Ounasvaaran kisat jatkosodan aikana vuosina 1943 ja 1944

© Kalevi Mikkonen 2018

Jatkosodan alkamisen takia Ounasvaaralla ei järjestetty kilpailuja vuoden 1941 talvikisojen jälkeen. Vuoden 1942 aikana Ounasvaaran Hiihtoseuran toiminta oli kokonaan pysähdyksissä. Muualla Suomessa kilpailutoiminta elpyi sodasta huolimatta  ja joitakin kisoja alettiin järjestää. Saksalaiset esittivät vuoden 1943 alussa Suomen Hiihtoliitolle toivomuksen, että heidän sotilaansa saisivat osallistua liiton alaisiin kisoihin Suomessa. Tällöin tuli ajankohtaiseksi myös Ounasvaaran kisojen järjestäminen. Saksalaiset järjestivät omia karsintakilpailujaan, joiden perusteella osallistujat kisoihin valittiin. Myös Yht.E.Roi järjesti suomalaisille omat karsintahiihdot Ounasvaaran kisoja varten 13.-14.3.1943. Ounasvaaran vanhan hiihtostadionin ympäristössä pidettiin 24. - 26.3.1943 ja 24. - 26.3.1944 talvikisat. Saksalaiset olivat aktiivisesti mukana niin palkintojen hankkimisessa, illanvietossa kuin palkintojenjakotilaisuudessa. Saksalaiset halusivat kisoille näyttävät puitteet ja siksi kisajärjestelyihin panostettiin paljon. (1)

Kisaliputus jääveistoksen ympärillä Valtakadun ja Koskikadun risteyksessä vuoden 1943 kisojen aikana. 

Kuva: A.V. Heikkinen/Lapin maakuntamuseo.

Kisat radioitiin molemmilla kerroilla. Sota-ajan aseveljeyden ja tilanteen takia Ounasvaaran talvikisojen merkitystä erityisesti vuonna 1943 pidettiin suurempana kuin koskaan ennen. Kumpanakin vuonna kisahuuma jatkui seuraavana viikonloppuna Ounasvaaran kisojen jälkeen Petsamon Kolosjoen kisoilla. Samoin sekä vuonna 1943 että 1944 järjestettiin lasten Konttisen kisat Ounasvaaralla.

Myös Kemiyhtiö osallistui Ounasvaaran kisojen järjestelyihin. Kemiyhtiön käytössä olleita vankeja käytettiin hiihtostadionin rakentamisessa. Vangit tekivät lumesta istuimia katsomoon ja kuljettivat lunta hyppyrimäkeä varten. Kemiyhtiö halusi vankien tekevän työn hyvin, joten he myös ruokkivat vankeja hyvin liha- ja makkaravalmisteilla. Vangit saivat syödä kerrankin niin paljon kuin jaksoivat ja kolmen viikon reissun jälkeen vangit olivat jo saavuttaneet miltei entisenlaisen painonsa takaisin. (2)

Saksalaiset tehostivat myös ilmavalvontaa ja ilmatorjuntaa kisojen ajaksi. Kisayleisöä oli molempina vuosina tuhansittain paikalla ja kisojen aikana kauppala oli juhlaliputettu niin Suomen kuin Saksan lipuilla. Murtomaahiihdon ohella kilpailtiin mäkihypyssä, yhdistetyssä, ampumahiihdossa, pujottelussa, suurpujottelussa ja sotilaspartiohiihdossa. Hiihtokilpailujen kisakeskus oli ns. vanhan hiihtostadionin alueella, jossa sijaitsi ampumarata. Ampumapaikka oli kuitenkin Kemijoen jäällä. Mäkikilpailut hypättiin 1943 Ounasvaaran pikkumäessä ja 1944 Pöyliövaaran mäessä. (3)

