Ruokojärven kämppäalue:
Jarl Sundquistin ryhmän ”piilopirtti”
Lapin sodan alkuvaiheessa
© Kalevi Mikkonen 2020
Kemi-yhtiön metsäpäällikkö Jarl ”Sunkku” Sundquist
asui Rovaniemen kauppalasta Ranuan suuntaan n. kuuden kilometrin päässä
olevalla maatilallaan Pöyliössä. Hän toimi evakuoinnin tarkastajana syksyllä
1944 ja päätti jäädä tarkkailemaan Rovaniemen tilannetta myös evakuoinnin
jälkeen. Hän kokosi ryhmän saman mielisiä ystäviään ja he hakeutuivat piiloon Ruokojärven
lähistöllä olevalle metsäkämpälle. Sundquistin lisäksi mukana olivat metsänhoitaja
A. Eriksson, työnjohtaja Janne Ollila, piiripäällikkö Teodor Autti ja korjaamoesimies/autonkuljettaja
Lauri Kukka. Miehet asuivat kämpällä 12 vuorokautta (4.-15.10.1944).
Tämä Ruokojärven lähellä oleva metsäisellä kalliosaarekkeella
sijaitseva metsäkämppäalue oli varmaankin jo 1930-luvulla ellei ilmeisesti jo aikaisemminkin
ollut joidenkin paikallisten asukkaiden tukikohtana Ruokojärven ympäristössä
olevien luonnonniittyjen niittojen aikana kesällä ja metsätöiden tukikohtana
talvella. Kämppäalueelta on löydettävissä vielä jäänteitä ainakin kolmesta
rakennuksesta, jotka olivat itse asuntokämppä, ehkä hevostalli ja sauna.
Lisäksi alueella oli kaksi maakellarin tapaista kaivantoa ja käymälä sekä pieni
perunamaa. Lähiniityillä oli myös latoja. Lauri Kukan mukaan kämppä oli ainakin
jatkosodan aikana Matti Törmänen -nimisen erakon asuinpaikkana. Törmänen lähti
syksyllä 1944 evakkoon ja näin kämppä jäi asumattomaksi.
Sundquist piti päiväkirjaa tapahtumista ja ryhmällä oli
kämpässä myös radioantenni ja akkuradio, josta voitiin seurata sekä Suomen yleisradion
että saksalaisten Lapplandsenderin lähetyksiä. Sundquistin kertomus julkaistiin
ensimmäisen kerran Toivo T. Kailan teoksessa ”Lapin sota” (1950). Ruokaa ryhmä
oli varastoinut kahteenkin paikkaan, mutta saksalaiset löysivät toisen varaston.
Lisäksi he saivat ruokaa Törmäsen perunamaalta ja he myös ampuivat mm. yhden
koppelon ja poron.
Aseistautunut ryhmä teki partiomatkoja mm. Ounasvaaran
alueelle seuratakseen Rovaniemen tuhoa ja saksalaisten touhuja. Lauri Kukka
kertoi Lapin Kansan haastattelussa, että jos olo olisi käynyt tukalaksi, niin
heidän tarkoituksensa oli lähteä metsien kautta kohti Torniota ja Ruotsia. Sundquist
ja Kukka kertoivat saksalaisen partion käyneen n. 300 metrin päässä kämpästä,
mutta partio ei ollut huomannut soiden ympäröimän kuusimetsäisen
kalliosaarekkeen ympärillä olevia rakennuksia. Vaikka Sundquist värittää
kertomustaan sillä, että saksalaiset olisivat aktiivisesti etsineet ryhmäläisiä,
niin todennäköisesti näin ei ollut asian laita. Esim. matalalla lentävällä kevytrakenteisella
Fieseler Fi 156 -yhteyskoneella ryhmän kämppäalue nuotioineen olisi varsin
helposti havaittu, mikäli olisi etsitty tosissaan.
Lokakuun 14. päivän aamuna kämpälle päin tuli sumun seasta
sotilasjoukkue, jota ryhmäläiset ensin luulivat saksalaisten partioksi, mutta
joka olikin suomalainen kaukopartio. Miehet lähtivät partion mukaan ja Sundquist
kävi tarkastamassa Pöyliön talonsa tilanteen todeten sen täysin tuhotuksi.
Lokakuun 19. päivänä ”Sunkun porukka” lähti Rovaniemeltä autokyydillä kohti
Torniota.
Tämä kämppäalue siis säilyi ehjänä sodasta ja vielä ainakin
1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella kämppä oli merkitty karttoihin.
Sittemmin se on jossakin vaiheessa purettu.
Kohteet:
Kohde 1: Tässä on ollut varsinaisen kämpän paikka. Ei kovin paljon jäänteitä itse kämpästä, mutta kämpän paikalla ja lähellä romua, kuten kamiinan putkia. Kämpän koko on ehkä ollut n. 5 x 6-7 metriä. Kämpän lähellä on ollut myös perunapelto.
Kohde 2: Tässä on mahdollisesti ollut hevostallin paikka. Näkyvissä on maapohjaa. Rakennuksen koko on ehkä ollut n. 3 x 5-6 metriä.
Kohde 3: Tässä on ollut mahdollisesti saunan paikka. Paikalla on tiiliskiviä mahdollisen kiukaan kohdalla ja kaksi tynnyrin jäännettä. Kokoa ei voi tarkkaan määritellä, mutta ehkä n. 4-5 x 4-5 metriä. Viereiseen puuhun on hakattu pilkka.
Kohde 4: Ilmeisesti maakellarin paikka on rinteen alaosaan tehtynä. Kaivannon koko on n. 2 x 2,5 metriä. Tämän yläpuolella olevalla tasanteella on kaksi pientä kaivantoa, joista on ehkä otettu maata.
Kohde 5: Toinen ilmeisesti maakellarin paikka idän puolen rinteen alaosassa. Kaivannon koko on n. 2 x 2 metriä. Sen edustalla on ollut jonkinlaista kivistä kasattua rakennelmaa.
Kohde 6: Rinteen koillisosassa on polun varrella mahdollisesti käymälän paikka, koko n. 2 x 2 metriä. Tästä lähtee polkuja sekä kämpän että saunan suuntaan.
_______
Ruokojärvi area in Rovaniemi: Hiding place for Jarl Sundquist and his group of men during the Lapland War in October 1944.
Lähteet:
Kaakinen, Heikki. ”Herrasmiessotaa” – Ranuantien taistelut Lapin sodassa. Kokkola 1994, s. 241 – 248.
Kaila, Toivo T. Lapin sota. Porvoo 1950, s. 149 - 167.
Ranta, Tapani. Silminnäkijä. ”Ei sakemanni ole meikäläisen ystävä”. (Lauri Kukan haastattelu). Lapin Kansa 16.10.1994.
Lisäksi omat kenttätutkimukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti