Rovaniemen kauppala talvisodan aikana 

(1939 – 1940)

© Kalevi Mikkonen 2017

Suomen talvisota syttyi 30.11.1939 Neuvostoliiton ilman sodanjulistusta tekemällä laajamittaisella hyökkäyksellä. Lapissa ei ollut tehty isompia erikoisjärjestelyjä, koska ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen pohjoisesta huonojen liikenneyhteyksien takia. Liikekannallepano kuitenkin toteutettiin ylimääräisten harjoitusten nimellä 10. lokakuuta 1939 alkaen. Liikekannallepanomääräyksen mukaisesti Lapin miehet koulutettiin ja varustettiin, sekä lopulta siirrettiin Kainuun puolelle itärajan suuntaan, Hyrynsalmen ja Suomussalmen rintamille taistelemaan.  

Ulkomaisia lehtimiehiä oli Rovaniemelläkin seuraamassa talvisodan tapahtumia. Kuva Pohjanhovista 11.2.1940.

Entinen Ruotsin pää- ja ulkoministeri Rickard Sandler vieraili maaherra Kaarlo Hillilän luona osoittamassa tukeaan Suomelle 10.1.1940.  Kuvat: SA-kuva.

Kansainliitto tuomitsi lähes viimeisenä toimenaan Neuvostoliiton hyökkäyksen ja erotti sen jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939. Lapin alueella Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata Sallan kautta Rovaniemi ja saavuttaa Ruotsin raja. 

Rovaniemeltä evakuoitiin lapset ja vanhukset pois sodan jaloista maaseudun kyliin. Pohjoisen rintamalla kaatuneiden sankarivainajien tilapäinen sulatus- ja arkkuihin asettamispaikka oli lakkautetun Pitkäniemen sahan lämmitettävä konehuone.

 Sotasaalisautoja Rovaniemellä 3.1.1940.

STZ-3 Komsomolets panssaroitu vetäjä (T-20) Rovaniemellä Pohjanmaan kauppiaiden varaston lähellä 3.1.1940.

Sotasaalista puretaan Rovaniemen asemalla 6.1.1940.

Uudelleen puettuja venäläisiä sotavankeja Rovaniemellä 6.1.1940.

 Sodankylän Vaalajärvelle 14.1.1940 pakkolaskun tehneen venäläisen DB-3 -koneen runko on tuotu Rovaniemelle 18.1.1940.

Venäläisen SB-2 -pommikoneen nokka-aseistuksenä käytettyä ShKAS-konekivääriä tutkitaan Rovaniemen asepajalla 24.2.1940.  Kuvat: SA-kuva.

Neuvostoliiton pommikoneet tekivät yhteensä 19 pommituskertaa Rovaniemelle. Ilmahyökkäyksiä tehtiin ainakin 21.12.1939, 31.12.1939, 14.1.1940, 31.1.1940, 1.2.1940, 22.2.1940, 29.2.1940, 2.3.1940, 10.3.1940 ja 13.3.1940. Näissä hyökkäyksissä kuoli yhteensä 25 henkilöä Rovaniemellä. Rovaniemen ilmatorjunta ja ilmapuolustus oli varsin heppoista ennen kuin ruotsalaisten vapaaehtoisten ilmatorjuntatykit ja lentokalusto saatiin Rovaniemen suojaksi. Myös suomalainen Kemissä ollut 52.KvItJaos siirtyi Rovaniemelle 7.1.1940. Se sijoitettiin Koivusaareen ja hiekkasäkeistä tehtiin suojavallit ympärille.

Lapin Kansa 5.3.1940.

Tammikuun 31. päivänä Neuvostoliitto teki ison ilmahyökkäyksen Rovaniemelle. kauppalan yllä oli 26 SB-pommikonetta, jotka kolmena aaltona pudottivat kauppalaan arviolta 200 – 300 pommia, joista noin puolet oli palopommeja. Pommituskohteina olivat rautatiesillat ja kauppalan keskusta. It-jaoksen tykkituli ei yltänyt korkealla lentäviin pommikoneisiin saakka. Pommituksessa kuoli 16 henkilöä ja 56 loukkaantui. Taloja tuhoutui 15 kpl. Seuraavana päivänä sama toistui. Yhteensä 43 konetta viitenä aaltona pommitti arviolta 400 pommia kauppalaan.

Pommituksen jälkiä 1.2.1940. 

Ruumisarkkuja aseman takana 22.2.1940.

 Makkaratehtaan tuhoja 22.2.1940.

 Makkaratehtaan uhreja kannetaan pois 22.2.1940.

Palopommi noin kahdeksan metrin päässä Rovalasta 22.2.1940. Kuvat: SA-kuva.