Vaikka saksalaiset olivat aktiivisesti mukana kummankin vuoden kilpailuissa, erityisesti vuoden 1943 kisoissa heidän paikallinen lehtensä Lappland-Kurier korosti kahden sivun artikkelilla suomalaisten hyvää panosta ja perinnettä murtomaa- ja ampumahiihtolajeissa. Muutoinkin lehti huomioi kisat näyttävästi mm. lukuisilla valokuvilla. Vuoden 1944 kisojen aikana suomalaisten pyrkimykset päästä eroon sodasta vaikuttivat myös uutisointiin ainakin sikäli, että tällöin korostettiin lähes kokonaan vain saksalaisten kisasuorituksia. Toki reilun viikon päästä myös suomalaislajit huomioitiin yhden sivun kuvareportaasilla. Olisiko kisojen suojelijalta kenraalieversti Eduard Dietliltä tullut palautetta? Saksalaisilla oli ollut vain muutama päivä ennen Ounasvaaran kisoja omat 20. Vuoristoarmeijan hiihtomestaruuskilpailunsa jollakin Pohjois-Suomen paikkakunnalla. (4)

Vuoden 1943 kisat

Vuoden 1943 kisoissa erikoisuutena oli rintamalohkojen välinen 4 x 10 km:n viestihiihto, jossa oli mukana myös kaksi saksalaista joukkuetta. Kilpailun voitti Rukajärven suunnan joukkue (Laukkanen, Karppinen, Heikkinen, Tiainen) ajalla 2.40.03. Kovaa vastusta tarjosi Er. Sota Pol. Os. ajallaan 2.40.18. Paras saksalainen joukkue sijoittui vasta 18. sijalle ajallaan 2.53.41. Mukana oli kaikkiaan 20 joukkuetta. (5) Vuoden 1943 kisojen 30 km:n hiihdon voitti Pielaveden Sampoa edustanut kersantti Teuvo Laukkanen ajalla 1.58.11. Toiseksi sijoittui Ruotsin A. Danielsson ajalla 1.58.26 ja kolmanneksi Ruotsin L. Johansson ajalla 2.00.13. Nuorten 18 – 21 -vuotiaiden 17 km:n hiihdon voitti Joensuun Katajan Veikko Turunen ajalla 1.08.09. Ampumahiihdon 10 km:n matkalla voittajaksi hiihti Ounasvaaran Hiihtoseuran Pekka Niemi ajalla 20.07. Toiseksi hiihti A. Vanninen ajalla 20.32 ja kolmanneksi K. Tuppurainen ajalla 20.56. Ampumahiihdossa oli mukana peräti 50 saksalaista osallistujaa. Ampumahiihdon joukkuekilpailun paras joukkue oli luutnantti E. Valtosen joukkue (E. Valtonen, E. Tilli, N. Bexar, V. Ovaska, O. Syrjänen) ajalla 1.55.36. Toiseksi sijoittui vänrikki M. Eskon joukkue ajalla 1.58.47. Yhdistetyn voittajaksi hiihti ja laski OH:n Aarne Valkama pisteillä 440.8. Toiseksi sijoittui OH:n Martti Huhtala pisteillä 438.7. (6)

30 km:n hiihdon voittaja kersantti Teuvo Laukkanen saapuu maaliin. 

Ampumahiihdon ampumapaikka oli Kemijoen jäällä. 

Kenraalieversti Dietl, kenraali Schulz ja muuta kisayleisöä seuraamassa ampumahiihtoa. 

4 x 10 km:n viestihiihdon voitti Rukajärven suunnan joukkue (Laukkanen, Karppinen, Heikkinen, Tiainen) ajalla 2.40.03.

Saksalaisen sotilaskodin schwestereitä ja muuta kisayleisöä. Kuvat: SA-kuva.

OH:n talvikisojen juhlalliset palkintojenjaot järjestettiin vasta valmistuneessa Haus der Kameradschaft -talossa. Paikalla olivat kisojen suojelijan kenraalieversti Eduard Dietlin ohella useat pohjoisen alueen saksalaiset kenraalit, Yhteysesikunta Roin henkilöstöä, kutsuvieraita ja kaikki kilpailijat. Paikalla oli myös saksalainen sotilassoittokunta, joka vastasi musiikkiviihteestä. Palkintojenjaossa Dietlin ja eversti Oiva Willamon lahjoittaman kunniapalkinnon (tarkkuuskivääri) sai Pekka Niemi parhaasta sotilaallisesta suorituksesta. Niemi osallistui kaikkiin hiihtolajeihin. Kenraalieversti Hans-Jürgen Stumpffin kunniapalkinnon parhaasta ampumatuloksesta voitti tykkimies E. Tura. Palkintojenjaossa oli myös lukuisa määrä muita palkintoja parhaille urheilijoille. (7)

10 km:n ampumahiihdon voittaja Pekka Niemi radiohaastattelussa. Kuva: SA-kuva.

