Viihdytystoiminta Rovaniemellä ja Lapissa sekä Haus der Kameradschaft jatkosodan aikana

© Kalevi Mikkonen 2018 (päivitetty 7.3.2022)

Jatkosodan aikana sekä sotilaiden että siviiliväestön viihdytystoiminta tuli ajankohtaiseksi maanpuolustushengen ja yleisen jaksamisen ylläpitämiseksi. Asiaa mietittiin sekä valtakunnan että paikallisten toimijoiden tasolla sekä suomalaisten että saksalaisten toimesta. Propaganda-Aseveljet ry oli suomalainen vuonna 1940 perustettu järjestö, joka toimi erityisesti jatkosodan aikana. Sen perustivat lauluntekijä kapteeni Reino Palmroth eli nimimerkki Palle ja reportteri Pekka Tiilikainen tarkoituksenaan järjestää viihdettä koko kansalle järjestämällä asemiesiltoja ympäri maata. Esikuvana toimivat saksalaiset Militärische Radio Abend -tapahtumat, joita Saksassa järjestettiin sota-aikana.(1) Tämän yksityisen järjestön lisäksi viihdytystoimintaa alkoi syksystä 1941 alkaen järjestää Päämajan yleisesikuntaan kuuluva tiedoitusosasto, jota johti majuri Kalle Lehmus. Osastoon kuului valistus- ja viihdytystoimisto, jonka viihdytyskomppaniaan kuului eri alojen esittäviä taiteilijoita.(2) 

 Reino "Palle" Palmroth. Kuva: SA-kuva.

Selostajalegenda Pekka Tiilikainen. Kuva: SA-kuva.

Asemiesillat ja viihdekiertueet

Palmroth toi idean asemiesiltojen järjestämisestä Suomeen Berliinin matkaltaan kevättalvella vuonna 1941. Asemiesiltoja järjestettiin vuosina 1941 - 1944 pääasiassa Helsingin Messuhallissa, Konservatoriossa tai Työväentalolla, mutta myös muualla Suomessa kaikkiaan 125 kertaa. Asemiesilta nro 99 järjestettiin Rovaniemellä. Asemiesillat myös radioitiin ja ne olivatkin suosituinta radio-ohjelmaa sota-aikana. Asemiesiltojen lisäksi järjestettiin mm. toivekonsertteja ja viihdytyskiertueita.(3) Esimerkiksi vuoden 1943 tammi-syyskuun aikana kiertueita oli lähes 400 ja niihin osallistui noin 1 600 taiteilijaa: laulajia, soittajia, tanssijoita, taikureita, näyttelijöitä ja muita viihteen ammattilaisia. Vahva yhteishenki kuroi umpeen korkeakulttuurin ja viihteen välisen kuilun.(4) 

Asemiesiltojen ohjelmisto koostui sekä kevyestä musiikista että vakavammasta ohjelmasta ja mukana oli myös paljon huumoria. Suosituimpia esiintyjiä olivat mm. Einari Ketola, Anna Mutanen, Elli Pihlaja, Mary Hannikainen, Sylvelin Långholm, Jorma Huttunen, Kalle Ruusunen, Ture Ara, Lulu Paasipuro, Birgit Kronström, Liisa Tuomi, Tauno Palo, Henry Theel, Olavi Virta, Kauko Käyhkö, Leif Wager, Thure Bahne, Siiri Angerkoski, Eine Laine, Viljo Vesterinen, Harmony Sisters, Asemieskuoro ja monet muut. Kuuluttajina toimivat useimmin Veikko Itkonen, Martti Jukola ja Carl-Erik Creutz.(5) Useat näistä edellä mainituista artisteista esiintyivät myös Rovaniemellä eri tilaisuuksissa.

Jo talvisodan aikana alkanut viihdytystoiminta, jolloin Maan Turva kokosi Ikäväntorjuntajoukkueen, jatkui kiihtyvään tahtiin jatkosodan aikana. Esiintyjäryhmään kuuluivat Siiri Angerkoski, Tuire Orri, Uuno Laakso, Jalmari Rinne, Aapo Similä ja Murheentorjuntapäällikkö Lapatossu eli Aku Korhonen. Myöhemmin päämaja organisoi viihdytyskiertueita. Kiertuetoimintaan otti osaa lähes kaikki sen ajan taiteilijat; laulajat, soittajat, näyttelijät, tanssijat, ym. Edellä mainittujen Asemiesiltojen osallistujien ja Ikäväntorjuntajoukkueen lisäksi mukana olivat mm. Eine Laineen Elviira Suulasvuo ja Olivia Gebhardin Lotinanpellon Lilja, sekä Aulikki Rautawaara, Lea Piltti, Malmi Vilppula, Martta Kontula, Juliska Koka, Sylva Rossi, Martta Kinnunen, Rosie Andrew, Eeva-Kaarina Volanen, Alfons Almi, George de Godzinsky, Toivo Kärki, Esa Pakarinen, Teijo Joutsela, Georg ja Eugen Malmstén, A. Aimo, Tapio Rautavaara, Reino Helismaa, Eino Katajavuori ja monet muut.(6) 

Suomalainen, mutta Saksassa pitkään asunut ja siellä suurta suosiota nauttinut oopperalaulaja, koloratuurisopraano Lea Piltti esiintyi sekä Rovaniemellä että Kemissä yhden kerran. Hänen loppuunmyyty Rovaniemen konserttinsa 17.1.1944 oli Suojeluskuntatalon salissa. Säestäjänä hänellä oli maailmankuulu pianisti Kosti Vehanen. Konsertissa Piltti esitti Gluckin, Pergolesin, Schubertin, Mozartin, Sibeliuksen, Madetojan, Kuulan ja lopuksi Palmgrenin sävellyksiä sekä valtavien suosionosoitusten jälkeen ylimääräisinä numeroina useita suomalaisia kansanlaulusovituksia.(7) 

Maineikas koloratuurisopraano Lea Piltti. Kuva: SA-kuva.