Rovaniemeläinen Oiva Konttijärvi (s. 1930) oli evakossa 37 km:n päässä Narkauksessa ja muisteli tammikuun 31. päivän tapahtumista seuraavaa: ”Pirtissä olevat kuulevat kovaa jyrinää. Juoksen ulko-ovelle ja näen pääni päällä idästä länteen Rovaniemeä kohti lentävän suuren konemäärän. Laskin luvuksi 26 kaksimoottorista pommikonetta. Ulkona meitä on jo useita katsojia. Kun toiset menevät sisälle, vaihdan paikkaa ja seuraan pitkään niiden kadottua jo näkyvistä. Vielä odotusta ja routainen maa antaa kuulla vaimeat pommien äänet tänne asti. Olihan se kova pala ajatella, miten tuolla kävi ihmisille ja taloille.”

Konttijärvi jatkoi vielä: ”Pääsihän nuoretkin kauppalassa käymään ja minäkin kävin, mutta sinne ei saanut jäädä. Väestönsuojelumiehet ja viranomaiset huolehtivat kyllä, ettei siellä lapset juosseet eikä vanhat ihmisetkään kävelleet. Mukava oli lopettaa evakkoaika maaliskuun 13. päivän jälkeen ja koulukin alkoi taas normaalisti.”

Rajavartioston alueen vartiomies paikallaan 6.1.1940. Kuva: SA-kuva.

Ruotsalaisten vapaaehtoisten raskas 75 mm Bofors –ilmatorjuntapatteri saapui 3.2.1940 Tornioon kahden viikon koulutusjaksolle. Patteria johti kapteeni Ture Mark. Sieltä patteri siirtyi Rovaniemelle 17.2. aamuhämärissä ja meni asemiin kauppalan luoteispuolelle. Patteri ryhmittyi siten, että neljä tykkiä oli neliön muodossa sivun ollessa aina 100 metriä. Keskellä oli tulenjohtolaite ja etäisyysmittari. Tykkejä piti kovassa pakkasessa lämmittää yötä päivää. Ruotsalaisten tulikaste tapahtui 21.2.1940. Patterin asemat sijaitsivat Saarenkylässä nykyisten Rivitien ja Lankkutien risteyksen länsipuolella. Alueella kulkeva tie on nimettykin Patteritieksi.

Ruotsalaisia Suomen avun julisteita talvisodan ajalta.

Markin patterin kanssa Rovaniemelle tuli 16.2.1940 luutnantti G. Röingin ruotsalaisen ilmatorjuntakomppanian 5. joukkue, joka ryhmittyi Ounaskosken rautatiesillan suojaksi kauppalan puoleiselle rannalle aivan sillan jatkeelle. 

Ruotsalaisten vapaaehtoisten palavaa halua auttaa Suomea kuvaa tämä luutnantti Röingin antama lausunto ruotsalaisessa lehdessä:

G. Röing, Löjtnant, Lv. 

"Meddelandet om det ryska anfallet på Finland utlöste hos mig en känsla av ett anfall även mot mitt eget land. Så stark kände och känner jag alltjämt samhörigheten mellan de fyra nordiska länderna. 

I det längsta hoppades jag, att vårt eget land skulle sluta upp vid broderlandets sida i kampen att trygga gränsen mellan vår nordiska kultur och österns främlings-välde. 

Då det snart stod klart för mig, att detta mitt hopp icke skulle komma att infrias, ansåg jag det som min enkla plikt att ställa mig till Finlands förfogande för att få kämpa för finska folkets självständighet."

Kauppalaa suojasi helmikuussa neljä 40 mm ja neljä 75 mm Bofors-tykkiä. Suomalaisen 52.KvItJaoksen (7.1.-24.2.1940) lisäksi siis It-komppanian 5. joukkue (16.-23.2.1940) ja raskas It-patteri (17.2-12.3.1940). Suomalainen It-jaos siirtyi Koivusaaresta ensin Korkalovaaran alueelle ja sieltä yöllä 24.-25.2.1940 takaisin Kemiin.

Svenska Frivilligkårenin komentaja kenraaliluutnantti Ernst Linder ja Lapin ryhmän komentaja Kurt Wallenius Rovaniemellä 1.2.1940.

 Ruotsalaiset vapaaehtoiset puhdistavat Boforsin 40 mm ilmatorjuntatykkiä 22.2.1940.

Pommikuoppa lähellä ruotsalaisten ilmatorjuntatykkiä 22.2.1940.

 Kuvat: SA-kuva.

Helmikuun 24. päivän jälkeen Markin patteri jäi ainoaksi It-patteriksi Rovaniemellä. Sekin siirtyi Kemijärvelle 12.3.1940. It-patterit eivät saaneet talvisodan kuluessa yhtään pudotusta, mutta niiden tuli pakotti neuvostokoneet lentämään korkeammalla ja siten niiden pommitustarkkuus heikkeni.