Sota-aika toi myös pujottelun Ounasvaaralle. Kenraalieversti Eduard Dietlin innoittamana saksalaiset Jarl Sundquistin ja Willamon avustuksella tekivät syksyllä 1942 Rovaniemen ensimmäisen pujotteluradan Ounasvaaralle. Se sijaitsi Saarenkylän puoleisella vaaran rinteellä. Ensimmäisen pujottelurinteen paikalla oli ennestään Ounasvaaralle nouseva leveä polku, jota käytettiin talvella hiihtämiseen ja mäenlaskuun. (8) Paikka sijaitsi heti nykyisen hyppyrimäen itäpuolella, jossa vieläkin on laskettelurinne. Pujottelurinne raivattiin kaiketi ilman lupaa yksityisen maalle. (9) Rinteen rakentajana toimi Saksan Lapissa oleva sodanjohto käyttäen alppijääkärien asiantuntemusta hyödyksi. (10) Nykyisellä Ounasvaaran hiihtostadionilla on tuosta vaiheesta muistuttamassa Alpenjager-niminen rinneravintola.

Nykyinen rinneravintola Alpenjager muistuttaa Ounasvaaran pujottelurinteen historiasta. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Ounasvaaran ensimmäiset kansainväliset pujottelukilpailut pidettiin upouudella pujottelurinteellä 26.3.1943 Ounasvaaran 15. talvikisojen yhteydessä. Kansainvälisyyttä edustivat tietenkin saksalaiset urheilijat. Pujottelukisoja oli seuraamassa 2 000 katsojaa ja innostus oli suuri. Ensimmäisissä kilpailuissa sotilaskilpailulajina olleen pujottelukisan lähtöpaikka oli Juhannuskallion lähellä ja maali vaaran juurella. Kilpailun voitti pujottelun Saksan nuorten mestari ylikorpraali Seyrling. Toiseksi sijoittui suomalainen Erkki Penttilä, kolmanneksi vuoden 1937 syöksylaskun ja alppiyhdistetyn Universiadien maailmanmestari 30-vuotias korpraali Gerhard Lantschner ja neljänneksi Vilho Hyyppä. Seuraavat sijat menivät jälleen saksalaisille. Osallistujia oli peräti kuutisenkymmentä. Joukkuekilpailun voitti vuoden 1936 Innsbruckin maailmanmestaruuskilpailuissa pujottelun voittaneen itävaltalaisen Rudolf ”Rudi” Mattin joukkue. (11) Mainittakoon, että Gerhard Lantschner kuoli syyskuussa samana vuonna taistelussa Karjalan rintamalla.

Koska Ounasvaaralla ei tällöin ollut vielä mitat täyttävää hyppyrimäkeä, niin mäkikilpailut pidettiin usein Pöyliövaaran mäessä, joka oli valmistunut 1937 ja oli aikoinaan maan suurin. Sen mäkiennätys oli Keijo Pietikäisen vuonna 1941 hyppäämä 74 metriä, joka jäi ikuisesti voimaan. Saksalaiset nimittäin räjäyttivät hyppyrimäen Rovaniemen tuhossa 8.10.1944, kuten Rovaniemi-lehti ilmaisi asian sarkastiseen sävyyn ensimmäisenä ”sotilaallisena laitteena”. (12) Laite eli mäki kuitenkin oli sotilaallinen kohde, sillä mäkitornista olisi mahdollisilla suomalaisilla partioilla ollut täydellinen näkyvyys lähes koko kauppalan alueelle ja siellä tapahtuville saksalaisten joukkojen siirroille. Vuoden 1943 kisoissa hypättiin kuitenkin Ounasvaaran pikkumäessä, jolloin mäenlaskun voitti Sortavalan Lippo Lemmetyinen, toiseksi sijoittui Lauri Valonen. (13)

Ounasvaaran mäkikilpailussa oli iso joukko katsojia paikalla.

Mäkilpailun voittaja Lippo Lemmetyinen kilpailusuorituksessa. Kuvat: SA-kuva.

