Rovaniemen poliisivankila: Standort Arrest-Anstalt Rovaniemi

© Kalevi Mikkonen 2025

Geologisen tutkimuskeskuksen kohdalla oli portaita ja kaivantoja ennen GTK:n taloa. Alue oli lasten suosittu leikkipaikka, josta löytyi runsaasti sodanaikaista tavaraa. Osaksi GTK:n talon kohdalla ja sen parkkipaikalla sekä niiden viereisellä alueella oli saksalaisilla heidän omille vangeilleen ja mahdollisesti joillekin vangituille komissaareille kuulustelua ja mahdollista teloitusta varten tarkoitettu poliisivankila nimeltään Standort Arrest-Anstalt Rovaniemi. Vankila on ollut joko Salaisen kenttäpoliisin (Geheime Feldpolizei, GFP) tai Saksan Turvallisuuspalvelun (Sicherheitsdienst, SD) tai molempien yhdessä hallinnoima. Alue oli piikkilanka-aidalla ympäröity. Vielä 1950-luvulla alueella oli paljon piikkilankaa, jota alueen asukkaat poistivat, jotta alueen lapset eivät loukanneet itseään leikeissään. Muisteluissa vankilassa kerrotaan olleen tiilimuuratuilla seinillä varustetut sellit. Tämä voi pitää paikkansa, mikäli kaksi näistä kolmesta alueen isosta rakennuksesta säilyi ehjänä Lapin sodasta. Rakennukset on siten mahdollisesti vuoden 1945 aikana purettu ja kaikki materiaali otettu jälleenrakennuksen tarpeisiin. 2000-luvulla aluetta on puhdistanut Pidä Lappi Siistinä ry. Alueella säilyi isohko pengeralue, jossa oli iso moniosainen rakennus (kohde 41)[1], sekä toinen parakki (kohde 43) joissa oli luonnonkivireunuksia. Alue on kokonaisuudessaan hävitetty elokuussa 2024. Sitä ennen siellä tehtiin Museoviraston toimesta arkeologinen tutkimus, jota minäkin olin seuraamassa.[2]

Poliisivankilan rakenteita kohteesta 41. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Alueen parakit ovat olleet jokseenkin tämän näköisiä, varsin isoja ja leveitä. Kuva: Oma arkisto (KM).

Museoviraston kaivauksissa elokuussa 2024 muualta alueelta pintamaan poiston yhteydessä löydettiin kaksi kaiketi piikkilanka-aidan paalun jäännöstä. Paalujen paikat löydettiin kaivettavan alueen itäreunan eteläpäästä, melko läheltä alueen reunaa ja etäällä muista rakenteista. Molemmat paalut olivat pyöreitä ja hyvin maatuneita. Kumpikaan ei ollut näkyvillä maanpinnan yläpuolella. Paalujen välinen etäisyys oli noin 7 metriä.[3]

Kartta alueesta. Kartta: Kalevi Mikkonen 2024.

Droonikuva alueesta elokuussa 2024, jolloin alueen puusto oli poistettu. Kuva: Museovirasto/Vesa Laulumaa.

Kohteen 41 vieressä on suomalaisten myöhemmin tekemä (ehkä 1950-luvulla) taisteluhauta/sirpalesuoja, joka on noin 30 metriä pitkä, syvyydeltään noin 1 - 1,5 metriä, ja leveydeltään noin 1 - 1,5 metriä. Keskellä ja pohjoispäässä on ilmeisesti ollut korsun paikka. Museoviraston koekaivannosta ilmeni, että kaivannon seinät ja lattia oli päällystetty puulaudoilla. Nämä laudat olivat osittain säilyneenä maan alla. Puulaudat olivat huonokuntoisia, ja koskiessa hajosivat helposti hiilimassaksi. Kaivannon länsiseinä oli nähtävästi aikojen saatossa romahtanut sisään, seinälauta oli pullistunut haudan sisäosaa kohti.[4]

Saksalaisten arkistoista selvisi, että vankilassa vieraili kenttäpappi säännöllisesti sielunhoitoa antamassa. Armeijan päiväkäskyssä 20.12.1942 valitettiin sitä, että vankilaan tuodaan vankeja ilmoittamatta. Koska vankilassa oli vain rajoitettu määrä sellejä käytettävissä, tästä lähtien vankila otti vastaan vankeja vain etukäteen kirjallisesti tai suullisesti tehdyillä sopimuksilla. Vangit oli tuotava päivittäin klo 17 puhdistettuna, ilman arvoesineitä tai rahaa, mutta peseytymisvälineillä varustettuna syöpäläistenpuhdistuslaitoksen kautta. Saattokommandon tuli olla paikalla klo 16.45. Näitä aikoja oli ehdottomasti noudatettava. Lieviä rangaistuksia ei vankilassa voinut suorittaa.[5] Helmikuussa vuonna 1943 alueelle rakennettiin peseytymisparakki. Vuoden 1944 rakennussuunnitelmaan oli merkitty laitoksen lisärakentaminen, jota ei ehkä ehditty tehdä ennen saksalaisten poistumista Rovaniemeltä.[6]

Vankilarakennusten itäpuolella olleessa metsikössä oli Maanmittauslaitoksen vuoden 1952 ilmakuvan[7] perusteella useita mahdollisesti taistelukaivantoja. Näistä ei ole muuta jäljellä uudisrakentamisen takia kuin yksi kaivanto. Kaivannot voivat olla sodanjälkeisiä suomalaisten sotilaiden tekemiä harjoituskaivantoja.