Piltti kertoi ennen konserttia tehdyssä Lapin Kansan haastattelussa mm. seuraavaa: ”Olen niin jännittynyt tästä matkasta. Olen saanut niin paljon moitteita siitä, etten ole ennen kiertänyt maaseudulla. Mutta minulla ei todellakaan ole ollut tilaisuutta. Oopperat ja muut ulkomaiset kiinnitykset ovat tähän saakka vieneet aikani niin, että kaikki suunnitelmat suuremmista kiertueista kotimaassa on täytynyt jättää. Olen täällä laulanut vain Turussa ja Tampereella Helsinkiä lukuun ottamatta.” Hän vielä jatkoi: ”Olen tottunut istumaan 200 päivää vuodessa junassa, joten olen tottunut matkustamaan. En osaa pitää sitä muuna kuin mitä luonnollisimpana elämänmuotona. Pidän tällaisena vapaana taiteilijana olosta. Siksi juuri jätinkin Wienin valtionoopperan, että saisin laulaa, missä haluan ja mitä haluan. Ja kun on avustajana sellainen etevä pianisti kuin minulla nyt, joka vielä lisäksi on oman maan poika, tuntuu esiintyminen todelliselta nautinnolta.” Piltti aikoi tämän kiertueen jälkeen lähteä vielä rintamakiertueellekin, josta hänellä oli jo aikaisemmin hyviä kokemuksia. ”Vuosi vuodelta isänmaa vetää minua enemmän puoleensa, vaikka koskaan en ole siitä vieraantunut. Mutta varsinkin nyt sodan aikana se on tullut jollain uudella tavalla erikoisen rakkaaksi. Olen siis iloinen, että olen suomalainen ja vielä erikoisesti siitä, että olen karjalainen.”(8) 

Kesäkuun 15. vuonna 1944 saapui Rovaniemelle vierailulle Suomalaisen Oopperan taiteilijoiden suuri kevätkiertue esittämään Emmerich Kálmánin menestysoperetin ”Kreivitär Mariza”. Operettivalinta oli aika mielenkiintoinen, sillä Kálmán oli juutalaissyntyinen säveltäjä, joka pakeni Wienistä ensin Pariisiin ja sieltä Yhdysvaltoihin natsien valtaantulon jälkeen. Varmaankin sen takia tätä operettia ei esitetty saksalaisten Haus der Kameradschaft -talolla vaan Suojeluskuntatalon salilla. Tämä kiertue kiersi kuukauden ajan eri puolella Suomea pohjoisimman etappipaikan ollessa Rovaniemi. Mukana olivat Elli Pihlaja nimiosassa, sekä Thure Bahne, Yrjö Ikonen, Sylvelin Långholm, Martti Seilo, Impi Karima, ja Rafael Karima. Musikaalisesta johdosta huolehti kapellimestari George de Godzinsky ja tanssisolisteina olivat Irja Koskinen ja Alex Saxelin. Lavastus oli Lasse Elon käsialaa. Helsingissä tämä Antti Halosen ohjaama operetti oli saanut suuren yleisö- ja arvostelumenestyksen. Illasta iltaan se oli ollut loppuunmyyty. Lippujen hinnat Rovaniemellä olivat 20 – 100 markkaa. Operetti sai suuren suosion myös Rovaniemellä ja yleisö eli mukana välittömämmin kuin esim. Helsingin esityksissä johtuen ehkä siitä, että Rovaniemellä tämän tapaiset esitykset olivat sangen harvinaisia.(9)

Operetti "Kreivitär Marizan" tähdet Elli Pihlaja ja Thure Bahne. Kuva joulukuulta 1942. Kuva: SA-kuva.

Asemiesilloissa esiintyi Suomen suosituimpien artistien lisäksi joukko kovia kansainvälisiä tähtiä lähinnä Saksasta ja Ruotsista. Helsingissä esiintyivät mm. ruotsalainen laulaja Zarah Leander, saksalainen laulaja/elokuvatähti Ilse Werner, rintamaradiossa erityisen suosittu chileläinen laulaja ”Chilen satakieli” Rosita Serrano, ruotsalainen näyttelijä-laulaja Sickan Carlsson sekä itävaltalainen laulaja/elokuvatähti Lizzi Waldmüller. Ulkomaalaiset naistähdet saattoivat nousta rintamalla lähes myyttisiksi olennoiksi sen jälkeen kun heidän äänensä oli kuultu korsun radiosta asemiesillan suorassa lähetyksessä.(10) Ilse Werner ja Lizzi Waldmüller esiintyivät Suomessa kulttuurivaihto-ohjelmien vieraina. Saksaan lähetettiin Suomesta vastaavasti lauluyhtye Harmony Sisters.

Saksalainen erittäin suosittu elokuvatähti ja laulaja Ilse Werner esiintyi toukokuussa 1943 Helsingin Konservatoriossa. Hän ei kuitenkaan käynyt Rovaniemellä, vaikka muisteluissa niin onkin kerrottu. Kuva: SA-kuva.

Ilse Wernerin terveiset Lapissa taisteleville saksalaissotilaille. Lappland-Kurier 22.5.1943.