Vuoden 1943 tuloksia:

Sotilasjoukkueiden 4 x 10 km:n viestihiihto: 1) Rukajärven suunnan joukkue (Laukkanen, Karppinen, Heikkinen, Tiainen) 2.40.03, 2) Er. SotaPol.os. 2.40.18, 3) Karhumäen suunnan joukkue 2.42.10, 4) Aunuksen kannaksen joukkue I 2.42.59, 5) Aunuksen kannaksen joukkue II 2.43.22, 6) Pohjolan sk.piirin joukkue 2.43.45, 7) Uhtuan suunnan joukkue 2.46.18, 8) Aunuksen suunnan joukkue III 2.46.42…18) Saksa 2.53.41…20) Saksa 2.55.24 (osallistui 20 joukkuetta).

18 - 21 -vuotiaiden 17 km:n hiihto: 1) Veikko Turunen 1.08.09, 2) August Kiuru 1.08.33, 3) R. Rautiainen 1.10.03, 4) E. Jantunen 1.11.05, 5) P. Kujanen 1.11.56 (15 osallistujaa).

Mäkihyppy: 1) Lippo Lemmetyinen 219,5, 2) Lauri Valonen 218,9, 3) Leo Laakso 216,9, 4) Olavi Sihvonen 216,9, 5) Taito Toivonen 215,9, 6) Timo Murama 215,9, 7) T. Sundkvist Ruotsi 213,8, 8) R. Nurminen 212,5…10) Delle-Karth Saksa 197,7. (Osallistujia 30).

10 km:n ampumahiihto: 1) Pekka Niemi 20.07, 2) A. Vanninen 20.32, 3) K. Tuppurainen 20.56, 4) Sulo Hänninen 20.59, 5) E. Tilli 21.11, 6) V. Rytky 21.46, 7) S. Lanka 21.56, 8) N. Partanen 21.57.

Ampumahiihdon joukkuekilpailu: 1) Luutnantti E. Valtosen joukkue (E. Valtonen, E. Tilli, N. Bexar, V. Ovaska, O. Syrjänen) 1.55.36, 2) Vänr. M. Eskon joukkue 1.58.47, 3) Luutn. Heikkisen joukkue, 4) Luutnantti T. Viemen joukkue. Paras saksalainen joukkue oli SS-Obersturmführer Theobaldin joukkue, jonka sijoituksesta ei ole tietoa.

Pujottelu: 1) Ylikorp. Seyrling Saksa 112,7, 2) Erkki Penttilä 113,2, 3) Korp. Gerhard Lantschner Saksa 119,2, 4) Vilho Hyyppä 119,4, 5) Vääp. Sonnweber Saksa 123,0, 6) Varajohtaja Rudolf Matt Saksa 124,0, 7) Varajohtaja Ruetz Saksa 124,1, 8) Vänr. H. Ebb 125,8. (osallistujia 60).

Pujottelun joukkuekilpailu: 1) Mannschaft Obw. Rudolf Matt 6.21,6.

30 km:n hiihto: 1) Teuvo Laukkanen 1.58.11, 2) A. Danielsson Ruotsi 1.58.26, 3) L. Johansson Ruotsi 2.00.13, 4) Tauno Toivonen 2.00.22, 5) Carl Pahlin Ruotsi 2.00.23, 6) Pekka Niemi 2.00.24, 7) Lauri Silvennoinen 2.01.22, 8) Jussi Kurikkala 2.01.23, 9) Erkki Jalkanen 2.02.53, 10) U. Tilli 2.03.05. (Osallistujia 30).

Yhdistetty: 1) Aarne Valkama 440.8, 2) Martti Huhtala 438.7, 3) Kalervo Kaplas 424.6, 4) E. Hyyriläinen 421.0, 5) Onni Suuronen 402.8, 6) O. Kerolainen 394.3, 7) Erkki Pietiläinen 392.1, 8) Erkki Mäkinen 390.5 (Osallistujia 18).

Vuoden 1944 kisat

Vuoden 1944 kisoissa oli ensiksi kahden päivän ajan armeijan talvimestaruuskilpailut (22.-23.3.1944), jotka jatkuivat kolmipäiväisillä OH:n 16. talvikisoilla (24.-26.3.1944), jotka olivat samalla myös Suomen mestaruuskilpailut. Kisojen suojelijoina toimivat Dietl ja kenraali Julius Schulz ja ylivalvojana Willamo. Kisoja aikana oli aluksi harmaa sää ja märkää lumisadetta ja viimeisenä päivänä kisojen 50 km:n hiihdon alkaessa -24 astetta pakkasta. (14)

Kenraalieversti Dietl ja kauppalanjohtajaViljo Heino tervehtivät toisiaan Armeijan talvimestaruuskisojen avajaisissa 21.3.1944. Kuva: Timo Vuolion arkisto.

