Frontleitstelle 42: Lager Ounasvaara 1943-1944

© Kalevi Mikkonen 2025

Rautatien ja Lähteentien välisellä alueelle rakennettiin Kivikoululta tänne siirtyneen entisen Frontsammelstelle 42:n uusi leirialue nimeltään Frontleitstelle 42 Lager Ounasvaara (Unterkunftslager), joka otettiin käyttöön 15.3.1943 ja jossa oli lukuisia majoitus- ja varastoparakkeja. Alue vuokrattiin pääosin Valtion Rautatien ja Rovaniemen kauppalan omistamilta alueilta. Leiri oli tarkoitettu pääasiassa lomalle meneville ja lomalta tuleville sotilaille väliaikaiseksi majoituspaikaksi ennen siirtymistä muihin kuljetuksiin. Siellä oli myös ilmoittauduttava kumpaankin suuntaan mennessä. Matkalla leirille Ounaskosken rannalla suurin piirtein nykyisen uimarannan huoltorakennusten kohdalla oli syöpäläisten puhdistuslaitos, jossa käynti oli pakollinen ennen kuin leiriin oli pääsyä. Leirillä oli ilmeisesti iso toimistorakennus, majoitus- ja varastoparakkeja, autotalli, perunakellari, sauna- ja pukeutumistila ja useita käymälärakennuksia, kaikkiaan noin kolmisenkymmentä rakennusta. Alueella oli keskusaukio (noin 10 x 60 metriä), jonka ympärillä oli neljä isohkoa rakennusta, joista kolme oli 11 x 30 metriä ja yksi 6,5 x 41,40 metriä ja sen kyljessä oleva lisäosa 6,5 x 12,5 metriä.[1] Näistä rakennuksista säilyi vain yksi asuinparakki (6,80 x 12,80 metriä) ja yksi käymälärakennus.[2] Joitakin rakennusten jäänteitä, kaivantoja ja varasto- sekä asemakuoppia on vielä alueella näkyvissä.[3]

Alueelle oli järjestetty Rovaniemen rautatieasemalta sukkulalinja kuljetuksia varten. Kuorma-autot ja hevoskärryt kulkivat alueelle Ranuantien alikulkutunnelin kautta ja sieltä Lähteentielle, ja jalankulkijat Ounaskosken rautatiesillan kautta ja sillan vierestä merkittyä polkua pitkin.[4] Jalankulkijoiden polku lähti kaupungista katsoen Ounaskosken sillan oikealta puolelta ihan sillan juuresta ja meni jotakuinkin nykyistä pyörätietä pitkin kääntyen ennen nyk. Lähteenpirttiä ennen vasemmalle kohti Frontleitstellen rakennuksia. Alkuperäinen polku näkyy Lähteenpirtin takana. Tuolta merkityltä polulta lähti vasemmalle myös toinen reitti radanvieren lähellä, jota pitkin pääsi myös alueelle. Tämäkin polku näkyy vielä hyvin ja on edelleen käytössä. Yhdessä polun varrella olevassa kivessä on metallinen ilmeisesti opastaulun kiinnike, joka voi olla saksalaisten ajalta.

Pohjois-Norjasta bussikuljetuksella tulleet rannikkotykistön sotilaat ja heidän tavaransa matkalla Lager Ounasvaaran leirille syksyllä 1943. Seurue on juuri kääntynyt Ranuantielle  rautatien alilkulkukäytävälle menevälle tienpätkälle. Taustalla näkyy Rovaniemen kauppalan keskustaa. Kuva: Arno Conrad/Rune Rautio collection/Finnmark Fylkesbibliotek.

Sama seurue on ohittanut taustalla näkyvän rautatien alikulkukäytävän ja matkaa kohti lomalaisleiriä Ranuantietä pitkin. Kuva: Arno Conrad/Rune Rautio collection/Finnmark Fylkesbibliotek.

Rannikkotykistön lomalaisille on järjestetty ruokailu Rovaniemen rautatieasemalla jatkokuljetusta varten. Tarjolla on leipää ja keittoa. Kuva: Arno Conrad/Rune Rautio collection/Finnmark Fylkesbibliotek.

Lomalaiset ovat päässeet junaan Rovaniemen rautatieasemalla ja valmiina lähtemään lomalle kotimaahan. Kuva: Arno Conrad/Rune Rautio collection/Finnmark Fylkesbibliotek.

Tämän leirialueen rakentaminen oli vielä kesken, kun sinne päätettiin vuoden 1943 alkupuolella tuoda Lappiin sijoitettava osa Geb.Pol.Rgt 18:n osastoja. Nämä olivat Rgt.-Stab, Pi.-Zug, ja III.Btl, joissa oli yhteensä 839 miestä, 58 hevosta, 141 sotavankia ja ajoneuvoja. Tätä varten leiri oli saatava valmiiksi ja sitä oli myös laajennettava. Rakentamista varten oli tuotava riittävästi rakennustarvikkeita mitä pikimmin. Hevosia varten tarvittiin ainakin kuusi vaneritelttaa.[5]

Tämä nykyisestä pyörätiestä erkaneva polunpätkä entiselle leirialueelle on vieläkin käytössä! Kuva: Kalevi Mikkonen.

