Luftwaffen autokorjaamo- ja autohallialue (Lager Kittiläntie 6 km) Ylikylässä

© Kalevi Mikkonen 2020 (Päivitetty 1.11.2021)

Luftwaffen huoltopäämaja Nachschub-Leitstelle der Luftwaffe Rovaniemi (kenttäpostinumero L 05563) vuokrasi 1.3.1944 parakkien rakentamiseen V. Hannin perikunnalta 39 000 neliömetrin suuruisen alueen Kittiläntien noin 6 – 6,3 km:n (Lager Kittilästraße 6 km) kohdalta Rovaniemeltä katsoen tien vasemmalta puolelta. Saman alueen vierestä pohjoispuolelta sama yksikkö vuokrasi Olli ja Hannes Ylihoikalta 18 000 neliömetrin alueen, Juho Ylihoikalta myös 18 000 neliömetrin alueen ja Elli Piiraiselta 15 000 neliömetrin alueen eli yhteensä 90 000 neliömetrin alueen metsämaata.[1] Alue sijoittuu suurin piirtein nykyisten Kanervarinteen ja Marianpolun tienoille sekä nykyisen Kittiläntien molemmin puolin.

Saksalaisten tekemä karttapiirros vuokratuista alueista. Kuva: Kalevi Mikkonen/kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Karttapiirros Luftwaffen autokorjaamo- ja autohallialueesta. Kartta: Kalevi Mikkonen.

Elli Piiraisen omistamalla metsäalueella säästyi tuholta kolme parakkia. Yksi sodasta säästynyt rakennus oli 10,25 x 21,50 metrin kokoinen autokorjaamohalli jotakuinkin luode-kaakko -suuntaisesti (pitkät sivut). Levyparakkirakennuksella oli betoninen alusta, ja se sisältää betoniseinäisen ns. rasvamontun, jonka leveys on 1 metri ja syvyys syvimmillään n. 1,3 metriä ja pituus n. 8,5 metriä. Se on suojattu nykyisin metalliritilöillä, jottei kukaan putoa sinne. Sivuilla on pienemmät ulkonevat komerot (2 kpl), joiden pituus n. 2 metriä, leveys n. 80 cm ja syvyys noin 60 cm. Rakennuksen huoneluku oli 1, ja tulisijoja oli 2. Parakille meni saksalaisten tekemä tie suunnilleen nykyisen Kittiläntien kohdalla ja hieman etelämpää nykyiselle Ylikyläntielle. Parakilta tie jatkui seuraavalle parakille. Tämä parakki säilyi ehjänä sodassa ja oli Lapin Tie- ja vesirakennuspiirin käytössä sen purkamiseen asti.[2]

Autokorjaamon jäänteitä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Vastapäätä olevassa Kantatie 79:n toisella puolella olevassa metsikössä löytyy lähes samanlainen jäänne, joka myös oli autokorjaamohalli. Tämäkin rakennus, jonka koko oli 10,25 x 21,50 metriä, säästyi sodassa. Siellä ei näyttäisi olleen betonilattiaa, mutta samanlaiset ulkonevat komerot (2 kpl) kuin edellisessä kohteessa. Toinen komero on vielä ehjänä ja sen koko on: pituus n. 3,5 metriä, leveys n. 70 - 80 cm ja syvyys n. 60 cm. Päärakennus oli levyparakki. Se oli jotakuinkin länsi-itä -suuntainen (pitkät sivut). Rakennuksen länsipäässä jatkuu matala reunavalli noin kuusi metriä etelän suuntaisesti kääntyen länteen päin 7 - 8 metrin pituisena. Tässä kohdalla näyttäisi olleen jonkinlainen oviaukko, joka oli n. seitsemän metriä leveä. Maavalli jatkuu aukon toisella puolella kaartaen kohti nykyistä Kittiläntietä n. 12 metriä. Maavallin vierellä näkyy alueelle menneen saksalaisten tekemän tien ura. Tie on kääntynyt takaisin päin maavallin länsipuolen kohdalla. Tämä tie on tehnyt kierroksen molempien autohallien kautta ja kaartunut takaisin silloiselle Kittiläntielle (nykyinen Ylikyläntie). Marianpolun päässä näkyy vielä hiekkatien jatke kohti nykyistä Kittiläntietä ja Kittiläntien takana sen jatko-osa. Nykyinen Kittiläntie (Kantatie 79) on rakennettu 1970-luvun alussa ja se on kaivettu parakkien kohdalla alemmalle tasolle. Saksalaisten tie toiselle parakille kulki nykyisen Kittiläntien vieressä tässä kohtaa. Tämäkin parakkirakennus säilyi ehjänä sodassa ja oli Lapin Tie- ja vesirakennuspiirin käytössä sen purkamiseen asti.[3]

Toisen autokorjaamon jäänteitä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Kolmas säilynyt levyparakki, jonka koko oli 12,70 x 24,00 metriä, sijaitsi silloisen Kittiläntien (nykyinen Ylikyläntie) varressa. Jossakin vaiheessa sodan jälkeen se on purettu. Parakki oli lievästi luode-kaakko -suuntainen (pitkät sivut) majoitusparakki, 12,7 x 24 m. Parakin huoneluku oli 8, ja tulisijoja oli myös 8.  Se siis säilyi ehjänä sodasta ja oli Lapin Tie- ja vesirakennuspiirin käytössä sen purkamiseen asti.[4]

Sodan jälkeen tehty karttapiirros e.m. kolmen parakin vuokraamista varten. 