Paikallinen viihdytystoiminta Lapin alueella

Tämän valtakunnallisen toiminnan lisäksi Lapissa ja Rovaniemellä viihdytystoimintaa järjestivät Yhteysesikunta Roi ja saksalaisten omat viihdytys- ja propagandaosastot (mm. Propagandakomppania 680), jotka järjestivät saksalaisten esiintyjien kiertueita. Myös Suomen puolustusvoimien ohjelmatoimisto järjesti vierailevia taiteilijoita saksalaisten viihdytyskiertueille. Suomalaiset taiteilijat olivat varsin mielissään, jos heidät komennettiin esiintymään saksalaisten esiintymislavoille niin Suomen kuin Norjankin puolelle. Saksalaiset nimittäin olivat hyvin avokätisiä maksaessaan palkkioita ja tarjoilut olivat usein ruhtinaallisia.(11)

Jo syyskuussa vuonna 1941 Kursungin Waldlagerin upseerikerholla eli saksalaisittain kasinolla vieraili suomalainen viihdytyskiertue George de Godzinskyn ja nuoren Liisa Tuomen johdolla. Ohjelma sisälsi tanssi- ja lauluesityksiä.(12) Erittäin suureen suosioon sota-aikana noussut laulaja Henry Theel esiintyi saksalaisille Lapin kiertueella ainakin Liinahamarissa. Theel kierteli rintamilla oopperan kapellimestarin Nisse Rinkaman johtaman ”Meidän poppoo” -ryhmän kärjessä. Theel muisteli: ”Liinahamarissa esiinnyimme siellä oleville saksalaisille joukoille. Mukana oli myös kenraali Philipp, suurin sotaviskaali, jolle minä olen laulanut. Ennen esiintymistä Rinkama teroitti, että pistäkäähän, pojat, parastanne. Minä lauloin saksalaisia klassikoita. Suosionosoituksista päätellen en ollenkaan huonosti. Rinkamakin taisi siinä jotain kehaista. Samalla ilmaantui kylmä hiki otsalleni. Muuan saksalainen kersantti tuli ilmoittamaan, että minun olisi välittömästi ilmoittauduttava kenraali Philippille. Minä menin, polvet jälleen jännityksestä täristen. Kenraali tarjosi kättään, tarjosi sikaarinkin, ja sanoi, että jos minä olisin saksalainen ja hänen alaisensa, niin tuollaisesta laulusta hän tekisi minusta oikopäätä luutnantin!”(13) 

Rovaniemelläkin syyskuussa 1941 käynyt viihdytyskiertue Liinahamarin maisemissa. Vas. Liisa Tuomi, Kalle Viherpuu, George de Godzinski ja Helvi Valkonen-Miettinen. Kuva: SA-kuva.

Saksalaisten organisaatiossa AOK:n (Armeeoberkommando), Luftwaffen, Organisaatio Todtin ja Korückin (Kommandant des Rückwertigen Armeegebiet) esikunnissa oli oma viihdytys- ja valistusosasto, joka johti ja valvoi omien joukoissa kyseistä toimintaa. Myös Rovaniemellä kaikissa näissä toimipisteissä järjestettiin viihdytystoimintaa, joskin suurimmat tapahtumat järjestettiin aina Haus der Kameradschaft -talossa, kun se valmistui maaliskuussa 1943. Usein samat artistit esiintyivät useassa paikassa kiertueellaan. Taiteilijoiden lisäksi kiertueita pitivät myös tiedemiehet ja propagandapuhujat.(14)

Saksalaisilla oli viihdytystoimintaa varten varattuna muhkea budjetti (Suomen rahassa laskettuna kuusi markkaa/mies/kuukausi). Viihdytystoiminta käsitti seuraavat toiminnot: viihdytyskiertueet, elokuvat, sotilaskodit, rintamakirjastot, urheilutoiminnat, orkesteri- ja laulukuorot, radiotoiminnan, sanomalehtitoiminnan. Viihdytyskiertueita, jotka olivat monipuolisia, vieraili runsaasti joukkojen keskuudessa. Erään kuukauden aikana oli 30 viihdytyskiertuetta AOK 20:n alueella.(15) Mm. toimintaselonteko (Tätigkeitsbericht) ajalta 1.1. - 30.6.1943 kertoo, että tällä ajalla esiintyi yhteensä 54 KDF-Spielgruppen(16) -taiteilijaryhmää eri puolilla AOK 20:n toiminta-aluetta. Näistä 26 oli 1-3 hengen, 21 4-6 hengen ja seitsemän yli 7 hengen esiintyjäryhmiä. Näiden lisäksi tällä ajanjaksolla esiintyi myös yksi suomalainen esiintyjäryhmä sekä ruotsalainen oopperalaulaja Lisa Tunell-Scharrer.(17)

Elokuvien esittäminen oli erittäin suosittua. Saksalaisilla oli käytettävissä lukuisia elokuvateattereita, sekä omia että suomalaisia, sekä lukuisia autoilla kuljetettavia ns. liikkuvia teattereita, joissa kävi tuhansittain katsojia. Viihdytystoimintaa oli myös urheilu, kesällä erityisesti jalkapalloilu, jolloin järjestettiin mm. eri joukko-osastojen välisiä otteluita ja lopuksi armeijan mestaruuskilpailu. Talvella päälajeina olivat hiihto, ampumahiihto, pujottelu ja jopa jääpallokin. Musiikkipuolella useimmilla joukko-osastoilla oli oma orkesteri- ja laulukuoro. Radioita oli joukoilla runsaasti käytettävissä, joten mm. Lapplandsenderin orkesteri- ja äänilevykonsertteja voitiin kuunnella sotaradiosta missä vain. Lapplandsenderin ohjelmatiedot julkaistiin Lappland-Kurier -lehdessä joka viikko.(18)