Saksalaisten rakennussuunnitelma alueelle 20.11.1942. Joitakin rakennuksia ei ehkä rakennettu ollenkaan tai ne tehtiin hieman eri suuntaisesti. Kartan muokkaus: Kalevi Mikkonen. Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Leirialueen kohteet:

Kohde 3: Rakennuksen jäänteet, n. 10 x 15 metriä. Vieressä rakennukselle menevä tien pätkä on jotenkuten vielä havaittavissa. Rakennuksen ympäristössä on ojia, jotka ovat peräisin siellä vielä vuonna 1941 olleen peltoalueen jäljiltä tai sodan jälkeiseltä ajalta. Alue on ollut myös sodan jälkeen peltoaluetta. Paikalla on betonin kappaleita ja metalliromua. Rakennus on ehkä ollut suomalainen sodanjälkeinen rakennus.

Kohde 3A: Kaivanto, n. 3 x 5 metriä. Tämä on mahdollisesti rakennuksen, kuten vajan paikka.

Kohde 4: Kaivanto, n. 4 x 4 metriä.

Kohde 5: Kaivanto, n. 4 x 4 metriä.

Kohde 6: Paikalla on betonin kappaleita. Todennäköisesti vain irtokappaleita muista rakennuksista. ETRS-TM35FIN: N 7376153, E 444398.

Kohde 7: Kaivanto, n. 2,5 x 3 metriä. Mahdollisesti vaja.

Kohde 8: Paikalla on betonin kappaleita ja pientä romua. Todennäköisesti vain irtokappaleita muista rakennuksista. ETRS-TM35FIN: N 7376123, E 444389.

Kohde 9: Ehkä lounas-koillinen -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen paikka, ehkä n. 5 x 8 metriä. Betonin kappaleita. ETRS-TM35FIN: N 7376120, E 444414.

Kohde 10: Kaivanto, mahdollisesti pienen rakennuksen kuten vajan paikka, n. 2,5 x 4 metriä.

Kohde 10A: Kaivanto, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 11: Polar-parakki, n. 6,5 x 12,5 metriä. Ei jäänteitä. Tätä suunnitelmissa ollutta parakkia ei ehkä rakennettu.

Kohde 11A: Vuoden 1949 ilmakuvassa näkyy n. 40 metriä pitkä lievästi lounas-koillinen -suuntainen sirpalesuojakaivanto. Kaivannon keskikohta: ETRS-TM35FIN: N 7376105, E 444432.

Kohde 12: Käymälä, mitat: 2,45 x 6,34 metriä. Tiilien kappaleita.

Kohde 13: Lounas-koillinen -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen jäänteet, n. 7 x 13 metriä. Betonilattia on maan alla vielä olemassa.  ETRS-TM35FIN: N 7376087, E 444395.

Betonilattia näkyy pienen maakerroksen alla. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 14: Lounas-koillinen -suuntainen (pitkät sivut) Polar-parakki, n. 6,5 x 12,5 metriä. Ei jäänteitä. Parakin alue näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7376092, E 444425.

Kohde 15: Käymälä: 2,45 x 6,34 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 16: Tässä on kaivannon jäänteitä. Tässä on ehkä ollut rakennuksen paikka, n. 5 x 8 metriä.

Kohde 17: Kaksiosainen parakkirakennus, jonka mitat ovat: päärakennus (lounas-koillinen): 10 x 44 (suunniteltu koko: 6,5 x 41,40 metriä) metriä ja lisärakennus (luode-kaakko), 8 x 16 metriä (suunniteltu koko: 6,45 x 12,50 metriä). Parakin kohdalla näkyi vuoden 1949 ilmakuvassa kaksi räjäytyskuoppaa.  Näillä main tapahtui heti sodan jälkeen ilmeisesti panssarimiinan räjähdys, jolloin yksi pikkupoika kuoli ja useita haavoittui. Paikalla on tiiliä ja metalliromua ja heikosti näkyviä maavalleja. Rakennuksen pitkät sivut ovat luode-kaakko ja lounas-koillinen -suuntaisia. Parakkialue näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7376034, E 444419. 

Toimistoparakin ja sen viereisen parakin (kohde 18) räjäytyksestä syntyneitä kuoppia, jossa on vielä jäljellä betoninpalasia ja tiiliä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Kohde 17A: Kaivanto, n. 1 x 1 metriä. Tässä kohdassa on ollut kaivo ilmeisesti jo ennen leirin rakentamista.

Kohde 18: Parakki, jossa on on ollut n. 5 x 10 metrin kokoinen peruna- ja ruokavarasto. Vuoden 1949 ilmakuvassa parakin paikalla näkyy iso räjäytyskuoppa, n. 12 x 12 metriä (sisus n. 5 x 5 metriä). Betonimurskaa ja tiilien kappaleita.

Kohde 19: Polar-parakki, n. 6,5 x 12,5 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 19A: Kaivanto, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 20: Polar-parakki, n. 6,5 x 12,5 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 20A: Kaivanto, n. 1 x 1 metriä.

Kohde 20C: Kapea betonikuoppa, joka ilmeisesti osa viemäriverkostoa, joka ei ole näkyvissä muilta osin.

Kohde 21: Käymälä: 2,45 x 6,34 metriä. Jäljellä kuoppa, n. 3 x 3 metriä. Paikka näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7376020, E 444354.

Kohde 22: Tässä on T-muotoisen parakkirakennuksen jäänteet. Rakennuksessa on ollut sauna ja pukeutumistilat. Päärakennus on n. 6 x 14 metriä, käytäväosa on n. 5-6 x 8 metriä. Betonilattia ja tulisijan paikka näkyvissä sekä pienen sivurakennuksen (komeron) paikka, n. 2 x 4 metriä, jossa on maavallireunukset. Rakennuksen pitkät sivut ovat luode-kaakko ja lounas-koillinen -suuntaisia. ETRS-TM35FIN: N 7376068, E 444439.

Saunarakennuksen perustat ovat vielä hyvin näkyvissä. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 22A: Kuoppa, n. 1 x 1,5 metriä.

Kohde 22B: Kuoppa, n. 1 x 1,5 metriä. Vuoden 1949 ilmakuvan mukaan tässä kohdalla on ollut jonkin rakennelman, ehkä kaivon (?), paikka. ETRS-TM35FIN: N 7376007, E 444400.

Kohde 23: Tässä on luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen jäänteet. Kaivanto, joka on n. 5 x 7 metriä. Kaksiosainen poterokaivanto, jonka toinen osa on 1 x 1 metriä ja toinen 1 x 2 metriä. Ne liittyvät saman rakennuksen osiin. Myös maavalleja on hiukan näkyvissä ja betonin kappaleita vähän edempänä. Rakennuksen alkuperäinen koko n. 11 x 25 metriä. ETRS-TM35FIN: N 7375992, E 444411.

Kohde 24: Luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen paikka ed. rakennuksen vastakkaisella puolella n. 40 metriä leveän piha-alueen toisella puolen. Rakennuksen koko on ollut n. 11 x 25 metriä. Tiilien kappaleita on siellä täällä. ETRS-TM35FIN: N 7376018, E 444455.

Rakennuksen tiilijäänteitä siellä täällä. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 25: Tässä on ollut lounas-koillinen -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen paikka. Paikalla oli joskus betonin kappaleita jäljellä. Niitä ei ole enää näkyvissä. Rakennuksen koko on ollut n. 11 x 30 metriä. ETRS-TM35FIN: N 7375975, E 444458.

Kohde 26: Käymälä: 2,45 x 12,60 metriä. Pieni kaivanto on vielä näkyvissä.

Kohde 27: Tässä on ollut parakkirakennuksen paikka. Kuoppa, n. 1 x 1,5 metriä, ehkä räjäytyksen aikaansaama. Samaan rakennukseen liittyviä betonin ja tiilien kappaleita on myös näkyvissä. Suunnitelman (20.11.1942) mukaan kaksi Polar-parakkia oli yhdistetty lähes länsi - itä suuntaisesti, koko yht. 6 x 24 metriä. HUOM! Rakennusta ei kuitenkaan rakennettu suunnitelman mukaisesti, koska vuoden 1949 ilmakuvan mukaan rakennus oli lounas-koillinen -suuntainen (pitkät sivut).

Kohde 28: Käymälä: 2,45 x 6,34 metriä. Ei jäänteitä. Kohde näkyy vuoden 1949 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7375997, E 444351.

Kohde 29: Lievästi lounas-koillinen -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen paikka, n. 12 x 22 metriä. Betonin kappaleita sekä maakuoppa ja puisen komeron jäänteet ovat vielä näkyvissä. ETRS-TM35FIN: N 7375985, E 444347.

Kohde 30: Käymälä: 2,45 x 3,0 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 31: Luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen jäänteet, n. 12 x 22 metriä. Muurauksia näkyvissä.

Rakennuksen jäänteitä. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 32: Niukasti luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen paikka, n. 12,5 x 41 metriä. Betonilattian jäänteitä maakummun sisällä sekä betonin ja tiilien kappaleita on vielä näkyvissä. Kohde näkyy vuoden 1946 ilmakuvassa. ETRS-TM35FIN: N 7375930, E 444375.

