Kolonnenhof Vuotso 

© Kalevi Mikkonen 2020 (Päivitetty 17.2.2023)

Kotsamon alueella lentokentän lounaispuolella, Valtatie 4:n itäpuolella, ampumaradalle johtavan tien molemmin puolin sijaitsi isohko leirialue nimeltään Kolonnenhof Vuotso. Siellä on Oula Seitsosen vuonna 2011 ja tämän artikkelin kirjoittajan vuonna 2020 tekemän kartoituksen mukaan vajaat parikymmentä rakennuksen pohjaa, parikymmentä vaneriteltanpohjaa, piikkilanka-aitaa, lukuisia poteroita ja kaivantoja sekä mahdollinen taisteluhauta. Alueelta on löydettävissä myös ainakin yksi todennäköinen tykkiasema. Alueella on jäljellä rakennusten perustuksia sekä paljon metalli- ja lasiromua. Metsähallituksen kulttuuriperintöinventointiprojektissa on myös kartoitettu samaa aluetta ja tämän projektin keräämiä tietoja on myös hyödynnetty tässä katsauksessa. Alueen rakennusten käyttötarkoituksista on saatu tietoja Aini Maggan tekemästä kartasta ja hänen haastattelemalta Maunu Hetalta, joka on nuorena vieraillut alueella. 

Vuotsossa oli pysyvää miehitystä enemmän kuin kirkonkylässä, koska Kolonnenhof Vuotsoon oli sijoitettu lomalaisten leiri (Durchgangslager), varastoja, ruokala, leipomo, pesula, autokorjaamoja, elokuvateatteri, majoitusparakkeja ja vapaa-ajanviettotiloja. Sähkövirta alueelle saatiin saksalaisten sähkögeneraattorilla. Nykyisen Vuotson metsästysseuran ampumaradan kohdalla (kts. paikka alla olevasta kartasta) kerrotaan olleen saksalaisten ampumarata, joskaan vuoden 1956 ilmakuvan perusteella sitä on vaikea havaita. Saksalaisilla kerrotaan olleen myös mäenlaskuhyppyri ampumaradasta kaakkoon olevan sodanjälkeisen sorakuopan kohdalla. Harjun päälle oli tehty korokeluiska ja hyppysuunta oli koilliseen suolle päin. Rinteessä on vielä hieman pengerrystä ja puuosia jäljellä. Saksalaisten uimapaikka oli Kotsamolammella, jossa oli laituri, joka näkyi vuoden 1956 ilmakuvassa. Laiturin viereen oli ajettu runsaasti hiekkaa pehmikkeeksi. 

Kolonnenhof Vuotson pysyvä vahvuus on ollut noin 400 miestä. Parhaimmillaan koko Vuotson alueella saattoi olla jopa tuhansia sotilaita, mutta suurin osa oli läpikulkumatkalla olevia lomalaisia tai täydennysjoukkoja, koska Vuotso oli saksalaisten yksi tärkeimpiä taukopaikkoja. Muutoinkin liikenne Jäämerentiellä oli sotavuosina erittäin vilkasta. Liikenteen jyry Jäämerentiellä ei lakannut koskaan kuulumasta, ei edes öisin.

Myös Vuotsossa oli suomalaisia työntekijöitä saksalaisten palveluksessa mm. pesulassa ja täälläkin saksalaiset maksoivat paljon parempaa palkkaa kuin suomalaiset yritykset. Suomalaisten, jotka olivat enimmäkseen saamelaisia, ja saksalaisten suhteet olivat varsin hyvät ja monet sotilaat ystävystyivät paikallisten kanssa. Vuotson alueella asui tuolloin vain parisen sataa suomalaista. 

(Kuva: Maanmittauslaitos)

Lähteet:

Aini Maggan keräämä aineisto. 

Metsähallituksen kulttuuriperintöinventointimateriaali (Kantapuu.fi). 

Oula Seitsosen tekemä kartoitus vuonna 2011. 

Omat tutkimukset vuonna 2020. 

Kohteita: 

Kohde 1: Korjaamo. Kohteessa on betonirakenteita ja romua jäljellä. Se sijaitsee yksityismaalla aivan Ivalontien vieressä. Betonilattiaa on näkyvissä, samoin osittain seiniä pystyssä ja myös mahdollinen kellari. Koko n. 11 x 13 metriä, rakennuksen seinän vieressä on oja joka jatkuu etelään päin. KKJ:n peruskoordinaatisto: N 7555481, E 3504569.