Yhteysesikunta Roi oli vastuussa suomalaisten joukkojen viihdytyskiertueista Lapin alueella. Sen oman henkilökunnan keskuudessa perustettiin mm. kamariorkesteri ja hengellinen näytelmäkiertue, jotka molemmat vierailivat myös rintamajoukkojen luona. Yht.E Roin torvisoittokunta (entinen 13. Prikaatin soittokunta) vieraili samoin rintamilla. Saksalaisten kanssa järjestettiin yhteisiä juhlia ja aseveli-iltoja, joihin tuli sekä suomalaisia että saksalaisia esiintyjiä. Saksalaiset halusivat suomalaisia esitelmöitsijöitä luennoimaan, mutta heitä kävi Rovaniemellä ja muualla lapissa hyvin niukalti. Tunnetuimmista mainittakoon Argentiinassa tekemillään tutkimusretkillä kuuluisaksi tullut maantieteilijä ja geologi Väinö Auer ja lintutieteilijä professori Pontus Palmgren. Erityisesti saksalaiset toivoivat vieraakseen runoilija-professori V.A. Koskenniemeä, joka tunnettiin erityisenä Saksan ystävänä, mutta hänen esitelmämatkaa Yht.E. Roi ei pystynyt järjestämään. Suomalaisia taiteilijavierailuja sen sijaan järjestettiin useita, mm. Aulikki Rautawaara, Anna Mutanen ja Edit Häkkinen esiintyivät tilaisuuksissa.(19)

Kemin työväentalon asemiesilta 1.10.1942. Laulaja Helvi Valkonen-Miettinen ja George de Godzinsky, joka yhtyeellään huolehti säestyksestä. Kuva: SA-kuva.

Haus der Kameradschaft

Rovaniemellä toimintaa haittasi kunnollisten konserttitilojen puute. Suojeluskuntapiirin talon sali oli lähes ainoa paikka, jossa niitä voitiin järjestää. Myös koulujen juhlasalit olivat joskus käytössä, mutta lähinnä saksalaisten järjestämiä omia tilaisuuksia tai lastenjuhlia varten. Saksalaiset tekivät esityksen uuden kulttuuritalon rakentamisesta, jolloin myös Rovaniemelle olisi helpompi saada kuuluisia esiintyjiä vierailemaan.

Tämän seurauksena rakennettiin saksalaisten ehkä kuuluisin ja aikalaisille mieleen painuvin talo nimeltään Haus der Kameradschaft eli ”Toveruuden talo”. Kun saksalaiset anoivat kauppalalta rakennuslupaa KDF (Kraft durch Freude)-teatterille, jolla nimellä he sitä aluksi kutsuivat, yhtenä perusteena mainittiin, että he olivat joutuneet kieltäytymään monesta korkeatasoisesta vierailusta sen takia, että sopivaa tilaa ei ollut käytettävissä. Perusteena mainittiin myös, että talo tulisi palvelemaan paitsi saksalaisia niin myös suomalaisia sotilaita.(20) Saksalaisilla oli tarkoitus myös esitellä saksalaista kulttuuria suomalaisille ja tietenkin myös omille joukoille.(21) 

Teatterin ja taiteilijakodin sijainnit Valtakadun ja Kittiläntien kulmauksessa. Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Teatterin piirustukset. Asiakirjat: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Artikkeli Toveruuden talon avajaisista. Lappland-Kurier 23.3.1943.

Talo valmistui maaliskuussa 1943, ja juhlallisia avajaisia vietettiin 15.3.1943 kenraalieversti Eduard Dietlin vihkiessä talon käyttöön. Avajaisissa oli paikalla sekä Wehrmachtin että Lapin paikallishallinnon edustajia. Dietlin lisäksi Wehrmachtin korkeaa johtoa edustivat Norjan Reichskommissar Josef Terboven ja Luftwaffen Luftflotte 5:n komentaja kenraalieversti Hans-Jürgen Stumpff. Maa-alue, joka oli 4 656 neliömetriä, vuokrattiin Rovaniemen kauppalalta. Vuokrasopimuksen teki Saksan puolelta paikalliskomendantin virasto (Ortskommandantur 557).(22) Kulttuuritalo oli Saksan Työrintaman (Deutsche Arbeitsfrontin) virkistystoimintaa hoitaneen Kraft durch Freude (voimaa ilosta) -järjestön rakennuttama. Talo oli Shellin huoltoaseman lähellä, nykyisen virastotalon paikalla Valtakadun ja silloisen Kittiläntien risteyksessä.

Haus der Kameradschaft eri kuvakulmista. Yläkuvat: SA-kuva. Alimmainen kuva: Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto/Lapin maakuntamuseo.

Talo rakennettiin teatteriarkkitehtuurin ja uusklassismin perinteiden mukaisesti. Pitkänomaisen rakennuksen pääsisäänkäynti oli päädystä, jota koristivat klassiset päätykolmiot.(23) Talossa oli 350-paikkainen juhlasali, jossa oli suuri näyttämö.(24) Rovaniemellä tiuhaan vieraillut Josef Terboven lahjoitti tuolit ja kaikki näyttämötarvikkeet.(25) Toveruuden talon pohjoispuolella rakennettiin elokuussa 1943 myös Taiteilijakoti (Künstlerheim), jossa majoitettiin Toveruuden talossa ja muualla vierailevia esiintyjiä. Näiden rakennusten länsipuolelle rakennusten puoliväliin tehtiin kesällä 1943 myös isohko käymälärakennus, jossa oli erikseen miesten ja naisten puoli.(26) Saksalaiset tuhosivat kaikki rakennukset lokakuussa 1944.

Dietl ja Terboven olivat aktiivisesti mukana Toveruuden talo -hankkeessa. Kuva: Riksarkivet (Norge).