Rakennuksen jäänteitä on mm. puun juurien alla. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 33: Suunnitelman (20.11.1942) mukaan lievästi lounas-koillinen -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen paikka, n. 12 x 22 metriä. Kaivanto ja kivireunusten jäänteitä on vielä näkyvissä. HUOM! Rakennus näyttäisi vuoden 1946 ilmakuvan mukaan olleen kuitenkin luode-kaakko -suuntainen (pitkät sivut).

Kohde 34: Rakennuksen paikka, n. 5 x 8 metriä. Kivireunusten jäänteitä. Suomalainen VR:n rakennus.

Kohde 35: Rakennuksen paikka, n. 4 x 5 metriä. Ei jäänteitä. Suomalainen VR:n rakennus.

Kohde 36: Rakennuksen paikka, n. 4-6 x 10 metriä. Ei jäänteitä. Suomalainen VR:n rakennus.

Kohde 37: Luode-kaakko -suuntaisen (pitkät sivut) parakkirakennuksen paikka, n. 10 x 15 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 38: Ilmeisesti Frontleitstelle 42:n kuuluva rakennus (8 x 20 metriä) GTK:n rakennuksen lounaispuolella. Rakennuksesta on jäänyt metsikön keskelle hieman maavallireunusta ja joitakin kappaleita, joista yhdessä porausreikä. Paikalta löytyi myös jonkinlaisen oviketjun kappaleita. ETRS-TM35FIN: N 7375860, E 444402.

Rakennuksen maavallia ja joitakin betonijäänteitä.

Paikalta löytynyt oven lukkoketju. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Kohde 39: Rakennuksen paikka, n. 6 x 6 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 46: Suomalainen rakennus.

Kohde 47: Suomalainen Invaliidikoti.

Kohde 48: Suunnitelman (20.11.1942) mukaan Frontleitstelle 42:n luode-kaakko -suuntainen (pitkät sivut) parakkirakennus, n. 10 x 32,50 metriä. HUOM! Rakennus on ollut vuoden 1946 ilmakuvan mukaan lounas-koillinen -suuuntainen (pitkät sivut). Ei enää jäänteitä näkyvissä.

Kohde 49: Lastenkoti, joka oli osittain vuokrattu saksalaisille. Ei kuulunut Lager Ounasvaaraan.

 Lähdeviitteet:

---

[1] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA.

[2] Lapin lääninhallituksen arkisto. Hs:6. Saksalaisilta jääneitä parakkeja koskevat asiakirjat 1945. OMA.

[3] Omat kenttätutkimukset. KM.

[4] Besondere Anordnungen für die Versorgung Nr. 26. Oberkommando der 20. Gebirgs-Armee O.Qu./Qu.1 Nr. 89/43, O.U., den 14.3.1943. Anlagen zum Kriegstagebuch Nr. 3. AOK 20, O.Qu., 1.1.-30.6.1943. AOK20, 36560/25. T-312 R-1040. National Archives and Records Administration (NARA). Mikrofilmi.

[5] O.Qu./Qu.1 Nr. 4596/42 geh. O.U., den 17.12.1942. Anlag 530. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. Befehle, Meldungen usw. O.Qu/Qu.1. AOK 20, 27252/39. T-312, R-1024. NARA.

 Nammankylien saksalaiset leirit jatkosodan aikana

© Kalevi Mikkonen 2025 (päivitetty 29.3.2025)

Alanampa sijaitsee Alanampajärven rannalla noin 40 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Kylän pohjoispuolella sijaitsee naapurikylä Ylinampa Ylinampajärven rannalla. Mainittua kahta järveä yhdistää kapeahko Välijoki. Alanampajärvestä laskee Raudanjoki kohti etelää ja Vikajärveä, joka on myös Alanamman naapurikylä. 

Jo vuoden 1941 aikana siellä on aikalaisten kertomuksien mukaan ja myös Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan pöytäkirjan (30.12.1941) kirjauksien perusteella ollut läpikulkujoukkoja majoittuneena Alanamman koululla. Nämä joukot olivat Radfahr-Bataillon 233:n 1., 2. ja 3. kompanian, Radfahr-Abteilung 233:n 4. eskadroonan, Stab-Gebirgsjäger-Regiment 143:n esikunnan, Gebirgsjäger-Regiment 138:n sotilaita, jotka kaiketi olivat matkalla Norjaan tai sieltä lomalle Saksaan Suomen ja Saksan kauttakulkusopimuksen perusteella.

