Kansallissosialistisen Saksan ja sen sotilaiden joulunvietosta

© Kalevi Mikkonen 2017 (Päivitetty 19.10.2023)

Saksan kansallissosialistisen puolueen ideologia suhtautui kristinuskoon kielteisesti, koska sitä pidettiin juutalaisperäisenä uskontona. Lopullisen välienselvittelyn kirkkojen kanssa puolue halusi kuitenkin siirtää tulevaisuuteen. Lukuisat kansallissosialismia kannattavat tavalliset ihmiset eivät suhtautuneet kristinuskoon mitenkään vihamielisesti. Käytännössä seurakunnat saattoivat toimittaa jumalanpalveluksensa omien perinteittensä mukaisesti. Kotien juhlaperinteisiin virallisen vallan oli vielä paljon vaikeampi puuttua.

Joulusta ei kansallissosialistisessa Saksassa kuitenkaan tahdottu luopua, mutta sen vietto haluttiin puhdistaa erityisesti ”juutalaisista” aineksista. Natsien kannalta ongelma oli se, että juhlan päähenkilö, Jeesus, oli juutalainen messias.  Jeesus siis pyrittiin siirtämään pois joulun vietosta. Kansatieteilijöiden avulla pyrittiin ammentamaan muinaisgermaanisesta perinteestä uusia juhlatapoja. Joulua haluttiin viettää Jeesuksen syntymäjuhlan sijaan arjalaisena ja pakanallisena talvipäivänseisauksen ja auringon uudelleensyntymisen juhlana. Kristilliseksi tulkittu nimitys ”Weihnacht” haluttiin joskus korvata vanhalla germaanisella sanalla ”Jul”.

Joulukoristeissa ja -leivonnaisissa suosittiin hakaristi- tai jotain muuta muinaisgermaaniseen perinteeseen kuuluvaa muotoa. Joulukuusi sopi kuitenkin hyvin myös kansallissosialistiseen jouluun kunhan sen aikaisempi nimi Christbaum tai Weihnachtsbaum muutettaisiin muotoon Jultanne. Joulukuuseen ripustettava tähti muistutti kuitenkin liikaa juutalaisten Daavidin tähteä ja kommunistien punaista tähteä, joten kansallissosialistit halusivat kansalaisten ripustavan joulukuuseen joko aurinkopyörän, hakaristin tai muinaisen pohjoismaisen riimun. Natsipuolueen symbolien käyttö joulukoristeina oli kuitenkin lailla kielletty, joten niitä ei mielellään käytetty. Siitä huolimatta symboleilla koristeltuja joulukoristeita oli käytössä.

Saksalaisia joulukoristeita norjalaisessa museossa. Kuva: Seija Silvén.

Saksalaisten Luftwaffen sotilaiden joulujuhla ilmeisesti Rovaniemen Kivikoulun tiloissa vuonna 1940. Pöydillä on lahjat ja viinipullot valmiina juhlijoita varten. Seinälle on laitettu kyltti "Deutsche Weihnacht". 

Kuva: Kurt Voigtin valokuva-albumi/Lapin maakuntamuseo.

Sama joulujuhla Kivikoulussa vuonna 1940. Toiselle seinälle on laitettu iso Wehrmachtin käyttämä hakaristilippu. 

Kuva: Kurt Voigtin valokuva-albumi/Lapin maakuntamuseo.

Saksalaisen alppijääkäriyksikön Kompanie Oberleutnant Kalleen joulun viettoa Liedakkalan koululla jouluna 1941 tai 1942. Katossa roikkuu havukranssi ja pöydillä  on pieniä joulukuusia. 

Kuva: Kurt Pawlata/Lapin maakuntamuseo.

Joulukalentereista natsit halusivat poistaa kuvat. Sen sijaan joka päivän kohdalle tuli sijoittaa kansallissosialistinen iskulause. Suklaa ja muut makeiset kalenterin luukuissa olivat silti edelleen sallittuja. Pahimmin joulukalenteria koettelivat kuitenkin sotavuodet. Koska pahvista ja kartongista oli pulaa, kansallissosialistien johto päätti kieltää koko joulukalenterien tuotannon.

Roomalais-katoliseen perinteeseen kuului että Pyhä Nikolaus jakoi lapsille joululahjoja ja -herkkuja 6. joulukuuta. Hänet haluttiin korvata Odinilla, joka pohjoismaisena mytologisena hahmona paremmin vastasi kansallissosialistien maailmankuvaa. Ajatus ei lyönyt kovin voimakkaasti läpi sen paremmin kansan kuin sotilaidenkaan joulujuhlissa, ainakaan jos niissä oli mukana lapsia.

Perinteiset joululaulut yritettiin korvata säveltämällä uusia lauluja tai koska tutuista ja rakkaista sävelistä oli vaikea luopua, niihin tehtiin uusia sanoja. Näissä puhuttiin talvesta, kuusesta, valosta ym. epäpoliittisista aiheista mutta myös Saksasta valittuna kansana.