Näistä poliisivankila-alueen rakennuksista oli siis jäljellä vain luonnonkiviperustuksia. Lounas-koillinen -suuntaisia (pitkät sivut) isoja rakennuksia oli kolme: n. 6 x 28 metriä (40), n. 18 x 34 metriä (41) ja n. 10 x 31 metriä (43) sekä yksi pienempi ja n. 6 x 6 metriä, joka rakennettiin kohteen 41 yhteyteen. Vuoden 1952 ilmakuvassa näkyy rakennusten paikkoja, ja rakennusten joillakin kohdilla ehkä olleita betonialustoja.  Betonialustat on voitu poistaa jälleenrakennuksen aikana ja otettu muuhun käyttöön tai niitä ei ole ollut. Museoviraston alueella tehdyissä koeojakaivauksissa betonialustoja ei löytynyt.

Arkeologinen karttapiirros alueesta. Kartta: Museovirasto/Vesa Laulumaa & Aleksi Stenberg 2024.

Kohde 40: Rakennus, n. 6 x 28 metriä, on jäänyt GTK:n pihan alle, mutta sen lounaispäässä on joitakin rakennuksen jäänteitä hiekan seassa, mm. kolme kiveä, joihin on porattu reikä. Samassa kohdassa on myös betonilaatta (n. 0,7 x 1 metriä), jossa oli kiinni kaksi sähkölaitteeseen liittyvää osaa. ETRS-TM35FIN: N 7375914, E 444473.[8]

Kohteen 40 vähäisiä jäänteitä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Kohde 41: Isohko rakennettu alue, jossa on ollut saksalaisten karttapiirustusten mukaan ehkä melko yhtenäinen lauta- tai levyparakkirakennus, n. 18 x 34 metriä, jossa on ollut useita huonetiloja. ETRS-TM35FIN: N 7375910, E 444487. Alue oli n. 34 metriä pitkä pisimmältä kohdalta ja 18 metriä leveä leveimmillään. Rakennuksesta jäi luonnonkivireunuksia ja pengerryksiä, joissa oli useita huoneita. Isoin alue länsireunalla oli n. 7 x 10 metriä. Huoneet tai tilat etelästä alkaen: 1) komero, n. 2 x 3 metriä, joka on ehkä ollut ammus- ja räjähdevarasto, koska seinät vahvistettu luonnonkivillä, sitten 2) tasannehuone n. 8 x 10 metriä, 3) paikalla on kaksi rakennetta, toinen kohteen alapuolella, jossa on n. seitsemän metrin kaartuva kivimuuri, toinen on kohteen päällä, jossa on myös kaartuva kivimuuri, huoneen koko n. 5 x 6 metriä, 4) huone, jonka koko on n. 4 x 6 metriä, ja sen edessä pienet tilat 4a) n. 1 x 3 metriä ja 4b) n. 2 x 5 metriä. Seuraavassa kohdassa kaksi huonetta: edessä 5) huone n. 2,5 x 4 metriä ja takana kaksiosainen tila (6 ja 7): n. 2,5 x 3 metriä ja n. 2 x 4 metriä. Viimeinen näkyvissä oleva huone 8) n. 3 x 6 metriä. Edellisten lisäksi on kaiketi varastokuoppa, jonka sisus on n. 4 x 4,5 metriä, ja jossa on maavallit ympärillä. Kaivannosta on oviaukko varsinaiseen rakennukseen. Tämä on voinut olla aggregaattihuone. ETRS-TM35FIN: N 7375922, E 444497.[9]

Kohteen 41 kuvia. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Museoviraston koekaivauksissa rakennuksen vierestä löytyi piikkilanka-aidan piikkilankaa ja ilmeisesti kaksi piikkilanka-aidan paalua (n. 12 x 110 cm), metalliromua, yksi Mauserin 7.92 x 57 cm:n hylsy, rikkoutuneita lasin ja pullon kappaleita (pohjassa K2 ja K14), metallivanne, tiili, hieman betonin kappaleita, nauloja (pituus 11 cm), 1,5 x 12 cm:n pituisia ruuveja, säilykepurkkien osia, palanutta keramiikkaa ja pistorasian osa. Rakennuksessa ei näkynyt isompia palamisen merkkejä, joten se on voinut säilyä ehjänä Lapin sodan tuhoista, jolloin se on todennäköisesti purettu jälleenrakennuksen tarpeisiin ehkä vuonna 1945.[10]