Eversti Willamo puhuu Armeijan talvimestaruuskilpailuiden avajaisissa 21.3.1944. Kuva: Timo Vuolion arkisto.

Armeijan talvimestaruuskilpailujen ohjelmassa oli sotilaspartiohiihto ja 4 x 10 km:n viesti. Viestissä oli mukana peräti 52 joukkuetta, joista 13 oli saksalaisia. (15) Talvimestaruuskilpailujen juhlallinen palkintojenjako tapahtui Haus der Kameradschaft -talossa torstai-iltana. Paikalla olivat Dietl, Schulz, Willamo ja muita sotilashenkilöitä sekä tietysti kilpailijat. Saksalainen sotilassoittokunta soitti fanfaarit ja seuraavaksi oli ohjelmassa kilpailujen Willamon puhe ja palkintojenjako partiohiihdon ja viestin voittajille. Voittajajoukkueet saivat mm. hopeiset maljat. Tämän jälkeen astui korokkeelle kenraalieversti Dietl puhumaan joukoille. Hän korosti, että tämänkaltaisista kilpailuista erikoisesti huomaa Saksan ja Suomen sotavoimain tosi asetoveruuden. Puheensa hän lopetti sanoilla: ”Niin kauan kuin Lapissa on suomalaisia ja saksalaisia, jotka näin hiihtävät, niin kauan ei ryssä täällä ole oleva.” Puheensa jälkeen hän jakoi pujotteluhiihdon palkinnot sekä saksalaiset palkinnot voittajille ja palkinnot parhaille saksalaisille joukkueille. Lopuksi soittokunta soitti Maamme-laulun, Saksan kansallislaulun Deutschland ûber alles sekä Saksan kansallissosialistien tunnuslaulun Horst Wessel (tunnetaan myös nimellä Die Fahne hoch). (16)

 Luutn. J. Heikkisen partio (Heikkinen, Kyllönen, Martikainen, Komulainen) voitti sotilaspartiohiihdon ajalla 1.38.05.

 Armeijan mestaruuskisojen 4 x 10 km:n viestihiihto on lähdössä Ounasvaaran vanhalta hiihtostadionilta. Taustalla näkyy ampumaradan betoniseinä, joka on purettu jo vuosia sitten.

4 x 10 km:n viesti käynnissä. Taustalla näkyy ampumapaviljonki.

4 x 10 km:n viestin voittajajoukkue.

Saksalainen SS-upseeri Willi Bogner on saapunut maaliin.

Yleiskuva Ounasvaaran vanhalta hiihtostadionilta. Kuvat: SA-kuva.

Ounasvaaran kisoissa OH:n Sauli Rytky voitti 18 km:n pikamatkan ajalla 1.02.27 ja Kalajoen Junkkareiden Jussi Kurikkala 50 km:n hiihdon ajalla 3.23.21. Pikamatkan viimeiseksi jäi Organisation Todtin paikallinen päällikkö August Michahelles ihan kelpo ajalla 1.31.54. Osallistujamäärä kisoissa oli suuri, sillä pikamatkalla oli mukana peräti 147 ja viidellä kympillä 57 kilpailijaa, joista 39 pääsi maaliin asti. Yhdistetyn kilpailun voitti Kalervo Kaplas. Pöyliövaaran mäkikisan ykkönen oli Kouvolan Hiihtoseuran Lasse Johansson ennen Lahden Hiihtoseuran Leo Laaksoa. Ounasvaaran vuoden 1944 kisojen päättäjäiset ja palkintojenjako järjestettiin myös Haus der Kameradschaftissa, joka oli juhlaliputettu. Juhlapuheen piti Jarl Sundquist. Lopuksi soittokunta soitti Maamme-laulun. (17)

OH:n Sauli Rytky voitti 18 km:n pikamatkan.

 Myöhemmiltäkin vuosilta tuttua lumiaitaa ja runsasta kisayleisöä vanhalla hiihtostadionilla.