Propagandakomppania 680:n luutnantti ja kirjailija Ernst Erich Strassl kirjoitti Toveruuden talon avajaisista Lappland-Kurier -lehdessä 23.3.1943 seuraavasti (sama kirjoitus julkaistiin Lapin Kansassa 1.4.1943 suomennettuna): ”Kun joskus kirjoitetaan tämän sodan historiaa, tulevat myöhemmät sukupolvet varmaankin pitämään eräänä tämän sodan silmiinpistävänä ilmiönä sitä tosiseikkaa, että on onnistuttu niin suuressa määrin sovelluttamaan käsitettä ”Voimaa ilosta” myös sotatapahtumiin. Tähän käsitteeseen sulautuu nykyään erään järjestön ansiokas työ, järjestön, joka perustettiin aikoinaan luovan saksalaisen yksilön iltojen viihdytykseksi ja jonka johto pyrkii määrätietoisesti huolehtimaan sotilaitten vapaa-ajasta ja siten auttamaan heitä heidän vaikean tehtävänsä keventämisessä. Useamman kerran on asiantuntevalla taholla todettu miten suuresti tämä sota eroaa isiemme sodasta, ja olemme ylpeitä siitä, että niin on. Saksalaiselle sotilaalle, joka on päivä päivältä, tunti tunnilta valmis panemaan elämänsä alttiiksi, on ainoastaan paras kyllin hyvää.

Joka tuntee Pohjois-Suomen rintamat, tietää, miten paljon voimia on pantu liikkeelle sotilaan viihdyttämisen palvelukseen. Rajapyykki tässä työssä on epäilemättä suuren, viihdytystoimintaa varten rakennetun talon, ”Toveruuden talon”, vihkiminen, jonka kenraalieversti Dietl, Saksan puolustusvoimien ylipäällikkö, näinä päivinä eräällä Pohjois-Suomen paikkakunnalla on luovuttanut tarkoitukseensa.

Korkeitten vieraitten, sekä sotilas- että siviilielämän edustajien läsnä ollessa, jotka samoin olivat nähneet vaivaa suunnitelman toteuttamisessa, selosti ylipäällikkö lähemmin tämän "Toveruuden talon" merkitystä. Nimi "toveruus" oli annettu kahdessa mielessä, sekä suomalaisia aseveljiämme että omia sotilaitamme varten. Heille kaikille tulee tämän "Toveruuden talon" olla ystävä ja auttaja, sen tulee antaa heille matkaan kovan ja vaikean velvollisuuden täyttämisessä hiukan iloa ja huumoria. Se luotiin aseveljeyden merkeissä ja taistelevan armeijan palvelemiseksi, ja näissä merkeissä tulee se edelleen toimimaan.

Juhlallisissa avajaisissa, joissa oli läsnä lukuisien kutsuvieraiden ohella läpikulkumatkalla olevia lomalaisia ja haavoittuneita, esitettiin ohjelma, joka oli huomattava, ei ainoastaan siitä syystä, että kaikki esitykset olivat korkeata luokkaa, vaan myös taiteilijain kirjavan kokoonpanon takia. Erinomaisten suomalaisten ja saksalaisten taiteilijoitten rinnalla, joita oli lomautettu sekä Karjalan korvesta että Suomen muilta rintamalohkoilta ja jotka muodostivat esiintyjien suurimman osan, näyttivät myös Suomen ja kotimaamme kuuluisat taiteilijat taitoaan.

Niin sujui tämä ilta, josta jäi vain kauniita muistoja ja pysyviä vaikutelmia taiteellisessakin suhteessa ystävyydessä suomalaisten aseveljiemme kanssa, mille läsnä oleva yleisö innostuneesti ilmitoi kiitoksensa ja tunnustuksensa.”(27)

Talossa esiintyi viihdetaiteilijoita Saksasta, Ruotsista ja Suomesta. Siellä järjestettiin saksalais-suomalaisia tilaisuuksia saksalaisten omien tilaisuuksien ohella. Ohjelmassa oli Suomen Punaisen Ristin tukinäytäntöjä, sotilasjuhlia, joulujuhlia lapsille, konsertteja, balettia ja elokuvanäytöksiä.(28) 

Toveruuden talon konsertissa esiintyivät itävaltalainen vuoden 1939 ”Bel Ami” -elokuvassa läpilyöntinsä tehnyt näyttelijä-laulaja Lizzi Waldmüller (1904 – 1945) ja hänen säestäjänsä säveltäjä-pianisti Franz Grothe (1908 – 1982), jotka olivat heinäkuussa 1943 konserttikiertueella Suomessa. Lapin Kansan musiikkikriitikko Josefiina kertoi Waldmüllerin Rovaniemen konsertista 4.7.1943 Lapin Kansassa mm. seuraavaa: ”Jälleen saatiin kuulla Franz Grothen sävellys – toisensa jälkeen ’maailmankuuluun’ Bel-Amihin saakka, jota varmaan kukaan ei osaa laulaa kuin Lizzi, charmikas, pehmeä pikku wienitär… Ja välillä saatiin kuulla Benatskyä ja Peder Kreuderiä. Yleisö haltioitui laulu laululta ja Lizzi lämpeni. Lopuksi tuli jo hempeästi ihan sydäntävihlovan haikeasti ’Bei dir war es immer so schön…’. 

