Vanhaa Rovaniemeä, osa 7: 
Rovaniemen Kolpeneenharjun sairaala- ja asuinrakennukset
Ferdinand Salokangas Rovaniemen jälleenrakennuksen arkkitehtina

© Kalevi Mikkonen 2018

Sana Kolpene tulee saamenkielestä ja on alkuperäisessä muodossaan kuolpene, joka suomeksi tarkoittaa harju. Kolpeneenharju on upea rovaniemeläinen luonnon muodostama kohde. Kolpeneenharjulla oli jo kivikaudella asutusta ja kaivauksissa on löydetty kivikautisen asuinyhteisön jäänteitä. Kolpeneenharju tarjosi asukkailleen jo silloin hyvän ja kauniin asumisalueen, jonka läheisyydessä oli runsaat riistamaat, metsät ja kalavedet.

Kolpeneen laajahkolle alueelle rakennettiin 1950-luvulla Kolpeneen keskuslaitoksen neljä rakennusta, jotka olivat arkkitehti Ferdinand Salokankaan (1903 – 1981) suunnittelemia. Ensimmäiset Kolpeneen huolto- ja sairaskodin kaksi isoa rakennusta valmistuivat vuonna 1952 (Kolpeneentie 41). Näiden itäpuolella oleva Lapin mielisairaalan työntekijöiden asuintalo (Kolpeneentie 67) valmistui 1957. Myös itäpuolella oleva Rovaharjun vuonna 1959 valmistunut sairaalarakennus (Kolpeneentie 61) oli Salokankaan suunnittelema.

 Kolpeneen huoltolaitoksen ensimmäisiä rakennuksia merkittynä 1950-luvun kartalle. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Ilmakuva Kolpeneen sairaala-alueesta 1960-luvun alkupuolelta. Keskellä näkyvät nyt jo puretut huoltolaitoksen rakennukset ja niiden välissä oleva piha-alue sekä Rovaharjun sairaala, lämpökeskus ja sairaalan työntekijöiden asuinrakennus.  Kuva: Lauri Alanärä/Lapin maakuntamuseo.

Tässä toisessa ilmakuvassa näkyvät samat peltoalueiden ympäröimät rakennukset. 

Kuva: Lauri Alanärä/Lapin maakuntamuseo.

Arkkitehti Ferdinand Salokangas johti Lapin jälleenrakentamista 1945 - 1948 ja työskenteli arkkitehtinä omassa vuonna 1949 perustamassaan arkkitehtitoimistossa Rovaniemellä vuoteen 1956 asti. Jälleenrakennuksen aikana Salokangas työskenteli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusosaston (KYMRO) alaisen Lapin rakennuspiirin johtajana. Jälleenrakennustyö keskittyi Rovaniemen kauppalan alueelle, mutta käsitti myös ympäröivän maaseudun, Kemijärven, Kemin ja Tornion alueet. Salokankaan töihin kuului myös budjetointia, töiden suunnittelua, kuljetus- ja varastointijärjestelyjä sekä rakennustöiden valvontaa, joten tehtävää Salokankaalla riitti yllin kyllin.

Arkkitehti Ferdinand Salokangas (1903 - 1981). Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Salokangas suunnitteli Rovaniemelle ainakin 17 rakennusta. Monipuolinen tuotanto vastasi hyvin jälleenrakennuskauden tarpeisiin. Se käsitti julkisten hallinto- ja asuinrakennusten lisäksi myös yksityisiä omakotitaloja. Salokankaan dekoratiivinen arkkitehtuuri on persoonallista ja omintakeista. Salokankaan piirtämien rakennusten erityispiirteenä on huolellinen detaljisuunnittelu. Sodanjälkeistä romantiikkaa edustavasta muotokielestä kertovat harjakatot, julkisivujen karkea rappaus sekä tiilen ja liuskekiven käyttö koristelussa ja ornamentiikka parvekkeissa ja kaiteissa. Salokankaan tyyli näkyy myös rakennusten sisätiloissa mm. näyttävissä tulisijoissa.

 Salokankaan suunnittelun jälkiä Keskuskansakoulun opettajien asuintalossa. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Saman talon pikantti ns. ranskalainen parveke. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Myöhemmissä 1950-luvun töissä, kuten Kolpeneen rakennuksissa, näkyy modernimpaa ja pelkistetympää ilmaisua. Huolto- ja sairaskodin rakennukset toteutettiin tyyppipiirustusten pohjalta valtion ja kunnan yhteistyönä. Salokankaan tehtävä oli rakentamisen ja muutostöiden seuranta. Toteutus heijastaa tyyppipiirustusten koruttomuutta ja yhdenmukaisuutta, jolloin arkkitehdin oma kädenjälki häviää lähes kokonaan. Salokangas kuitenkin lisäsi yhteen pääjulkisivuun aiemmista töistään tutun pohjakuvaltaan amebamaisen parvekkeen. Kolpeneen alue sijaitsee luonnonkauniilla mäntykankaalla, josta on nykyisin näkymä Salmijärvelle. Kukaan ei kuitenkaan halunnut ostaa näitä kahta käytöstä poistettua vanhan huolto- ja sairaskodin rakennusta, koska ne olivat ränsistyneitä ja sisältä vandaalien tuhoamia. Tämän takia niitä ei myöskään haluttu laittaa suojelukohteiksi. Lisäksi rakennusten purkaminen oli kallista. Vanhimmat kaksi rakennusta on nyt kuitenkin jo purettu. Vielä sinne ei ole rakennettu mitään tilalle.