Saksalaiset rakensivat Alanamman kohdalle Jäämerentien varrella olevalle Huhtaniemen kankaalle, nykyisten Pajarannantien ja Huhtaniementien välille ja molemmin puolin, parakkialueen, johon oli majoittunut eri aikoina jopa satoja sotilaita. Leiri oli toiminnassa lähes koko jatkosodan ajan, kesästä 1942 lokakuuhun 1944. Saksan Puolustusvoimien yliesikunnan ja Suomen Puolustusministeriön välisen sopimuksen 1.4.1943 mukaan saksalaisille uudistettiin jo voimassa olevat vuokratut maa-alueet edelleen käyttöön. Sopimuksia oli tehty veljekset Rapakon kanssa ainakin jo 7.11.1942 alkaen 2400 neliömetrin (voimaan takautuvasti 1.9.1942 alkaen) ja 11990 hehtaarin maa-alasta, Mikko Huhtaniemen kanssa 8.10.1942 alkaen 3,12 hehtaarin maa-alasta ja Matti Huhtaniemen kanssa 8.10.1942 21226 hehtaarin maa-alasta. Nämä sopimukset astuivat voimaan takautuvasti 15.6.1942 alkaen.[1]

Alanamman leirin nimi oli saksalaisten asiakirjassa Kärtner-Lager[2] (mahdollisesti tarkoitettu Kärntner-Lager itävaltalaisen Kärntenin maakunnan mukaan). Leiri oli pääasiassa itävaltalaisten vuoristojääkärien, 2. Vuoristodivisioonaan kuuluvan Gebirgs-Jäger-Regiment 139:n (Fp.Nr. 12264) huolto- ja lepoleiri. Rykmentin Stab II Gebirgsjäger-Regiment 139 u. 6.-10. Kompanien esikunta (Fp.Nr. 15217) majoittui myös leirille. Vuonna 1944 24.3. alkaen leirillä oli Stab I u. 1.-5. Kompanie Gebirgsjäger-Grenadier-Regiment 139:n esikunta ja Stab I u. 1.-5. Kompanie Gebirgsjäger-Brigade 139:n esikunta (Fp.Nr. 12264) ja lisäsopimuksilla 8.10.1942 ja 7.11.1942 (alkaen takautuvasti 15.6.1942) Maschinengewehr (MG)-Bataillon 4:n esikunta (Fp.Nr. 18898). Leirillä majoittuivat rintamalta lepovuorossa olevat sotilaat viikon tai pari. Kenraali Eduard Dietlin kirjeessä kenraali Alfred Jodlille 23.9.1941 hän mainitseekin vuoristojääkärien yhden lepoleirin sijainneen Rovaniemellä ja toisen Petsamon-Salmijärven alueella. Alanamman leiri ei kuitenkaan ilmeisesti ollut ns. läpikulkuleiri (Durchgangslager) vaan kaiketi lomalaisleiri (Urlauberlager) niille rintamasotilaille, jotka eivät olleet päässeet vielä varsinaiselle lomalle kotimaahan. Leiri oli mahdollisesti Organisaatio Todtin rakentama ja ehkä heillä oli siellä jossain vaiheessa myös toimipiste. Alueelta löytyy toistakymmentä OT:n kamiinaa. Jäämerentien majoituskapasiteettiluettelossa 17.3.1942 Alanammassa oli kauttakulkujoukoille varattu majoituskapasiteettia 600 miehelle.[3]

Alanamman alueen maanomistajien ja saksalaisten kanssa tehtyjä vuokrasopimuksia. Kuva: Kalevi Mikkonen/Rovaniemen kaupungin arkisto.

Alanamman leiri oli lepopaikka Petsamon pääosin itävaltalaisille vuoristojääkäreille. Kuvat: Kalevi Mikkosen arkisto.

Leirialue oli n. 660 metriä pitkä ja 380 metriä leveä isoimmilta kohdiltaan. Sitä ei ollut aidattu. Parakkialueella oli kahvila, sairaala, asuinparakkeja, varikkoja ja korjaamotiloja. Alueen kaksi pääporttia näyttivät vuoden 1949 ilmakuvan perusteella sijainneen vanhan Petsamontien ja nykyisten Pajarannantien ja Huhtaniementien risteyksissä. Portin yläpuolen laudoituksessa oli leirin nimi kirjoitettuna. Leirille oli laitettu istutuksia ja jalkakäytävät oli reunustettu kivillä. Maastotutkimukseni perusteella alueella on ollut ainakin 60 parakkia, korsua ja vajaa, taistelu- ja sirpalesuojakaivantoja ja muita kaivantoja ja tieverkosto, josta kaksi tietä on edelleen käytössä. Saksalaiset rakensivat Alanampajärven rannalle myös pitkähkön laiturin mahdollisesti vesilentokoneita varten. Leirillä oli vankiparakkeja, jotka oli ympäröity piikkilanka-aidalla. Muuten leirialueen ympärillä ei ollut aitausta. Vankeja käytettiin kesällä uimassa Lietteenrannalla, jossa oli hyvä hiekkaranta. Vangit kuljetettiin parijonossa Huhtaniemen pihan läpi rannalle. Vangit tekivät kaikenlaisia puhdetöitä, mm. leikkikaluja, kaappeja ja rasioita, joista kyläläiset tekivät vankien kanssa vaihtokauppaa. Vartijat eivät olleet huomaavinaan kaupantekoa. Alueen ammusvarasto oli huonolla vartioinnilla ja pikkupojat ja vähän isommatkin kävivät hakemassa sieltä panoksia omiin paukkuleikkeihinsä. Joitakin vahinkoja heille sattui. Erään kerran varastelu huomattiin ja kuulusteluja tehtiin. Pojille ei tullut saksalaisten toimesta rangaistuksia, mutta kotiväki antoi selkäsaunan. Ammusvaraston vartijoille tuli varmaankin isommat rangaistukset.[4] Saksalaisilla oli leirialueella lentopallokenttä ja toinen Alanamman koulun pihalla.