Kuva: Kalevi Mikkonen/kartta: Oulun maakunta-arkisto.

Näiden lisäksi alueella oli muitakin rakennuksia. Yksi maavalliperustuksin suojattu rakennus, joka oli mahdollisesti varasto tai kuorma-autosuoja, on oviaukon suuntaan n. kahdeksan metriä pitkä ja leveydeltään 10 metriä. Oviaukko/eteinen on kolme metriä leveä ja kolme metriä pitkä. Ovesta pääsee suoraan alueelle vievälle tielle, jonka pohjoispuolella on vielä näkyvissä alkuperäinen saksalaisten tekemä. Lounas-koillinen -suuntainen rakennus on vinoittain tiehen nähden. Rakennuksen lounaan puoleisessa päässä on kiinni tähän rakennukseen toinen maavallein ympäröity alue, kooltaan n. 3 x 3 metriä, sekä toinen pienempi maavallein ympäröity alue (n. 2 x 1,5 metriä). Nämä ovat ehkä olleet pieniä varastorakennuksia.[5]   

Alueella on ollut lisäksi Luftwaffen kuorma-autojen suojia ainakin 5 kpl. Lounas-koillinen -suuntaiset (pitkät sivut) suojat on kaivettu rinteeseen siten, että ne ovat kolmelta reunalta maavallin peitossa ja päälle on tehty puusta katos saksalaisten mallipiirustusten mukaisesti (kts. piirros). Kaivantojen koot ovat suurin piirtein olleet (4 x 12 m, 4 x 11 m, 3 x 11 - 12 m, 3 x 14, 4 x 16 m). Suojille on tietysti mennyt silloin tie, joka ei nyt enää ole juurikaan havaittavissa alueen soistumisen ja metsittymisen takia. Lähistöltä löytyy polttoainetynnyri ja parissa kaivannossa on metalliromua.[6]

Saksalaisten tekemä mallipiirustus kuorma-autosuojasta. 

Kuva: Kalevi Mikkonen/piirros: KTB (Kriegstagebuch) 3. SS Totenkopf u. 6. SS Nord. T-354 R-137/National Archives of the United States.

Kuorma-autosuojat nykyisin metsän suojissa. 

Suojien lähellä oleva bensiinitynnyri.

Kuorma-auton lokasuojia. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Muita kohteita tällä alueella ovat: 1) Pitkulainen kaivanto, jonka molemmissa päissä on kuoppakaivannot, osittain peittyneet. Kaivannon pituus on n. 26 m, leveys 1 m, syvyys 0,3 - 0,5 m. Kaivanto jatkuu länsipäässä sähkölinjan kohdalla ojana. Tämä on mahdollisesti ollut alun perin sirpalesuojakaivanto tai ehkä katettu aggregaatin paikka, josta on vedetty johdot korjaamolle. 2) Kaksi kaivoa, jonka lahonneita puuosia on vielä näkyvissä. 3) Maavallien kolmelta sivulta ympäröimä kaivanto, n. 8 x 12 m. Tämä on mahdollisesti rakennuksen tai kuorma-autosuojan paikka. Vieressä n. 12 metrin päässä pohjoiseen päin saksalaisten tekemä itä-länsi -suuntainen huoltotie, joka jatkuu Kantatien toisella puolella. Se on ollut käytössä vielä jokin vuosi sitten. Nykyisin se on katkaistu Kantatien kohdalta. 4) Pieni kaivanto, joka on ilmeisesti ollut käymälän paikka.[7]

Kaivon jäänteet. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Tämän entisen Luftwaffen alueen läpi on tehty Kittiläntien lisäksi myös sähkölinja ja sinne on rakennettu sähkökeskus. Nämä rakennustyöt ovat voineet tuhota tai peittää joitakin kohteita alueella.

Luftwaffen (rekisterikilvessä merkintä WL= Wehrmacht Luftwaffe) kuorma-autoja. Luftwaffella oli myös täällä pohjoisessa iso kuljetuskalusto käytettävissä. Kuvat: Kurt Voigtin valokuva-albumi/Lapin maakuntamuseo.

______________

English summary: Luftwaffe camp in Ylikylä, Rovaniemi

In Ylikylä in the city of Rovaniemi the German Luftwaffe (Nachschub-Leitstelle der Luftwaffe Rovaniemi) rented a camp area for lorry shelters and garages. There was also an accommodation barrack and some other structures. Two garages and that accommodation barrack survived the Lapland war. Lapland’s Roads and Waterways District used those barracks during some years after the war. They were demolished in the 50’s. There are still many ruins in that area (see the map). All of them are covered with forrest and vegetation. Once there were roads to the shelters and garages but now they are hidden in the wood. A little bit of the German road is still visible.

---

Lähdeviitteet/sources:

[1] Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. Rovaniemen kaupunginarkisto.

[2] Ibid. Omat kenttätutkimukset (KM).

[3] Ibid.

[4] Lapin lääninhallituksen arkisto. Hs:6 Saksalaisilta jääneitä parakkeja koskevat asiakirjat 1945. Oulun maakunta-arkisto. Omat kenttätutkimukset (KM).

[5] Omat kenttätutkimukset (KM).

[6] Ibid.

[7] Ibid.