Aplodit eivät loppuneet ja Lizzi saapui uudelleen näyttäytymään. Pikku suomalaistyttö ojensi hänelle kimpun tummanpunaisia ruusuja ja toinen ruusukimppu tuli saksalaiselta sotilaalta... Suosionosoitukset eivät loppuneet ja Lizzi kuiskasi Franz Grothelle jotakin, joka jännitti yleisön mieltä aivan tavattomasti. Puraisi sitten veikeästi alahuultaan ja ilmoitti laulavansa suomea!! Kuulijakunnan läpi käynyt kohahdus osoitti, että suomalaistakin yleisöä oli läsnä melkoisesti. Ja sitten tuli nuhteettoman puhtaasti, aivan oikein äännettynä: ’Kun kävelin kesäillalla, näin niityn viherjän ja lintujen äänen hiljaa kuulin metsässä visertävän…’.”(29)

Rovaniemen konsertti oli Waldmüllerin ja Grothen ehdoton pääesiintyminen Suomessa. Tällöin he esiintyivät pääasiassa omille maanmiehilleen. Konsertti radioitiin suorana lähetyksenä Berliiniin asti ”Aina soi” -ohjelmassa.(30)

Näyttelijä-laulaja Lizzi Waldmüller ja hänen säestäjänsä säveltäjä-pianisti Franz Grothe esiintyivät myös Rovaniemellä Toveruuden talolla 4.7.1943. Waldmüller kuoli vain kuukausi ennen sodan päättymistä. Kuva: SA-kuva.

Toveruuden talossa järjestettiin Propaganda-Aseveljien Asemiesilta nro 99 kaksi kertaa saman illan aikana 13. huhtikuuta vuonna 1944. Esiintymässä olivat mm. oopperalaulajat Anna Mutanen ja Erkki Eirto, kapellimestari George de Godzinsky, harmonikkamestari Onni Laihanen, iskelmälaulaja Ingegerd Ullstedt ja koomikko-näyttelijä Siiri Angerkoski.(31)

Sopraano Anna Mutanen esiintyi lukuisissa viihdytystilaisuuksissa, mm. Rovaniemellä Toveruuden talolla järjestetyssä asemiesillassa. Kuva: SA-kuva.

Siiri Angerkoski esitti Toveruuden talon asemiesillassa hupailunumeroita. Kuva: SA-kuva.

Rovaniemen esiintyjälistaa vuosilta 1943 – 1944:

-Saksalainen sotilasorkesteri ylikapellimestari Alois Krallin johdolla, solistina Hans Kolund, August Fazelt (viulu) ja Werner Brange (piano) 8.4.1943 (32)

-Tanssija-koreografi ja elokuvanäyttelijä Daisy Spies (1905 – 2000) und seine Kammertanzgruppe 2.7.1943

-Ruotsalainen oopperalaulaja, mm. Nürbergs Stadttheaterissa vuosina 1935 – 1938 esiintynyt, Lisa Tunell-Scharrer (1905 – 1992) esiintyi kesäkuussa ja uudelleen 2.7.1943

-Näyttelijä-laulaja Lizzi Waldmüller (1904 – 1945) ja säveltäjä-pianisti Franz Grothe (1908 – 1982) 4.7.1943

-Finnische Gruppe ”Saxelin” 8.-11.7.1943

-Thea Leyman 13.7.1943

-Ryhmä Quer durch Opera und Operette 12.-19.7.1943

-Roth-Quartett (klassista musiikkia) 20.-23.7.1943

-Artisten parade (useita artisteja) 25.-26.7.1943 ja 1.-10.11.1943

-Finnische Gruppe Sundman elokuussa 1943

-Konzerttrio von Horn elokuussa 1943

-Berliner Solisten elokuussa 1943 ja 11.9.1943

-Sveitsiläinen tenori Herbert Ernst Groh und das Orchester des verst. Geb. Jäg. 8.-9.9.1943

-Laulaja Mile Sagawe 8.-11.9.1943

-Suomalainen oopperalaulaja Harry Heinrichsén 10.9.1943

-Finnische Soldatengruppe ”Pohjan Pojat” 29.9.1943

-Stadttheater Mährisch Ostrau 6.-15.12.1943

-Varieté Albrecht 5.-14.11.1943 ja 25.-26.12.1943 (33)

-Pianotaiteilija Kerttu Bernhard 2.2.1944 (34)
-Finnische Gruppe v. Willebrand 19.-20.2.1944
-Finnische Tanzgruppe Puolanne 24.-28.2.1944
-Finnische Gruppe Bruno Nurmi-Johansson (taikuri ja vatsastapuhuja) 14.-31.3.1944
-Finnische Gruppe Sundman 18.-25.3.1944
-Keller-Duo 3.-14.4.1944
-Edith Rath 1.-4.5.1944
-Georg Kaffer 14.-16.5.1944
-Alleinunterhalter P. Richter 4.6.1944
-Konzertgruppe Flentjen 15.6.1944

Lisäksi esiintymässä kävi erilaisia teatteriryhmiä, taikureita, koomikkoja, saksalaisia ja suomalaisia soittokuntia ja monia muita esiintyjiä. Ohjelmaa riitti lähes jokaiselle päivälle varsinkin maaliskuusta syyskuuhun 1943 saakka. Sen jälkeen tahti oli hieman hiljaisempaa.

Suosittu tanssija-koreografi ja elokuvissakin esiintynyt Daisy Spies (1905 – 2000) ja hänen Kammertanzgruppe kävivät 2.7.1943 esiintymässä Toveruuden talolla Rovaniemellä vuoden 1943 pohjoisen kiertueella. Spies ja hänen ryhmänsä esiintyi myös Alakurtissa ja Kemissä lentoarmeijakunnan esikunnan teatterisalissa. Muita kuuluisuuksia, jotka vierailivat Rovaniemellä olivat sveitsiläinen näyttelijä ja suosittu radioesiintyjä, tenori Herbert Ernst Groh sekä Kairossa syntynyt näyttelijä, tanssija ja laulaja Marika Rökk, "natsien Ginger Rogers". Kun hän vieraili 20. vuoristoarmeijan esikunnassa, tuumi kenraalieversti Dietl hänelle ominaiseen tapaan: "Tiedättekös jääkärit, iltapäivällä hän tanssii teille, mutta illalla vain minulle."(35) Myös kuuluisa suomalainen balettitanssija ja elokuvissakin esiintynyt Lucia Nifontova (1913 – 1987) ja Alexander Saxelin esiintyivät Rovaniemellä Toveruuden talolla.(36) 

Marika Rökk oli aikansa tähti. UFA:n mainos Signaali-lehdessä Fi nro1/tammikuu 1942.