Leirillä oli lääkäri, hammaslääkäri ja sairaanhoitajia, jotka hoitivat tarvittaessa myös kyläläisten sairauksia. Sekä Ala- että Ylinamman koululaiset kävivät hoidattamassa hampaitaan saksalaisten hammaslääkärin luona. Kyläläisillä oli erittäin hyvät suhteet saksalaisiin. Kylän naisille avautui työtä pyykinpesussa ja jotkut kyläläiset myivät saksalaisille maitoa, lihaa, kalaa ja ketunnahkoja saaden vastineeksi mm. leipää, konjakkia ja tupakkaa. Saksalaiset auttoivat paikallisia joskus myös heinätöissä. Venetvaarantien ja sen reunojen ojituksen saksalaiset laittoivat kuntoon.[5] Lapin sodan aikana saksalaisten Armeeoberkommando (AOK) sijaitsi jonkin aikaa Alanammassa. Alanamman alueelta perääntyessään syksyllä 1944, saksalaiset polttivat parakkinsa ja samalla paloi myös paljon läheisen mäntykankaan aluetta. Alanamman kylällä säilyivät lähes kaikki talot ehjinä, sillä vain kaksi taloa ja yksi navetta tuhoutuivat. Myös koulurakennukset säästyivät tuholta. Alueelle jäi saksalaisilta paljon sotatarvikkeita ja joitakin lapsia kuoli tai loukkaantui leikkiessään ammusten kanssa. Alue oli osittain myös miinoitettu.[6]

Omissa tutkimuksissa alueelta löytyi useita rakennusten paikkoja, toistakymmentä taisteluhautaa tai sirpalesuojaa, kaivoja ja kaivantoja. Yksi rakennus oli korsu, jossa oli vielä puuosia jäljellä. Lisäksi löytyi kymmeniä metriä pitkä, ellei jopa pitempikin, betonilla sivuilta varustettu maanalainen oja, jossa lienee ollut kaapeleita. Alueelta löytyi myös 14 saksalaista olutpulloa, joista 13 oli täysin ehjiä sekä yksi ehjä viinipullo, yksi viinapullo, Nigrolin-kenkärasvaa sisältänyt lasipurkki ja pieni lasipullo, jossa on ollut ehkä jotain muuta rasvaa. Yksi löytö oli kasa 7,92 x 57 mm Mauser -sotilaskiväärin patruunoita, joista osa oli vielä kiinni ammuskammassa, mm. viiden patruunan kampa.[7]

Olutpulloja. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Mauserin ammuskampoja. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kamiina ja kaasupullo. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Auton jäänne.

Organisation Todtin kamiinoita. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kaapelin betoninen suojakuori. Kaapeli on mennyt kymmeniä metrejä maan alla. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Ison (n. 11 x 16 metriä), ehkä autohallin tai -korjaamon, rakennuksen pohja, jonka edustalla molemmissa päissä on ollut ajoramppi (n. 4 x 4 metriä). Kuva: Jaakko Ylikulju.

Saman rakennuksen romujäänteitä. Kuva: Jaakko Ylikulju.

Rakennuksen, n. 6 x 10 metriä, betonipohja. Paikalla on lisäksi tiililattiaa ja kohteelta lähtee tuo aiemmin mainittu kaapelin betoninen suojakuori. Kuva: Jaakko Ylikulju.

Rakennuksen, n. 4 x 9 metriä, luonnonkiviperustus. Kuva: Jaakko Ylikulju.

Ison rakennuksen, n. 11 x 22 metriä, luonnonkivisokkeli. Kuva: Jaakko Ylikulju.

Rakennuksen, n. 5,5 x 10,5 metriä, paikka. Rakennuksella on luonnonkivireunukset. Kohteessa on myös OT-kamiina. Rakennuksessa on kaksi oviaukkoa, joista etelän puoleisesta pääsee toiseen huoneeseen, joka on n. 7 x 10,5 metriä. Paikalla on kamiinan jäännöksiä ja betonin kappaleita. Kuva: Jaakko Ylikulju.

