kansakouluaikana pääsimme koululuokkana tutustumaan rakennuksen sisätiloihinkin muistaakseni vuonna 1966. Silloin käytiin mm. paloaseman tornissa ihastelemassa maisemia ja tietysti paloautot kiinnostivat meitä lapsia.

Paloaseman vanha osa. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Paloautojen lähdöt sammutustehtäviin ovat myös vuosien kuluessa tulleet tutuiksi. Autojen hälytyssireenien äänet kuuluvat usein ihan kodin sisälle saakka. Myös yleisen hälytyssireenin määräaikainen hälyttimen testaus kerran kuukaudessa klo 12 tuli tutuksi.

Paloasemaa vastapäätä Holger Kramsun kaupan ja ns. Paloaseman kioskin välisellä alueella oli aiemmin myös pieni nurmialue, jossa käytiin joskus pelaamassa jalkapalloa, ja heittelemässä keihästä tai kiekkoa. Paloaseman kioskilla, jolla ei ollut nimestään huolimatta mitään tekemistä itse Paloaseman kanssa muuten kuin sijaintinsa puolesta, ja jossa nyt on kebab-paikka, tuli myös aikanaan käytyä hyvin usein ostamassa limsaa, karkkia tai lehtiä.

Holger Kramsun kauppa ja sen oikealla puolella nurmikenttä, jossa urheiltiin. Kuva otettu Paloaseman tornista vuonna 1963. Kuva: Pauli Laalo/Lapin maakuntamuseo.

Paloaseman vieressä sen lännen puolella oli aiemmin myös pieni metsikkö, jossa lapsena käytiin ”seikkailemassa”. Sinne olivat jotkut pojat rakentaneet jonkinlaisen vaatimattoman metsämajan, johon olivat keränneet tavaraa, mm. saksalaisten peltiroinaa metsikön alueelta. Metsikön alueella oli muistaakseni myös joitain saksalaisten poteroita ja pieniä taistelukaivantoja. Nykyään alue on rakennettu ihan täyteen kerrostaloja. Joten paljon kaikenlaisia kivoja muistoja tuo paloasema ympäristöineen on mieleen jättänyt.

Rovaniemen paloaseman historia kietoutuu tiiviisti kaupungin jälleenrakennukseen toisen maailmansodan jälkeen. VPK:n vanha Palokunnantalo, joka sijaitsi entisen Valistustalon tontilla Valtakadun varrella, tuhoutui Lapin sodassa vuonna 1944, ja uusi väliaikainen paloasema nousi tilalle vuonna 1948. Koskikadun varrella sijaitsevalla nykyisen paloaseman paikalla ja laajalti sen ympäristössä etelän puolella oli sota-aikana saksalaisten iso Lager Neuer Kolonnenhof, jossa oli sekä Luftwaffen autohalleja ja korjaamoita kuin myös puuvarasto ja radioviestintäasema sekä paloaseman kaakkoispuolella AOK 20:n autotallialue. Paloaseman pohjois- ja koillispuolella oli iso Organisation Todtin leirialue.

Saksalaisten karttapiirroksen osa-alue Paloaseman ympäristöstä vuonna 1944. Kartan muokkaus: Kalevi Mikkonen.

Katso tarkemmin:

https://kalevimikkonen27.blogspot.com/2019/09/lager-neuer-kolonnenhof-rovaniemella.html  

https://kalevimikkonen27.blogspot.com/2019/05/organisaatio-todtin-leirialueen-ja-sen.html

https://kalevimikkonen27.blogspot.com/2019/02/organisation-todtin-parakkialue-ja-sen.html

Ihan nykyisen paloaseman tontin kohdalla oli Armee Kartenstelle 464 -yksikön leirialue. Saksan kartastotehtävien hoitoa varten Rovaniemelle perustettiin 15.1.1942 alkaen alaesikunta saksalaisten joukkojen tarvitsemaa karttahuoltoa varten. Armee Kartenstelle 464 -yksikkö oli 20. Vuoristoarmeijan oma karttahuoltoyksikkö, jonka tehtävänä oli lähinnä taistelualueiden kartoitus, karttapaino-, kartta- ja kuvaustoiminta. Sen henkilövahvuus oli vuonna 1942 53 henkilöä. Yksikkö laati Suomen pohjoisosien ja Neuvostoliiton Lapin vastaisen alueen kartastoja käyttämällä mm. venäläisiltä saatuja sotasaaliskarttoja ja Luftwaffen ilmakuvauksia. Yksikkö oli motorisoitu ja sen käytössä oli kuljetuskalustoa ja puolenkymmentä perävaunua, joihin tarvittavat laitteistot oli asennettu. Sähkövirta tuotettiin omassa sähkölaitoksessa. Kartat painettiin useimmiten monivärisinä ja ne oli tarkoitettu sotatoimia varten. Lapin sodan lähestyessä syksyllä 1944 yksikkö siirtyi ensin Rovaniemeltä Parkkinaan ja sieltä Norjaan. Nykyisen Kympintien päässä paloaseman kohdalla oli ainakin kaksi yksikön Armee Kartenstelle 464:n isohkoa kuorma-autohallia, korjaamoparakki, bensa-asema ym. rakennuksia, joita rakennettiin vuosien 1942 - 1943 aikana.

Lager Armee Kartenstelle 464 Paloaseman kohdalla. Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Nykyinen Ferdinand Salokankaan suunnittelema ja vuonna 1949 rakennettu paloasema (Koskikatu 61) on edustava esimerkki jälleenrakennuskauden arkkitehtuurista. Rovaniemen paloasema on tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä funktionalistista ja pelkistettyä tyyliä. Sen tunnistettavin piirre on korkea letkutorni, jota on käytetty palokaluston huoltoon. Tornista on hyvät näkymät moneen suuntaan Rovaniemen keskustan alueelle. Paloaseman julkisivu on suojeltu. Paloasemaan on tehty lisärakennuksia vuonna 1982.

Sodan jälkeen kaupungin paloturvallisuutta kehitettiin nopeasti. Esimerkiksi vuonna 1947 kaupungille hankittiin ensimmäinen uusi paloauto, joka on nykyisin entisöity museoajoneuvoksi. Ainakin aiemmin sen paikka oli ja on ehkä vieläkin Ounasvaaran koulun autotallissa.

Nykyinen paloasema on todettu tiloiltaan jo vanhentuneeksi ja myös hieman huonokuntoiseksi. Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan parhaillaan Teollisuustien varteen, ja sen on arvioitu valmistuvan aikaisintaan vuonna 2028. Toistaiseksi on epäselvää, mitä paloaseman tiloihin tulee, kun pelastustoimi siirtyy uuteen rakennukseen. Rakennusta on suunniteltu ainakin taiteilijoiden kulttuurikeskukseksi.