Lucia Nifontova ja Alexander Saxelin tanssiesityksessä. Kuva: SA-kuva.

Merkittävä tapaus oli Walter Hochtrittin ohjaaman ”Figaron häät”-oopperan esittäminen saksalaisille sotilaille Toveruuden talolla peräti 35 kertaa touko-kesäkuussa 1943. Hochtritt yhdessä Erich Wittmannin kanssa huolehti myös orkesterin johtamisesta. Joka kerta paikalla oli täysi sali eli 400 katsojaa. Yhteensä esitykset keräsivät 12000 katsojaa. Figaroa esitti Theo Teren, Susannea Edith Berger ja kreivitärtä Freya Feldmann.(37)

Toveruuden talon suosituissa elokuvanäytöksissä näytettiin propagandaministeri Joseph Goebbelsin johtaman UFA:n (Universum Film AG) tuottamia uusimpia saksalaisia värielokuvakassamagneetteja, kuten ruotsalaisen näyttelijättären Kristina Söderbaumin (1912 – 2001) tähdittämät ja hänen aviomiehensä Veit Harlanin ohjaamat agfacolor-filmit ”Kultainen kaupunki” (Die Goldene Stadt, 1942) ja ”Lumpeenkukka” (Immensee, 1943). Erittäin katsottu värielokuva oli suosittujen saksalaisten näyttelijöiden Hans Albersin ja Ilse Wernerin tähdittämä ja Josef von Bákyn ohjaama Münchausen (1943), joka veti valtavia katsojalukuja lukuisissa paikoissa, jossa sitä esitettiin.(38) 

Näihin tilaisuuksiin saivat osallistua myös suomalaiset. Varsinkin koululaisille elokuvat olivat suuri tapaus. Heillä oli ilmainen sisäänpääsy, jos tilaa riitti. Saksalaiset jakoivat usein vapaalippuja naapureilleen ja tuttavilleen. Toveruuden talon myötä Rovaniemen kulttuurielämä sai melkoisen kansainvälisen tarjonnan osakseen.(39) Suojeluskuntapiirin esikunta sai myös esityksiin vapaalippuja, joita jaettiin esikuntakomppanian sotilaille. Lisäksi saksalaiset luovuttivat tiloja korvauksetta hyväntekeväisyysnäytäntöihin. Kulttuuritapahtumien lisäksi talossa järjestettiin 14.5.1943 suuri saksalaisten sotilaiden puhdetyönäyttely, jonka avasi kenraalieversti Dietl. Näyttely antoi hyvän yleiskuvan Lapissa olevien saksalaisten sotilaiden korkeasta taiteellisesta osaamisesta, kuten toimintaselonteossa mahtipontisesti kerrottiin.(40)  

Sankarivainajien muistopäivän iltajuhla pidettiin Haus der Kameradschaftissa 16.5.1943. Pohjolan Työ 18.5.1943.

________________

English summary: The entertainment activities in Lapland and Rovaniemi during the Continuation War and the Haus der Kameradschaft in Rovaniemi

The 1940s have been named the Golden Years of Finnish entertainment. During the Continuation War the importance of entertainment grew rapidly. Thanks to the experience artists acquired during these years Finnish popular music gained a position which has lasted to this day. In no other European country except Italy does domestic pop music sell as well as in Finland. The best remembered composers of the war years were Georg Malmstén and George de Godzinsky. The most popular show was ”Brother-in-arms -show” which was every time (125) broadcasted in Finnish radio. All the best Finnish and several famous German and Swedish artists performed in these shows, many of them also in Rovaniemi and elsewhere in Lapland. The "Brother-in-arms -show" 99 was in Rovaniemi.

During the Continuation War in Rovaniemi the various services of German information and cultural institutions such as theater, bookstore, artists’ residence and radio station were enjoyed also by local residents. In particular, the cultural facility known as “Haus der Kameradschaft”, completed in March 15th 1943, was an impressive building with 350 seats and a large stage.

Famous German, Swedish and Finnish entertainers, such as Lizzi Waldmüller and Franz Grothe, Daisy Spies, Lisa Tunell-Scharrer, Lucia Nifontova, Anna Mutanen and many others performed there, and the most popular events were screenings of films and concerts. The Veit Harlan films The Golden City (1942) and Immensee: A German Folksong (1943), and Joset von Báky’s Münchausen (1943) all big commercial successes in Germany, were the most popular films. The Germans gave free tickets to their Finnish neighbors and friends.

---

Lähdeviitteet:

1. Lasse Vihonen. Radio sodissamme 1939 – 1945. Porvoo 2010. Pekka Partanen. Radiosta esiintymislavoille – Georg Malmsténin toiminta vuosina 1941 – 1948. Pro  gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto 2012. Lapin Kansa 14.4.1944.

2. Päämaja. Tiedotusosasto 18.6.1941 – 24.8.1941.  Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kansallisarkisto (Digitaaliarkisto).

3.  Ibid.
4. Ruotuväki 7.5.2016. Http://ruotuvaki.fi/artikkeli/-/asset_publisher/viihteen-taistelu-suomen-puolesta5. Harri Hirvi. Sota soi. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. Jyväskylä 2013.