 

Määrittelemättömän rakennuksen paikka, jossa on kaksi betoniseinän kappaletta pystyssä. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Korsu, jossa on vielä puun kappaleita ja seinävarustusta jäljellä. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Yksi alueen lukuisista kaivoista. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Tässä on yksi alueen lukuisista taisteluhaudoista tai sirpalesuojista. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Vielä ajokunnossa oleva huoltotie. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Huoltotien ura. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Alanamman Rättiaavan alueella ojitetulla rämealueella sijaitsi ilmeisesti saksalaisten ylläpitämä vankileiri, joka lienee ollut puunhakkausleiri. Sen alueelta on löydetty suon reunasta neljä tiheään sijoitettua rakennuksen jäännöstä, jotka voivat olla leirin vankikämppiä. Näiden reunat erottuvat turvevalleina ja muutamana lahona hirtenä. Rakennuksista löytyy myös kaksi uunin rauniota. Rakennusten koot ovat 4 x 8 metriä, 3 x 4 metriä, 3 x 4 metriä ja yksi mahdollisesti myös 3 x 4 metriä.[8]

Saksalaisen yksikön Maschinengewehr (MG)-Bataillon 4:n esikunta (Fp.Nr. 18898) vuokrasi elokuussa 1943 Petsamontien länsipuolelta 43,5 km:n kohdalta lähtevän Mustavaaraan menevän tien varrelta harjoituskentän/ampumaradan. Tämä yksikkö taisteli mm. Sallan ja Petsamon suunnalla.[9] Saksalaisilla on ollut alueella pienehkö ampumaharjoitusrata, jossa on heitetty hyökkäysharjoituksissa mm. käsikranaatteja suoalueella oleville maaleille. Alueelta on löydetty myös paljon ammuksia, mm. luoteja ja varsikäsikranaatin puinen varsi, joissa on merkintä SS. Omassa tutkimuksessa löytyi 7,92 x 57 mm Mauserin hylsy (teksti: IV a1 8 39 P25, vuosiluku 1939), varsikäsikranaatin palanen ja 81 mm kranaatinheittimen ammuksen pyrstö.[10]

Saksalaisten karttaluonnos Mustavaaran harjoitusalueesta. Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Alueen vuokrasopimuksen jäljennös. Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Kranaatinheittimen ammuksen pyrstö. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Suoalue, johon harjoituksissa ammuttiin kranaatteja ja heitettiin käsikranaatteja. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Ylinampajärven edustalla sijaitsee Ylinamman kylä. Saksalaisilla oli leirialue 46,5 - 48,5 km:n kohdalla silloisen Jäämerentien varrella. Sinne oli varattu majoituskapasiteettia 17.3.1942 300 miehelle.[12] Vuonna 1944 siellä oli sijoitettuna yksi pataljoona ja kaksi komppaniaa 47 km:n kohdalla olevalla leirillä.[13] Maanmittauslaitoksen vuoden 1949 ilmakuvan mukaan heidän pääleirinsä näyttäisi olleen 46,8 - 47 km:n kohdalla. Ilmakuvassa näkyy ilmeisesti aidattu alue, joka on n. 70 x 50 - 82 metrin kokoinen.

Erään tutkintapöytäkirjan (16.5.1942) mukaan maanviljelijä M.V. Kenttälä Ylinamman kylästä kertoi seuraavaa: ”… kun saksalaisia sotilaita tuli kesäkuun 7. päivänä 1941 Petsamosta päin, majoittui heistä noin 200 miestä 10 päivän ajaksi kertojan talon ulkohuonerakennuksiin. Saman vuoden syyskuun 22. päivänä tuli taas Petsamosta päin saksalaisia sotilaita, joista noin 100 sotilasta majoittui vuorokauden ajaksi kertojan asuin- ja ulkohuonerakennuksiin. Kertoja vaatii näistä majoituksista korvausta yhteensä 500 markkaa. Nämä sotilaat eivät olleet jättäneet kertojalle majoituskuittia, eikä kertoja ole saanut niistä mitään korvausta. Kertoja selittää näiden saksalaisten silloin porkanneen hänen ketojaan, eikä niistä silloin vielä ehditty satoa korjata ja ottivat sotilaat silloin kertojan ladosta heiniä noin sata kiloa jotka he käyttivät lattialla nukkuessaan pehmikkeiksi ja joista suurin osa meni pilalla. Kertoja vaatii ketojensa porkkauksesta ja sadasta kilosta heiniä yhteensä 200 markkaa. Kertoja selittää, että nämä samat saksalaiset sotilaat hakkasivat silloin kertojan omistamasta metsästä 50 kappaletta noin neljän metrin pituisia kuusia ja petäjiä, jotka he käyttivät naamiopuiksi sekä särkivät samojen saksalaisten hevoset silloin kertojan pihamaan ympäriltä 80 metrin pituudelta aitaa. Näistä puista ja aidasta kertoja vaatii korvausta yhteensä 200 markkaa. Kertojalla ei ole tietoa, mihin joukko-osastoon nämä saksalaiset sotilaat kuuluivat, eikä tiedä heidän kenttäpostiosoitettaan.” Todistaja Aikio kertoi saksalaisten sanoneen hänelle olleensa tulossa Norjan Narvikista.[14]

Poistuessaan alueelta Lapin sodan aikana saksalaiset jättivät paljon aseita ja ammuksia Ylilamminkankaalle Ylilammentien molemmille puolille, jossa oli saksalaisten ammusvarasto. Saksalaiset räjäyttivät ammusvaraston lähtiessään syksyllä 1944. Vuoden 1949 ilmakuvassa alueella näkyy lukuisa määrä räjäytyskuoppia. Maastossa on noin sadan metrin säteellä tuhoutuneita ammuslaatikoita ja muuta rautaromua, jonka seassa saattaa vieläkin olla räjähtämättömiä ammuksia.[11] Suomen puolustusvoimat on tehnyt ja tekee alueella räjähteiden raivaamista.