Kohteet 2-3: Tässä on ollut todennäköisesti yksi iso autojen huoltohalli tai ehkä kaksi pienempää. Kohteen seinät on tehty betonitiilistä, joita on paikoin jäljellä ja osa yhä pystyssä, osa maahan kaatuneena. Rakennus näyttää pohjoisreunastaan olleen osittain kaivettu maahan. Rakennuksen alueella on neljä vierekkäistä rasvamonttua eli auton huoltomonttua, joissa on ollut betoniseinät. Nämä kaikki ovat romahtaneet. Kaksi niistä erottuu jotenkuten, kaksi on lähes näkymättömissä. Kuoppien päästä on portaat kuopan pohjalle. Alueella on peltiromua, ainoastaan pohjoisseinä erottuu kunnolla, eteläseinän paikka on epäselvä, mutta rakennus on pitkä ja siinä on ollut useita väliseiniä. Rakennuksen pituus itäseinästä ensimmäiseen väliseinään on 12,6 metriä, koko pituus on noin 48 metriä ja leveys on noin 10,5 metriä. Rasvamonttujen pituus on kuusi metriä, leveys yksi metri ja syvyys ainakin 80 cm. Ampumaradalle vievän tien ja rakennuksen välissä on ruohikkoinen aukea. 

Kohde 4: Tämän rakennuksen, joka lienee ollut ruokala, betoninen kivijalka sijaitsee ampumaradalle johtavan tien vieressä. Myös rakennelman vierestä pohjoiseen kulkee tieura. Rakennuksen lattia on betonia, mutta ei ilmeisesti koko rakennuksen alalla, koska sen alueella kasvaa mäntyjä. Rakennuksen pohjan leveys on 10,45 metriä ja pituus 30,5 metriä. Lisäksi tien puoleisessa päässä on noin 2,5 metriä pitkä uloke. Rakennuksessa on viisi erillistä huonetta, joiden lattiat ovat hieman eritasoissa. Seiniä ei juurikaan ole jäljellä. Rakennuksen päässä on rakennuksen alta tulevan vesijohtoputken pää. KKJ:n peruskoordinaatisto: N 7555406, E 3504707.

Kohde 5: Tämä rakennus on mahdollisesti ollut tutka-asema vaikka joidenkin tietojen mukaan sitä on sanottu pesulaksikin. Lattiassa on useita kuoppia ja kolmea kuoppaa yhdistävä tunneli. Siinä on lisäksi betoninen jalusta, jossa on 24 kiinnityspulttia. Rakennuksen koko on ollut 10,4 x 15 metriä. Rakennuksen vieressä on ollut betoniankkuri. Jalustan kohdalla on todennäköisesti ollut masto. KKJ:n peruskoordinaatisto: N 7555461, E 3504727.

Kohde 6: Tämä on ollut suuri rakennuksen pohja, jonka betoninen kivijalka on noin 11,5 metriä leveä ja 25 metriä pitkä sekä noin 50 cm korkea. Rakennuksessa on ollut keskuskäytävä ja ainakin neljä huonetta käytävän molemmin puolin. Kohde on ilmeisesti ollut upseerien asuinparakki. KKJ:n peruskoordinaatisto: N 7555404, E 3504592.

Kohde 7: Tämä rakennuksen pohja on autohuoltohallin jäänne. Siinä on ainakin kaksi tai kolme rasvamontun jäännettä. Rakennuksesta on säilynyt betonista kivijalkaa ja seinien jäänteitä. Pohjoisseinällä on vallit, mutta eteläreunassa ei ole seinien jäänteitä. Ehkä eteläseinällä on ollut pääasiassa ovia, koska rasvamonttujen perusteella kyseessä on huoltohalli. Rakennuksen pituus on ollut noin 22 metriä ja leveys noin 10 metriä. Sen eteläpuolella on aukea alue. 

Kohde 8: Toinen autohuoltohalli, jossa on jäljellä kaksi rasvamonttua ja savupiipun pätkiä, on kooltaan 10 x 17 metriä. Rakennus on enemmän aluskasvillisuuden peitossa. Alueella on myös kaivonkansia, jotka lienee tuotu paikalle joskus sodan jälkeen. 

Kohde 9: Aluetta kiertävän tien pohjoispuolella on rinteeseen kaivettu tasanne jossa on rakennuksen pohja. Siinä on betonitiilisiä seinän jäänteitä, ja sen itäpäästä menee syvä oja, joka jatkuu tien viereiseen ojaan. Rinteeseen kaivetun tasanteen itäpäädyssä on suorakulmainen kolo. Rakennuksen koko on noin 10 x 18 metriä. 