Kolpeneen huoltolaitoksen läntinen osa. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Sama länsipuolen rakennuskompleksi eri suunnalta kuvattuna vuonna 2013, jolloin se oli jo hylätty. 

Kuva: Kalevi Mikkonen.

Huoltolaitoksen itäinen osa ja piha-alue vuonna 2013. Kuva: Kalevi Mikkonen. 

Salokankaan suunnittelema amebamainen parveke länsipuolen rakennuksessa. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Entisen mielisairaalan henkilökunnan asuinrakennuksessa on kuusi asuinkerrosta ja ullakko sekä pulpettikatto. Nykyisin rakennus on vuokra-asuntokäytössä. Rovaharjun entisen B-mielisairaalan rakennus on pitkä ja kapearunkoinen ja sen päädyissä on matalat toimistosiivet. Rakennus toimi mielisairaalan lisäksi keuhkosairaalana vuosina 1974 - 1988. Vuonna 1998 rakennus peruskorjattiin kokonaan yksityisasunnoiksi ja sen ulkomuotokin muuttui täysin toisenlaiseksi. Asukkaiden kertomusten mukaan vanhasta rakennuksesta jäi kuitenkin paikalle kummituksia, jotka joskus säikyttelevät talon asukkeja ja koiria. Rovaharjun sairaalan ja henkilökunnan asuntojen väliin rakennettiin myös lämpökeskus, joka on edelleen pystyssä.

Entisen Rovaharjun mielisairaalan henkilökunnan kerrostalo on nykyisin vuokra-asuntokäytössä. 

Kuva: Kalevi Mikkonen.

Entinen Rovaharjun sairaala on kokenut lähes täydellisen muodonmuutoksen. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Lämpökeskus on kuitenkin lähes entisellään, ainakin ulkoisesti! Kuva: Kalevi Mikkonen.

Ferdinand Salokankaan tunnetuimpia rakennuksia Rovaniemellä Kolpeneen rakennusten lisäksi ovat Leppäluodon asuin- ja liiketalo vuodelta 1946 (Valtakatu 35), Rovaniemen kauppalan toimitalo ja talonmiehen asunto vuodelta 1949 (Valtakatu 18), Rovaniemen paloasema vuodelta 1949 (Koskikatu 61) Napapiirin maja vuodelta 1950, Rantavitikan koulun opettajien asuintalo vuodelta 1950 (Korvanranta 56), Salokankaan perheen asuin- ja ateljeetalo vuodelta 1951 ja sen laajennusosa vuodelta 1953 (Karhunkaatajantie 24), Kansakoulu ja opettajien asuintalo vuosilta 1952 – 1954 (Rovakatu 4 – 6), Keskuskansakoulun opettajien asuintalo vuodelta 1953 (Kansankatu 11), Inapolun asuinkerrostalo vuodelta 1956 (Inapolku 3) ja Ammattikoulun rakennukset vuodelta 1961 (Jokiväylä 9).

Entinen Rovaniemen kauppalan vuonna 1949 valmistunut toimitalo (Valtakatu 18). Kuva: Kalevi Mikkonen.

Rovaniemen vuonna 1949 valmistuneen paloaseman vanha osa. Kuva: Kalevi Mikkonen.

 Salokankaan asuin- ja ateljeetalo, joka valmistui vuosina 1951 ja 1953 (Karhunkaatajantie 24). Kuva: Kalevi Mikkonen.

Pieni ns. ranskalainen parveke Salokankaan talosta. Kuva: Kalevi Mikkonen.

 Keskuskansakoulun opettajien asuintalo vuodelta 1953 (Kansankatu 11). Kuva: Kalevi Mikkonen.

Sama talo toisesta kulmasta. Huomaa päädyn ranskalaiset parvekkeet. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Inapolku 3:n pitkä, nivelmäinen asuinkerrostalo vuodelta 1956. Jokaisesta asunnosta on näkymä Kemijoelle. Julkisivun valkoinen ruudukko on erikoisuus. Kuva: Kalevi Mikkonen.

____________

Lähteitä:

Charlotte Malaprade. Ferdinand Salokangas. Salokankaan arkkitehtuuria Rovaniemellä. Lapin maakuntamuseon/Rovaniemen kaupungin näyttelyesite.

Museovirasto

Omat tutkimukset

____________

English summary: The Old Rovaniemi, part 7: The Kolpene mental hospital area 

This old hospital area of Kolpene in Rovaniemi was for mentally handicapped people. It was situated in Kolpeneenharju which is a beautiful type of boreal forest consisting mostly of pine trees. The first two buildings were built in 1952. The architect that designed them was Ferdinand Salokangas (1903 – 1981). Salokangas worked in Rovaniemi from 1945 to 1956, leading the reconstruction work of Lapland until 1948 and then running his own office. His contribution to the townscape ranges from public buildings to apartment blocks and single-family houses. These charmingly sophisticated buildings often feature a free-form window in the entrance door. His balconies and stairs often have very decorative banisters, and vivacious carvings embellish painted window shutters and wooden corbels.

Towards the end of the 1950s, Salokangas adopted a more reduced expression following the mainstream architecture. His stay in Rovaniemi ended when he moved to Helsinki, where he had started his architectural career. His original production counts at least seventeen buildings still on site nowadays in Rovaniemi. The hospital buildings were simple and showed traces of pre-war functionalism. The rigidness of the faces of the building were softened by the ample ornamentation that was so dear to Salokangas. These first two hospital buildings have been demolished in recent years because they were decommissioned and in bad shape because of vandalism.