Vain 14-vuotias ilmavalvontapoika vartiopaikallaan Rovaniemen Pöyliövaarassa 4.3.1940.  Kuva: SA-kuva.

Rovaniemi oli sodan päättymispäivänä 13.3.1940 ilman ilmatorjuntasuojaa ja Neuvostoliitto käytti tilaisuutta hyväkseen ja pommitti vielä vähän ennen rauhan solmimista kaksi kertaa Rovaniemeä, jolloin 17 taloa vaurioitui ja kolme henkilöä loukkaantui.

Tammikuun alkupuolella 1940 Suomeen oli saapunut majuri Hugo Beckhammarin johtaman ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon F 19 –rykmentin (Flygflottilj 19, virallisesti Lentorykmentti 5) 12 Gloster Gladiator Mk.I –hävittäjää ja neljä Hawker Hart -pommittajaa, joiden Oskar –niminen jäälentotukikohta oli Rovaniemen pohjoispuolella Olkkajärven Juomunperällä. Ruotsalaisissa koneissa oli suomalaiset tunnukset. Miehistöä oli kaikkiaan noin 270. Osasto vastasi yksin koko Pohjois-Suomen ilmapuolustuksesta. 

Ruotsalaisrykmentti joutui kamppailemaan miltei koko talvisodan ajan kovaa kylmyyttä vastaan, mutta sillä oli riittävästi sekä lämmittimiä että paloöljyä. Paloöljyä kului päivittäin useita satoja litroja. Ruotsalaiset tuhosivat kaikkiaan noin 12 neuvostokonetta ilmataisteluissa tai vihollisen kentille. Taisteluissa he menettivät neljä konetta ja muuten kaksi. Miehistöstä kuoli kolme pilottia.

Hieman Kemijärveä pohjoisemmalla tasalla sijaitsevan Kantalahden kentältä sekä Murmanskista lensi viholliskoneita kohti Rovaniemeä. Näiltä kentillä lähtenyt lentue hyökkäsi Rovaniemelle mm. helmikuun 1. päivänä 1940.

Ryhmää johtanut majuri Nikolai Serebrjakov kirjoitti: ”Tummien metsävyöhykkeiden välissä näkyy jäätyneitä järviä ja kaukana edessä kapea, mutkikas joki. Ryhmämme syöksyy pilvien läpi. Rovaniemi näkyy vasemmalla. Pommit putoavat, oikealla ja vasemmalla näkyy mustia räjähdyshattaroita. Vihollisen ilmatorjunta tulittaa mutta liian myöhään.”

Vapaaehtoinen ruotsalaislentäjä, vänrikki Per-Johan Salwén ampui kuitenkin alas yhden SB-2 -pommikoneen, joka putosi Käyrämöjärveen. Kaikki kolme miehistön jäsentä saivat surmansa.

Lentorykmentti 19:n päämuistomerkki on Rovaniemen maalaiskunnan Nelostien varrella Apukan koeaseman kohdalla. Se paljastettiin 12.1.1990. Ruotsalaisten vapaaehtoisten muistomerkki nimeltään ”Aseveliketju”, jonka suunnitteli taiteilija Bengt Lissegårdh, pystytettiin Rovaniemelle 19.6. vuonna 1964. Muistomerkin paljastustilaisuudessa oli paikalla noin sata talvisodan ruotsalaisveteraania. Nykyisin muistomerkki sijaitsee Ruijan puistossa Pohjolankadun ja Riistatien risteyksessä. Siinä on teksti: ”1939 – 1940 ruotsalaiset vapaaehtoiset taistelivat tässä maakunnassa Pohjolan vapauden puolesta.” Vapaaehtoisten tykkimiesten muistolaatta on Rovaniemellä Lapin lääninhallituksen (Valtakatu 2) pääoven vieressä seinään kiinnitettynä.

Lentorykmentti 19:n päämuistomerkki.

Ruotsalaisten, norjalaisten ja muiden talvisodan vapaaehtoisten muistomerkki nimeltään ”Aseveliketju”.  Puistoalue oli kuvaa otettaessa työn alla.

Ruotsalaisten tykkimiesten muistolaatta. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Talvisodan 105 päivää päättyi Moskovan rauhaan, joka astui voimaan 13.3.1940. Suomalaisia kaatui talvisodassa kaikkiaan noin 22 800, joista lappilaisia miehiä 991. Rovaniemen sankarihautausmaalle on haudattu niin talvi-, jatko- kuin Lapin sodassakin kaatuneet rovaniemeläiset.