Pyhä Nikolaus jakamassa lahjoja saksalaisten järjestämässä lasten joulujuhlassa Rovaniemen Keskuskansakoulussa 23.12.1943. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Sotajoulut 1939 - 1944 olivat ongelmallisia virallisen propagandan kannalta, sillä monet hakivat perinteisestä uskonnosta lohtua. Saksan joukoissa taistelleet useimmat sotilaat olivat tavallisia kansalaisia, joiden uskonnollinen vakaumus oli joko roomalais-katolilaisuutta tai luterilaisuutta. Kaukana kotimaastaan, kuten Pohjois-Suomessa, palvelleet sotilaat hakivat joulun vietolla yhteisöllisyyttä ja muistelivat omien perheidensä kanssa vietettyjä jouluja. Siksi monissa joukko-osastoissa joulua vietettiin varsin perinteisin kristillisin menoin. Ainakin Rovaniemellä saksalaiset järjestivät lasten joulujuhlia, joissa Pyhä Nikolaus oli juhlassa mukana. Seinillä oli koristeena myös kuusisakaraisia Daavidin tähtiä. Monilla paikkakunnilla, kuten esim. Rovaniemellä, järjestettiin roomalais-katolisia messuja kirkoissa. 

Lappland Kurierin toimittajan ottamia valokuvia lasten joulujuhlasta Keskuskansakoululla 23.12. vuonna 1942. Juhlaa varten painettiin kutsukortti lapsiperheille ja juhlan kuvia toimitettiin myös kauppalanjohtaja Viljo Heinolle, jonka arkistossa kuvat säilyivät.  Kuvat: Timo Vuolion arkisto.

Saksan johtajiin kuuluva varusteluministeri Albert Speer osallistui "yllätysvieraana" saksalaisten järjestämään lasten joulujuhlaan 23.12.1943 Rovaniemen Keskuskansakoululla.
Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Yhteisiä joulujuhlia järjestettiin myös Suomen Lotta Svärd -järjestön lottien ja Saksan Punaisen Ristin sisarten kanssa varsin perinteisin menoin.

Kuvassa lottien ja Saksan Punaisen Ristin sisarten yhteinen pikkujoulujuhla Kivikoululla kaiketi vuonna 1942. Kuvassa perällä Airi Kariniemi, Aino Mäkiniemi ja Regina Kariniemi. Oikealla suomalaisista lotista rouva Alasuvanto ja vasemmalla  rouva Saga Wegelius. Kuva on alun perin Regina Kariniemen arkistosta. (Kuva: Timo Vuolion arkisto)

Vain SS-joukoille tähdennettiin pakanallisen joulun viettoa, koska esoteerikko Heinrich Himmlerin lähes pakkomielteisesti muokkaamaan muinaisgermaanisuuteen ja pohjoiseen mytologiaan perustavaan SS-ideologiaan kristillis-juutalaisen joulun vietto ei kuulunut ollenkaan. Siitä huolimatta rintamilla myös Waffen-SS -joukoilla oli perinteisiä joulunviettotapoja joulukuusineen. Saksan valtiollinen propaganda puolestaan pyrki selittämään, että rauhallista ja turvallista kotia ei annettu kenellekään lahjana vaan että sen puolesta oli oltava valmis suuriin ponnistuksiin ja uhrauksiin.

SS-Nordin joukkojen joulunviettoa Kiestingin suunnalla. Kuva: Kirjoittajan (KM) arkisto.

SS-Nordin joulunviettoa Kiestingin parakissa. Kuva: Kirjoittajan (KM) arkisto.

_______________

English summary: National Socialist Germany and Christmas

In the National Socialist Germany, attempts were made to bring the celebration of Christmas in line with their ideology. The Jewish origins of Jesus and the commemoration of his birth as the Jewish Messiah was troubling for their racial beliefs.

The National Socialist regime intended to destroy Christianity in Germany, if it could, and substitute the old paganism of the early tribal Germanic gods and the new paganism of National Socialism.

Nazi ideologists claimed that the Christian elements of the holiday had been superimposed upon ancient Germanic traditions. They argued that Christmas Eve originally had nothing to do with the birth of Jesus Christ, but instead celebrated the winter solstice and the "rebirth of the sun".

The Christmas tree was also changed. The traditional names of the tree, Christbaum or Weihnachtsbaum, was renamed in the press as Jultanne (Jul tree). The star on the top of the tree was sometimes replaced with a swastika, a Germanic "sun wheel" or a Sig rune, and swastika-shaped tree lights. Nazis wanted to replace Christian St. Nicholas with pagan Odin. Christmas carols were also changed.

During the World War many German soldiers wanted some communality and remember their family, so they celebrated Christmas in traditional roman-catholic or protestant way. Only the SS celebrated Christmas as pagan festival.