6. Ibid.

7. Lapin Kansa 18.1.1944.

8. Ibid.

9. Lapin Kansa 11.6.1944 ja 16.6.1944.

10. Maarit Niiniluoto. On elon retki näin eli miten viihteestä tuli sodan voittaja. Viihdytyskiertueita, rintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939 – 45. Hämeenlinna 1994.
11. Viljo Korpela. Niin se on poijaat. Viihdetaiteilijat sodissamme 1939 – 1945. Juva 1991.

12. Wellamo Paananen. Lottana lippusiimassa. Muistoja Wehrmachtin Lapin esikunnasta. Jyväskylä 1998.

13. Peter von Bagh, Markku Koski, Pekka Aarnio. Olavi Virta - legenda jo eläessään. Juva 2010.

14. A. O. Väänänen. Yhteysesikunta Roin toiminta. (Raportti). Helsinki 1947. Rovaniemen kaupungin kirjasto. 20. (Geb.) A.O.K. Ic/g.B. Berichterzeit 1.-31.7.1943, Spielgruppen-Einsatz. Anlage 2 zum TB. AOK 20, Ic 1.7.-31.12.1943, 43871/13, 1047/T-312. Oulun yliopiston kirjaston mikrofilmi (OYMF).
15.Väänänen 1947.

16. KDF: Kraft durch Freude. Suomeksi: Voimaa ilosta.
17. Oberkommando der 20. (Geb.) Armee Abt. Ic Nr. 4101/43 geh. 8.10.1943.  Tätigkeitsbericht der Abteilung Ic für die Zeit vom 1.1.-30.6.1943. AOK 20, 36560/10. T-312/1038. OYMF.

18. Väänänen 1947. Lappland-Kurier passim.

19. Väänänen 1947.

20. Oberkommando der 20. (Geb.) Armee, osasto Ic/g.B. 4.8.1942. Yleisesikunnan päällikön evl. Sittmanin kirje kauppalan järjestysoikeudelle. Kauppalanvaltuuston ja -hallituksen arkisto. Eh:8. Rovaniemen kaupunginarkisto (RKA).

21. Oberkommando der 20. (Geb.) Armee Abt. Ic Nr. 4101/43 geh. 8.10.1943. Tätigkeitsbericht der Abteilung Ic für die Zeit vom 1.1.-30.6.1943. AOK 20, 36560/10. T-312/1038. OYMF.

22. Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA. Oberkommando der 20. (Geb.) Armee Abt. Ic Nr. 4101/43 geh. 8.10.1943. Tätigkeitsbericht der Abteilung Ic für die Zeit vom 1.1.-30.6.1943. AOK 20, 36560/10. T-312/1038. OYMF.

23. Saatiin tämä vapaus pitää. Tutkija kohtaa rovaniemeläisveteraanin. Toim. Heikki Annanpalo, Ritva Tuomaala ja Marja Tuominen. Jyväskylä 2001. 

24. Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA.

25. Mikko Uola. Vallankumouksellisia, vakoilijoita ja aseveljiä. Myyttejä ja tosiasioita Lapin historiasta 1910-luvulta 1940-luvulle. Helsinki 2010.

26. Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA. Oberkommando der 20. (Geb.) Armee Abt. Ic Nr. 4101/43 geh. 8.10.1943.  Tätigkeitsbericht der Abteilung Ic für die Zeit vom 1.1.-30.6.1943. AOK 20, 36560/10. T-312/1038. OYMF.

27. Lappland Kurier 23.3.1943. Lapin Kansa 1.4.1943.

28. Marianne Junila. Kotirintaman aseveljeyttä. Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisten sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941 – 1944. Helsinki 2000.

29. Lapin Kansa 23.6.1943. Lapin Kansa 6.7.1943.  

30. Jari Sedergren 20.9.2006: Sedis Blog: Sodan ja rauhan viihde 1940–1945. http://sedis.blogspot.fi/2006/09/sodan-ja-rauhan-viihde-1940-1945_20.html

31. Lapin Kansa 15.4.1944.

32. Lapin Kansa 9.4.1943

33. 20. (Geb.) A.O.K. Ic/g.B. Berichterzeit 1.-31.7.1943, Spielgruppen-Einsatz. Anlage 2 zum TB. AOK 20, Ic 1.7.-31.12.1943, 43871/13, 1047/T-312. OYMF.

34. Lapin Kansa 2.2.1944.

35. 20. (Geb.) A.O.K. Ic/g.B. Berichterzeit 1.-31.7.1943, Spielgruppen-Einsatz. Anlage 2 zum TB. AOK36.Ic 1.7.-31.12.1943, 43871/13, 1047/T-312. OYMF. Konrad Knabe. Lapin lentotiedustelijat. Jyväskylä 1983.

36. 20. (Geb.) A.O.K. Ic/g.B. Berichterzeit 1.-31.7.1943, Spielgruppen-Einsatz. Anlage 2 zum TB. AOK36.Ic 1.7.-31.12.1943, 43871/13, 1047/T-312. OYMF. Riku Lavia. Pakomatka pommisuojaan. Lapin Kansa 4.5.2013.

37. Lapin Kansa 13.6.1943.

38. 20. (Geb.) A.O.K. Ic/g.B. Berichterzeit 1.-31.7.1943, Spielgruppen-Einsatz. Anlage 2 zum TB. AOK 20, Ic 1.7.-31.12.1943, 43871/13, 1047/T-312. OYMF.

39. Lavia 2013. Junila 2000.
40. Oberkommando der 20. (Geb.) Armee Abt. Ic Nr. 4101/43 geh. 8.10.1943.  Tätigkeitsbericht der Abteilung Ic für die Zeit vom 1.1.-30.6.1943. AOK 20, 36560/10. T-312/1038. OYMF.