Ruokojärven kämppäalue: 

Jarl Sundquistin ryhmän ”piilopirtti” Lapin sodan alkuvaiheessa

© Kalevi Mikkonen 2020

Kemi-yhtiön metsäpäällikkö Jarl ”Sunkku” Sundquist asui Rovaniemen kauppalasta Ranuan suuntaan n. kuuden kilometrin päässä olevalla maatilallaan Pöyliössä. Hän toimi evakuoinnin tarkastajana syksyllä 1944 ja päätti jäädä tarkkailemaan Rovaniemen tilannetta myös evakuoinnin jälkeen. Hän kokosi ryhmän saman mielisiä ystäviään ja he hakeutuivat piiloon Ruokojärven lähistöllä olevalle metsäkämpälle. Sundquistin lisäksi mukana olivat metsänhoitaja A. Eriksson, työnjohtaja Janne Ollila, piiripäällikkö Teodor Autti ja korjaamoesimies/autonkuljettaja Lauri Kukka. Miehet asuivat kämpällä 12 vuorokautta (4.-15.10.1944).

Kenraalieversti Eduard Dietl, Jarl Sundquist ja Ounasvaaran 50 km:n hiihdon voittanut Jussi Kurikkala juttutuokiolla 26.3.1944. (Kuva: SA-kuva).

Tämä Ruokojärven lähellä oleva metsäisellä kalliosaarekkeella sijaitseva metsäkämppäalue oli varmaankin jo 1930-luvulla ellei ilmeisesti jo aikaisemminkin ollut joidenkin paikallisten asukkaiden tukikohtana Ruokojärven ympäristössä olevien luonnonniittyjen niittojen aikana kesällä ja metsätöiden tukikohtana talvella. Kämppäalueelta on löydettävissä vielä jäänteitä ainakin kolmesta rakennuksesta, jotka olivat itse asuntokämppä, ehkä hevostalli ja sauna. Lisäksi alueella oli kaksi maakellarin tapaista kaivantoa ja käymälä sekä pieni perunamaa. Lähiniityillä oli myös latoja. Lauri Kukan mukaan kämppä oli ainakin jatkosodan aikana Matti Törmänen -nimisen erakon asuinpaikkana. Törmänen lähti syksyllä 1944 evakkoon ja näin kämppä jäi asumattomaksi.

Kämppä vuoden 1956 kartassa.

Sundquist piti päiväkirjaa tapahtumista ja ryhmällä oli kämpässä myös radioantenni ja akkuradio, josta voitiin seurata sekä Suomen yleisradion että saksalaisten Lapplandsenderin lähetyksiä. Sundquistin kertomus julkaistiin ensimmäisen kerran Toivo T. Kailan teoksessa ”Lapin sota” (1950). Ruokaa ryhmä oli varastoinut kahteenkin paikkaan, mutta saksalaiset löysivät toisen varaston. Lisäksi he saivat ruokaa Törmäsen perunamaalta ja he myös ampuivat mm. yhden koppelon ja poron.

Aseistautunut ryhmä teki partiomatkoja mm. Ounasvaaran alueelle seuratakseen Rovaniemen tuhoa ja saksalaisten touhuja. Lauri Kukka kertoi Lapin Kansan haastattelussa, että jos olo olisi käynyt tukalaksi, niin heidän tarkoituksensa oli lähteä metsien kautta kohti Torniota ja Ruotsia. Sundquist ja Kukka kertoivat saksalaisen partion käyneen n. 300 metrin päässä kämpästä, mutta partio ei ollut huomannut soiden ympäröimän kuusimetsäisen kalliosaarekkeen ympärillä olevia rakennuksia. Vaikka Sundquist värittää kertomustaan sillä, että saksalaiset olisivat aktiivisesti etsineet ryhmäläisiä, niin todennäköisesti näin ei ollut asian laita. Esim. matalalla lentävällä kevytrakenteisella Fieseler Fi 156 -yhteyskoneella ryhmän kämppäalue nuotioineen olisi varsin helposti havaittu, mikäli olisi etsitty tosissaan.

Metsäkämpässä piileskellyt ryhmä on saapunut kauppalaan tuhoja tutkimaan. Myös poliisi on jo ehtinyt Rovaniemelle. Äärimmäisenä oikealla Jarl Sundquist. 17.10.1944. (Kuva: SA-kuva)

Lokakuun 14. päivän aamuna kämpälle päin tuli sumun seasta sotilasjoukkue, jota ryhmäläiset ensin luulivat saksalaisten partioksi, mutta joka olikin suomalainen kaukopartio. Miehet lähtivät partion mukaan ja Sundquist kävi tarkastamassa Pöyliön talonsa tilanteen todeten sen täysin tuhotuksi. Lokakuun 19. päivänä ”Sunkun porukka” lähti Rovaniemeltä autokyydillä kohti Torniota.

Tämä kämppäalue siis säilyi ehjänä sodasta ja vielä ainakin 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella kämppä oli merkitty karttoihin. Sittemmin se on jossakin vaiheessa purettu.

Kohteet:

Kohde 1: Tässä on ollut varsinaisen kämpän paikka. Ei kovin paljon jäänteitä itse kämpästä, mutta kämpän paikalla ja lähellä romua, kuten kamiinan putkia. Kämpän koko on ehkä ollut n. 5 x 6-7 metriä. Kämpän lähellä on ollut myös perunapelto.

(Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Kohde 2: Tässä on mahdollisesti ollut hevostallin paikka. Näkyvissä on maapohjaa. Rakennuksen koko on ehkä ollut n. 3 x 5-6 metriä.

(Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Kohde 3: Tässä on ollut mahdollisesti saunan paikka. Paikalla on tiiliskiviä mahdollisen kiukaan kohdalla ja kaksi tynnyrin jäännettä. Kokoa ei voi tarkkaan määritellä, mutta ehkä n. 4-5 x 4-5 metriä. Viereiseen puuhun on hakattu pilkka.

(Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Kohde 4: Ilmeisesti maakellarin paikka on rinteen alaosaan tehtynä. Kaivannon koko on n. 2 x 2,5 metriä. Tämän yläpuolella olevalla tasanteella on kaksi pientä kaivantoa, joista on ehkä otettu maata.

(Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Kohde 5: Toinen ilmeisesti maakellarin paikka idän puolen rinteen alaosassa. Kaivannon koko on n. 2 x 2 metriä. Sen edustalla on ollut jonkinlaista kivistä kasattua rakennelmaa.

(Kuva: Kalevi Mikkonen)

Kohde 6: Rinteen koillisosassa on polun varrella mahdollisesti käymälän paikka, koko n. 2 x 2 metriä. Tästä lähtee polkuja sekä kämpän että saunan suuntaan.

_______

Ruokojärvi area in Rovaniemi: Hiding place for Jarl Sundquist and his group of men during the Lapland War in October 1944.

_______

Lähteet:

Kaakinen, Heikki. ”Herrasmiessotaa” – Ranuantien taistelut Lapin sodassa. Kokkola 1994, s. 241 – 248.

Kaila, Toivo T. Lapin sota. Porvoo 1950, s. 149 - 167.

Ranta, Tapani. Silminnäkijä. ”Ei sakemanni ole meikäläisen ystävä”. (Lauri Kukan haastattelu). Lapin Kansa 16.10.1994.

Lisäksi omat kenttätutkimukset.