50 kilometrin hiihdon voittaja Jussi Kurikkala matkalla Ounasvaaran maastossa.

Kenraalieversti Dietl ja Jarl Sundqvist onnittelevat Jussi Kurikkalaa. 

 Yhdistetyn voittaja Kalervo Kaplas.


Mäkihyppykilpailu käynnissä Pöyliövaaran mäessä. Taustalla näkyy mm. Rantavitikan koulu ja saksalaisten parakkeja. Kuvat: SA-kuva.

Pöyliövaaran hyppyrimäen muistotaulu. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Tuhotun hyppyrimäen jäänteitä Pöyliövaaran maastossa. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Vuoden 1944 talvikisojen pujottelukilpailut olivat jälleen varsin kovatasoiset. Saksalais-itävaltalaisten alppijääkärien joukossa oli ennen sotia hyvin menestyneitä pujottelijoita ja muutenkin saksalaisten edustus oli suurempi. Kaikkien yllätykseksi vasta 18-vuotias Pentti Alonen, joka oli Suomen olympiaedustajana vuosien 1948 ja 1952 olympiakisoissa, kuitenkin voitti suurslalom -kisan ja paras saksalainen eläinlääkäri-tohtori Delle-Karth oli toinen. Alonen voitti selvästi molemmat laskut. Suurpujottelua kokeillut OH:n Timo Murama oli sijalla 12. Pujottelussa saksalaiset saavuttivat kuitenkin kaksoisvoiton, sillä paras oli jälleen ylikorpraali Seyrling ajalla 1.37,8 ja toinen ylikorp. Noggler ajalla 1.38,5 ennen parasta suomalaista korp. Vilho Hyyppää. Suomi-Saksa -pujottelumaaottelun voitti Saksa. (18)

 Suurslalomin voittaja Pentti Alonen vauhdissa.

 Suurslalomin yllätysvoittaja Pentti Alonen. Kuvat: SA-kuva.

Vuoden 1944 tuloksia:

Armeijan talvimestaruuskilpailut:

Sotilaspartiohiihto: 1) Luutn. J. Heikkisen partio (Heikkinen, Kyllönen, Martikainen, Komulainen) 1.38.05. 2) Luutn. I. Raappanan partio 1.38.46, 3) Vänr. E. Hiltusen partio 1.40.19, 4) Luutn. Niirasen partio 1.40.46, 5) Luutn. Suihkon partio 1.40.49, 6) Luutn. Nurmisen partio 1.41.37…25) Mannschaft ”Aster” 1.48.46…35) Mannschaft ”Grafenwöhr” 1.57.00…37) Mannschaft ”Athen” 1.57.04….40) Mannschaft ”Feldstecher” 1.58.55. (Osallistujia 52 partiota).

4 x 10 km:n viesti: 1) Luutn. Niirasen joukkue (Niiranen, Hentunen, Liihonen, Kontinen) 2.30.22, 2) Luutn. Heikkisen joukkue 2.30.31, 3) Vänr. Puurusen joukkue 2.30.35, 4) Luutn. Tokkolan joukkue 2.30.51, 5) Luutn. Honkaniemen joukkue 2.32.11, 6) Luutn. Juvosen joukkue 2.32.50…25) Mannschaft ”Aster” 2.38.53…35) Mannschaft ”Sternwarte” 2.45.37…39) Mannschaft ”Grafenwöhr” 2.51.10. (Osallistujia 52 joukkuetta, joista 13 saksalaista).

OH:n talvikisat/Suomen mestaruuskilpailut:

Pujottelu: 1) Ylikorp. Seyrling Saksa 1.37,8, 2) Ylikorpr. Noggler Saksa 1.38,5. 3) Korpr. Vilho Hyyppä 1.39,3, 4) Stm. Pentti Alonen 1.40,2, 5) Korpr. U. Koponen 1.42,0, 6) Ylikorpr. Wanner Saksa 1.42,1, 7) Korpr. Schöpf Saksa 1.42,7, 8) Ylivääp. Götz Saksa 1.43,0, 9) SS-kers. Werpe Saksa 1.43,8, 10) Ylikorpr. Wechselberger Saksa 1.44,1, 11) Stm. Korber Saksa 1.45,1, 12) Vääp. Erkki Penttilä 1.46,2.