Kohde 10: Tässä on rakennuksen pohja, joka sijaitsee tien eteläpuolella olevassa loivassa rinteessä. Rakennusta varten on tehty terassi, joka on eteläreunasta yli metrin korkea. Seinää, jossa on oviaukko, on säilynyt kahdessa kohdassa. Sen korkein osa on noin 3,5 metriä. Rakennuksen koko on ollut noin 11 x 22 metriä. KKJ:n peruskoordinaatisto: N 7555211, E 3504541.

Kohde 11: Edellisen rakennuksen edessä oleva pieni pohja, joka kuulunee osana rakennukseen nro 10. 

Kohde 12: Isohkon rakennuksen pohja, jossa on seiniä jäljellä. Eteläseinä erottuu, mutta pohjoisseinä vain huonosti. Osa seinästä on kaatunut eteläpuolelle, missä on tiiliä näkyvissä. Koko n. 10,5 x 18 metriä. 

Kohde 13: Rakennuksen pohja. Samanlaisia betonitiiliä kuin muissa, hieman seiniä on pystyssä. Koko on n. 11 x 20 metriä. Kohteiden 12 ja 13 välissä on aukea alue, jossa on valettuja neliönmuotoisia kuoppia. 

Kohde 14: Rakennuksen, ilmeisesti asuinparakin, paikka. Savuhormeja ja kamiinoita. Kamiinan suuaukko rakennuksen ulkopuolella. Myös hieman seiniä on jäljellä. Koko on n. 11 x 20 metriä. 

Kohde 15: Rakennuksen paikka. Betonitiilimuurauksia on vielä useassa kohdassa jäljellä. Yksi korkea seinä, jossa on oviaukko, on pystyssä. Seinän korkeus korkeimmillaan on n. 3,5 metriä. Lattia on ainakin osittain betonia. Rakennuksen koko on ollut n. 12 x 22 metriä. KKJ:n peruskoordinaatisto: N 7555241, E 3504682.

Kohde 16: Rakennuksen paikka, tai mahdollisesti jokin muu rakenne. Tasainen alue tien kaakkoispuolella, kooltaan n. 10 x 14 metriä. Ei seiniä jäljellä, mutta reunoilla on muutamia paaluja ja sen ympärillä on matala oja. Paikalta on aikaisemmin löydetty tunnuslevyjä, kauluspolettien merkkejä, nappeja ja henkareita, joten rakennus on mahdollisesti ollut vaatevarasto.

Kohde 17: Tällä kohdalla on ollut pienehkön rakennuksen paikka. 

Kohde 18: Tällä kohdalla on ollut pienehkön rakennuksen tai korsun paikka. 

Kohteet 19-20: Nämä kohteet ovat isoja kaivantoja. Kaksi suurta kuoppaa on vierekkäin, kummassakin kasvaa paljon puita. Kuopat ovat itäpäästä syvempiä, eivätkä ole kovin selkeän muotoisia. Suurempi on kooltaan n. 7 x 11 metriä ja pienempi 6 x 11 metriä, syvyydet vastaavasti 2,5 metriä ja 2 metriä. Suuremman kuopan reunalla on posliiniastioiden kappaleita, yhdessä on leima: Suomi Finlandia. Nämä ovat mahdollisesti olleet käymälärakennuksia.

Kohde 21: Kaivanto, ehkä korsu. Kolmelta sivulta vallien reunustama kuoppa, kuoppa on kooltaan n. 3 x 4 metriä, vallit n. 1,5 metriä leveät. 

Kohde 22: Korsu. Suuri ja syvä kuoppa jonka pohjalla on suuren ehkä valurautaisen uunin jäänteet. Kuoppa on n. 3,5-4 metriä syvä, halkaisija n. 7-8 metriä, ympärillä ei ole vallia. Tämä on räjäytetty korsu, sillä vuoden 1956 ilmakuvassa näkyy kraatteri ja räjähdysjälkiä sen ympärillä. KKJ:n peruskoordinaatisto: N 7555396, E 3504757.

Alueen muita kohteita:

Vaneriteltan pohjia:

Alueen tieverkosto on hyvin säilynyt:

Kaikki valokuvat/all photos: © Kalevi Mikkonen 2020 

______________

English summary: Kolonnenhof Vuotso in Sodankylä area 

There was a large-scale German military presence in Finnish Lapland. As part of Germany’s attack on the Soviet Union, German troops had the frontal responsibility in northern Finland in 1941–1944. The German Wehrmacht had a large camp in Vuotso during the Continuation War called Kolonnenhof Vuotso. There were about twenty barracks, POW tents, trenches and many stores and sheds in the area. There were also anti-aircraft guns and parking garages for lorries. The strength of the camp was about 400 men at one time but sometimes there could be much more when the troops were boarding there while marching to the front. Kolonnenhof Vuotso was also a transit camp for soldiers away on leave.