Kohteen 41 kaivauslöytöjä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Kohde 42A: Taistelukaivanto. Ei enää näkyvissä. ETRS-TM35FIN: N 7375886, E 444433.[11]

Kohde 42B: Taistelukaivanto. Ei enää näkyvissä. ETRS-TM35FIN: N 7375867, E 444432.[12]

Kohde 42C: Taistelukaivanto. Ei enää näkyvissä. ETRS-TM35FIN: N 7375859, E 444429.[13]

Kohde 42D: Taistelupesäke, n. 2 x 2 metriä. Kuoppa oli vielä paikallaan. ETRS-TM35FIN: N 7375853, E 444429.[14]

Kohde 42D. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Kohde 43: Tässä on ollut yksi poliisivankilan lounas-koillinen -suuntainen (pitkät sivut) rakennus (alun perin n. 10 x 31 metriä). Rakennuksesta on jäljellä lännen puolen luonnonkivireunus, joka jatkuu pyörätielle saakka. Pyörätien rakentaminen on leikannut rakennuksen päädystä kaksi tai kolme metriä. Rakennuksessa on ollut lännen puolella kaksi oviaukkoa (n. 2,5 metriä ja 2 metriä). Vuoden 1952 ilmakuvassa näkyy kyseisen rakennuksen jäänteet. ETRS-TM35FIN: N 7375861, E 444467.[15]

Kohteen 43 kuvia. Alakuvissa koekaivanto, jossa näkyy palanutta maa- ja hiekkakerrosta. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Museoviraston koekaivauksissa löytyi pistorasian osia, nauloja, metallin kappaleita, palanutta maakerrosta ja mustuneita kiviä, vahvennetun ikkunalasin kappaleita, betonin kappaleita ja koukku, jonka molemmissa päissä oli kierteet. Tehdyssä koekaivannossa näkyi palamisen merkkejä, kuten kerrostunutta hiiltä ja palanutta hiilensekaista hiekkaa, joten ainakin tämän rakennuksen saksalaiset ovat polttaneet. Vuoden 1952 ilmakuvassa rakennuksen kohdalla näkyy joillakin kohdilla ehkä olleita betonialustoja. Betonialustat on voitu poistaa jälleenrakennuksen aikana ja otettu muuhun käyttöön tai niitä ei ole ollut. Aluetta kaivettaessa betonialustoja ei löytynyt, mutta kylläkin joitakin pieniä betoninpalasia.[16]

Kohteen 43 kaivauslöytöjä. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Lähdeviitteet:

---

[1] Kohteiden numerointi vastaa tekemääni numerointia Ounasvaaran (alue 1) alueen kokonaistutkimuksessa.

[2] Omat tutkimukset (KM).

[3]  Vesa Laulumaa&Aleksi Stenberg: Tutkimusraportti. Rovaniemi Lähteentie 2 (muinaisjäännöstunnus 1000044750). Saksalaisten vankileirin jäännösten dokumentointi ja valvonta 2024. Museovirasto. Arkeologiset kenttäpalvelut.

[4] Ibid. Omat tutkimukset (KM).

[5] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA. Omat kenttätutkimukset. KM. Haastattelutietoja. KM.  (Geb.) A.O.K. 20. Abt. IVd. (ev. u. kath.). Tätigkeitsbericht für Monat Juni 1942. A.H. Qu., den 7.7.1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. -31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA. Mikrofilmi. Oberkommando der 20.(Gebirgs-) Armee Abteilung IIa. Armeestagesbefehl Nr. 37. A.H.Qu., den 20.12.1942. Anlage 5. Anlagen zum Kriegstagebuch Nr. 2, AOK 20, Ia. Tagesmeldungen Ia. 1.12. -31.12.1942. AOK 20, 27252/13. T-312, R-1019. NARA. Mikrofilmi.

[6] Armeeindendant (Geb.) AOK 20 Az.-63 u - IV. A. H. Qu., den 26.2.1943. Anlage 2. Anlagen zum Kriegstagebuch Nr. 3. AOK 20, O.Qu., 1.1.-30.6.1943. AOK20, 36560/26. T-312, R-1040. NARA. Mikrofilmi. Oberkommando der 20. Gebirgs-Armee Qu.2., 21. Januar 1944. Tätigkeitsbericht für die Zeit vom 1.12. - 31.12. 1943. Tätigkeitsberichte, AOK 20, O.Qu., 1.7.-31.12.1943. AOK20, 43871/24. T-312, R-1049. NARA. Mikrofilmi.

[7] Maanmittauslaitos. Ilmakuva vuodelta 1952.

[8] Omat tutkimukset (KM).

[9] Ibid., Laulumaa&Stenberg 2024.

[10] Ibid. Omat tutkimukset (KM).

[11] Maanmittauslaitos. Ilmakuva vuodelta 1952.

[12] Ibid.

[13] Ibid.

[14] Omat tutkimukset (KM). Maanmittauslaitos. Ilmakuva vuodelta 1952.

[15] Ibid.

[16] Ibid., Laulumaa&Stenberg 2024.