Pujottelun joukkuekilpailu: 1) Mannschaft ”Aster” (Seyrling, Noggler, Gölz), 2) Mannschaft ”Hutten” 5.31,1, 3) Mannschaft ”Sternwarte” 5.51,4.

Pujottelumaaottelu Suomi-Saksa: 1) Saksa (Seyrling, Noggler, Wanner, Schäpf, Gölz, Werpe, Korber, Arnold) 13.39,8), 2) Suomi (Hyyppä, Alonen, Penttilä, Ebb, Elo, Ruokanen, O. Perkko, T. Perkko) 14.09,8.

Suurpujottelu: 1) Pentti Alonen 1.33,7, 2) Delle-Karth Saksa 1.37,0, 3) U. Koponen 1.37,1, 4) Erkki Penttilä 1.37,8, 5) V. Hyyppä 1.38,0, 6) L. Hotinen 1.38,1, 7) Seyrling Saksa 1.38,3, 8) Moser Saksa 1.38,3, 9) Wanner Saksa 1.39,0, 10) V. Ruokanen 1.39,1.

18 km:n hiihto: 1) Sauli Rytky 1.02.27, 2) Lauri Silvennoinen 1.02.57, 3) Veikko Kontinen 1.03.15, 4) Teuvo Laukkanen 1.03.53, 5) Vihtori Huhmarkangas 1.04.01, 6) Valle Goman 1.04.11, 7) Aulis Tolsa 1.04.14, 8) Eino Kourula 1.04.55, 9) Eemil Lemmetty 1.04.56, 10)  Väinö Mäkelä 1.05.02. (Osallistujia 147).

50 km:n hiihto: 1) Jussi Kurikkala 3.23.21, 2) Urho Niemi 3.25.26, 3) Matti Karvo 3.26.50, 4) Eero Naapuri 3.28.47, 5) Benjamin Vanninen 3.29.43, 6) Viljo Mäkelä 3.30.31, 7) Aarne Jalkanen 3.31.25, 8) Toivo Tiainen 3.33.14. (Osallistujia 57).

Yhdistetty: 1) Kalervo Kaplas 149.40, 2) Aulis Tolsa 139.70, 3) Erkki Mäkinen 138.80, 4) Aarne Valkama 137.70, 5) Martti Huhtala 137.50, 6) Timo Murama 135.00. (Osallistujia 24).

Mäkihyppy: 1) Lasse Johansson 72.8, 2) Leo Laakso 71.0, 3) Kalervo Kaplas 70.9, 4) T. Toivonen 70.5, 5) Timo Murama 68.5, 6) I. Valtanen 68.3, 7) L. Pietikäinen 67.6, 8) Leevi Lindquist 65.7, 9) Tauno Pälli 65.4, 10) K. Lehtinen 64.9. (Osallistujia 25).

Itävaltalainen ylikorpraali Seyrling voitti sekä vuonna 1943 että 1944 Ounasvaaran kisojen pujottelukisan.

Saksalainen Wechselberger sijoittui 10. sijalle pujottelussa.

Saksalainen Berlinger vauhdissa.

Yleiskuva pujottelurinteen maastosta. Kuvat: SA-kuva.

Vuoden 1944 talvikisoja varjosti helmikuun kova pommitusaalto. Sen takia kisojen käsiohjelmassa oli ohjeet myös mahdollisesta ilmapommituksesta. OH:n kisojen järjestelyissä oli Ounasvaaran Hiihtoseuran lisäksi mukana myös paikallinen TUL:n seura Rovaniemen Lappi sekä Rovaniemen kauppala. Kisajärjestelyissä oli mukana tälläkin kertaa venäläistä työvoimaa paikalliselta vankileiriltä tekemässä Ounasvaaran kisoille tutut lumiset suojavallit, kutsuvieras- ja toimitsija-aitiot. (19)

____________________

English summary: Ounasvaara Winter Games in 1943 and 1944

Ounasvaara Hill is an area within walking distance of Rovaniemi’s downtown. In Finland, the name Ounasvaara is associated with winter sports in general as well as with the legendary Ounasvaara Winter Games. During the Continuation War the Ounasvaara Winter Games were arranged in March 1943 and March 1944 in the old skiing sports arena.