Ylilammentien varrelta löytyy vielä runsaasti romua, mm. tämä kranaatinheittimen ammusten kotelon osa. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Lähdeviitteet:

[1] Rovaniemen maalaiskunnan (majoituslautakunnan) kokouspöytäkirjat 1940-1947; Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunta II 9, Ea:1. Saapuneet kirjeet 1940 - 1943. Rovaniemen kaupunginarkisto (RKA). Joukko-osastotiedot: KM.

[2] Kommandant des rückw. Armeegebietes 525 Abt. Ia Nr. 130/44 gKdos. St.Qu., den 6.8.1944. Betr.: Verkehrsregelung. Anlage: 1 Sammelmappe. Straße Rovaniemi-Ivalo - Lakselv. Anlagenband zum Kriegstagebuch, AOK 20, Ia. 1.7.1944 - 17.11.1994. AOK 20, 65635/16. T-312, R-1066. National Archives and Records Administration (NARA); Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunta II 9, Ea:1. Saapuneet kirjeet 1940 - 1943. RKA; Joukko-osastotiedot: KM.

[3] Anlage zu A.O.K. Lappland Abt. Ia Nr. 798/42 geh. v. 17.3.1942. Unterkunfte an der Eismeerstraße. Anlagenband 3 zum Kriegstagebuch, AOK 20, Ia. Tagesmeldungen Ia AOK Lappland. 1.3. - 31.3.1942. AOK 20, 19692/4. T-312, R-1008. NARA; Joukko-osastotiedot: KM; Kurt Herrmann. Dietl - Napapiirin kenraali. Loviisa 1957, 199.

[4] Maija-Liisa Huhtaniemi. Muistelmia sota-ajalta ja evakosta, 31 - 32. Eino Dannberg. Sota-aika lapsena, 272. Kirjassa: Nammankylien historiikki. Alanampa, Ylinampa, Tiainen ja Niesi. Toim. Eino Dannberg. Rovaniemi 1994. Ulla Tupala, Alanampa. Peräpohjalainen kylä. Rovaniemi 1993, 16. Maanmittauslaitoksen vuoden 1949 ilmakuva. Omat (KM) tekemäni kenttätutkimukset Alanamman leirialueella 13.8.2022, 5.9.2022 ja 21.9.2022.

[5] Ibid.

[6] Tupala 1993, 16 - 17. Huhtaniemi 1994, 32. Dannberg 1994, 272. Leo Onkamon kertomia tietoja 29.7.2022.

[7] Omat kenttätutkimukset (KM).

[8] Metsähallituksen inventointiraportti 2009 – 2015. MH-tunnus 152615.

[9] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 – 1944. Sopimukset liitteineen. RKA; Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunta II 9, Ea:1. Saapuneet kirjeet 1940 - 1943. Rovaniemen kaupunginarkisto (RKA).

[10] Leo Onkamon kertomia tietoja 29.7.2022. Oma kenttätutkimus 5.9.2022 (KM).

[11] Metsähallituksen inventointiraportti 2009–2015. MH-tunnus: 138885. Oma kenttätutkimus 29.7.2022 (KM).

[12] Anlage zu A.O.K. Lappland Abt. Ia Nr. 798/42 geh. v. 17.3.1942. Unterkunfte an der Eismeerstraße. Anlagenband 3 zum Kriegstagebuch, AOK 20, Ia. Tagesmeldungen Ia AOK Lappland. 1.3. - 31.3.1942. AOK 20, 19692/4. T-312, R-1008. NARA.

[13] Kommandant des rückw. Armeegebietes 525 Abt. Ia Nr. 130/44 gKdos. St.Qu., den 6.8.1944. Betr.: Verkehrsregelung. Anlage: 1 Sammelmappe. Straße Rovaniemi-Ivalo - Lakselv. Anlagenband zum Kriegstagebuch, AOK 20, Ia. 1.7.1944 - 17.11.1994. AOK 20, 65635/16. T-312, R-1066. NARA.

[14] Rovaniemen maalaiskunnan nimismiespiiri N. 190/42. Tutkintapöytäkirja. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunta II 9, Ea:1. Saapuneet kirjeet 1940 - 1943. Rovaniemen kaupunginarkisto (RKA).