Rovaniemen 2. hautausmaan sankarihautausmaa. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Lähteitä:

Matti Enbuske, Susanna Runtti, Turo Manninen: Rovaniemen historia 1721 - 1990 - jokivarsien kasvatit ja junantuomat. Jyväskylä 1997.

Oiva Konttijärvi: Talvisodan evakkona Narkauksessa. Narkaus-Kämän kylälehti Nuotta 1/2000.

Antero Raevuori: Ruotsalaiset lensivät Pohjois-Suomen avuksi talvisodassa. Seura 28.1.2015.

Lisäksi omia arkistotutkimuksia.

Sammanfattning på svenska: Rovaniemi under vinterkriget (1939 – 1940)

I vinterkriget kämpade Finland för sin existens. Finland var förberett på ett krig mot Sovjetunionen, men var inte förberett att strida ensamt mot en stormakt. Kriget började 30.11.1939 utan någon krigsförklaring. Hemmafronten i Rovaniemi fick uppleva krigets hemskheter många gånger under krigets gång.

Då kriget började var Norra Finland utan luftskydd. Det svenska frivilliga flygvapnet (Flygflottilj 19, senare Flygregemente 5) kom till Rovaniemi region i januari 1940. Chefen var major Hugo Beckhammar. Förbandet hade sin huvudbas Oskar vid sjön Olkkajärvi i närheten av Rovaniemi. Samtliga svenska märkningar utom registreringsnummer och småtexter avlägsnades, istället bar flygplanen de finska nationalitetsbeteckningarna en "blå Svastika på vit botten" på flygplanskroppen och under vingarna. 

Flygvapnet d.v.s. flygtrupperna stred i luften mot en överlägsen fiende. Flottiljens arbetsuppgift var att bedriva spaning och anfall mot ryska flygbaser samt anfall mot ryska marktrupper och skydda nordfinska städer. F 19 förstörde 12 fientliga flygplan, förlorade tre Hawker Harts och tre Gloster Gladiators genom olika incidenter samt tre stupade svenska piloter. Dock så var det enbart en av dessa flygplan som förlorade genom luftstrid.

Luftvärnstrupperna hade som uppgift att skydda hemmafronten från fiendens luftangrepp. Det ringa antalet luftvärnsvapen i Rovaniemi lyckades man öka en aning på januari 1940, när svenskarnas luftvärnsbatteri kom till Rovaniemi. Luftvärnets verksamhet koncentrerades till områdena bakom frontlinjerna och till hemmafronten. Luftvärnet kunde inte rapportera någon nedskjuten fiendeplan i Rovaniemi, men det tvingade de ryska flygplan att flyga på högre altityd. Sovjetunionen gjorde totalt 19 bombningar mot civilbefolkning i Rovaniemi och 25 invånare miste sitt liv.

Vinterkriget slutade efter 105 dagar 13.3.1940 i ett fredsavtal som slutits förgående natt i Moskva.

Minnesmonument över Svenska Frivilligkåren 1939 - 1940 i Rovaniemi avtäcktes den 19 juni 1964 och ett hundratal frivilliga var där. Konstnären heter Bengt Lissegårdh. Minnesplakett över Svenska frivilligkårens luftvärn i Rovaniemi är på utsidan av Länsstyrelsehusets vägg (Valtakatu 2).

English summary: Rovaniemi during the Winter War (1939 – 1940)

The Winter War (Finnish: talvisota) was a military conflict between the Soviet Union and Finland in 1939–1940. It began with the Soviet invasion of Finland on 30 November 1939 and it ended with the signing of the Moscow Peace Treaty on 13 March 1940. The League of Nations deemed the attack illegal and expelled the Soviet Union from the League on 14 December 1939.

When the Soviet Union began the invasion of Finland on the 30th of November 1939, the international community largely condemned the act. Aid started flowing in for the Finnish cause both in the form of money and equipment, but also as volunteers.

Volunteers arrived from various countries. By far the largest foreign contingent came from neighbouring Sweden. At the beginning of the war, Finland had a very small air force. The Swedes operated a voluntary flight regiment known as the Flight Regiment 19 (Flygflottilj 19 or F 19). While officially volunteers, the unit consisted of Swedish Air Force officers and personnel. F19 arrived in Olkkajärvi base in Rovaniemi county, on January 1940. Before this, not a single fighter had flown against the Soviets over Lapland. Equipped with 12 Gloster Gladiators and five Hawker Harts, they destroyed 12 Soviet aircraft and lost six. Three pilots died.

Swedish AA-batteries with Bofors 40 mm and 75 mm -guns were responsible for the air defence of the city of Rovaniemi in February and March 1940. Bombing raid against Rovaniemi occurred many times during the war. The capital of Lapland was bombed 19 times by a large detachment of DB-3 and SB bombers. 25 people were killed in those bombings.