The Games included a host of various sports - slalom, ski jumping, cross-country skiing, Nordic combined, biathlon and team events.  During the War the Ounasvaara Winter Games represented an important winter event, and gave the Finnish people, Finnish and German soldiers a relieve from the burden of war.

Alpine skiing came to Finland in 1930s. Alpine troops from Germany and Austria helped to clear the first slalom slope at Ounasvaara in the autumn of 1942. During the winter 1943 and 1944 slalom was one of the sports at Ounasvaara Winter Games. The name of the current restaurant in the Ounasvaara area, Alpenjager, derives from this piece of history. 

In the Games the Finns dominated the cross-country, ski jumping, biathlon and team disciplines. In the 1943 Games local sportsman Pekka Niemi was awarded for ”the best military achievement”. Niemi participated in all skiing events and won 10 km biathlon race. The prize was a precision rifle which was donated by German colonel general Eduard Dietl and Finnish colonel Oiva Willamo. The German-Austrian team, especially young Austrian Seyrling who won slalom both 1943 and 1944, was successful in slalom but young Finnish slalom skier Pentti Alonen won ”the giant slalom” race in 1944. In 1943 also Swedish cross-country skiers and ski jumpers  participated the Games successfully. Some of the sportsmen that participated the Games were even internationally successful before or after the World War II.

The head of the German 20th Mountain Army colonel general Eduard Dietl was the patron of the Games in 1943 and together with general Julius Schulz also in 1944. The Germans were actively involved in the organisation of the Games and donated prizes. The distribution of prizes and big celebration were always in the Haus der Kameradschaft which was completed just before the Games in March 1943.

The ski jump competitions were in 1943 on Ounasvaara ski jumping hill and in 1944  on Pöyliövaara ski jumping hill. The Pöyliövaara artificial wooden ski jump ramp, on which now distances of nearly 80 meters were jumped although it was quite windy, was destroyed by Germans during the Lapland War on 8.10.1944.

---

Lähdeviitteet:

1. Marianne Junila, Kotirintaman aseveljeyttä. Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941 – 1944. Helsinki 2000. Vuoden 1944 Suomen hiihtomestaruuskisojen ja Ounasvaaran kansainvälisten talvikisojen kisaohjelma. LMM. OH. Maailman paras. Toim. Leena Jääskeläinen. Rovaniemi 2007. SA-kuvat. Lappland-Kurier passim.

2. Elina Sana, Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle. Juva 2004.

3. Lapin Kansa 25.3.1943, 27.3.1943 ja 28.3.1944. Rovaniemi 24.3.1944 ja 25.3.1944.

4. Lappland-Kurier passim.

5. Lappland-Kurier 28.3.1943. OH. Maailman paras 2007.

6. Lappland-Kurier 28.3.1943. Lapin Kansa 27.3.1943.

7. Lapin Kansa 25.3.1943 ja 27.3.1943.

8. Oiva Konttijärven haastattelu 3.3.2015. Jaarli Pirkkiö, Saksalaiset alppijääkärit toivat alppihiihdon Ounasvaaralle. Lapin Kansa 27.3.2013. OH. Maailman paras 2007.

9. Oiva Konttijärven haastattelu 3.3.2015.

10. OH. Maailman paras 2007.

11. Pentti Mäensyrjä, Kertomus Ounasvaaran Hiihtoseuran 40-vuotisesta toiminnasta: 1927 - 1967. Rovaniemi 1967. Pirkkiö 2013. Lapin Kansa 27.3.1943. Lappland-Kurier 30.3.1943.

12. Mäensyrjä 1967. Junila 2000. Rovaniemi 18.10.1944.

13. Lapin Kansa 27.3.1943.

14. Lapin Kansa 25.3.1944 ja 27.3.1944.

15. Lapin Kansa 24.3.1944. Lappland-Kurier 28.3.1944.

16. Lapin Kansa 24.3.1944.

17. Lapin Kansa 28.3.1944. Rovaniemi 24.3.1944 ja 25.3.1944.

18. Mäensyrjä 1967. OH. Maailman paras 2007. Lapin Kansa 25.3.1944. Helsingin Sanomat 28.1.2018. Lappland-Kurier 28.3.1944.

19. OH. Maailman paras 2007.

Lisäksi arkistotietoa mm. SA-kuvista.