Muurola jatkosodan aikana

© Kalevi Mikkonen 2017 (päivitetty 11.6.2023)

Muurolan keskustan alueella on saksalaisilla ollut jatkosodan aikana paljon erilaisia rakennuksia ja kaivantoja. Heer rakensi ison huoltoalueen parakkeineen rautatieaseman ja parantolan välimaastoon. Asema toimi lastauspaikkana ja varastoalueena. Aluetta kutsuttiin täälläkin Pikku-Berliiniksi. 

Saksalaisten varastot rakennettiin soramäen päälle, jonne johtava kenttäraide erkani ratapihan eteläpään kolmosraiteesta. Soramäen päällä raide haarautui kahdeksi pussiraiteeksi. Pussiraiteiden yhtymäkohdasta radan alkuun on ollut n. 660 metriä. Kaksi pussiraidetta erkanivat yhtymäkohdasta, itäinen n. 154 metriä ja läntinen n. 173 metriä. Totontien ja rautatien välisellä harjulla on säilynyt laajan varastorakennuksen seinäperustukset. Rakennuksen muurien päällä on ollut kaiketi puinen katto ja seinät. Rakennuksella on ilmeisesti ollut maa- tai puulattia. Rakennelman alue oli n. 21 x 33 metriä. Lisäksi sen länsipuolella on toisen siihen liittyvän muurin perustukset. Tämän rakennuksen kummallakin sivulla on nykyisin yli 100 metriä pitkät sivukaivannot, joissa on ollut nuo mainitut pussiraiteet. Tästä rakennuksesta 55 metriä etelään itäisen pussiraiteen itäpuolella on ollut vastaavanlainen rakennus, jonka koko oli myös n. 21 x 33 metriä. Tämä rakennus näkyy vielä vuoden 1952 ilmakuvassa.(1) Se on hävitetty joskus 1950-luvun loppupuolella, kun harjusta kaivettiin puolet pois ja sinne tehtiin ratapihan laajennus, joka ei sekään enää ole käytössä. Pussiraiteiden kiskojen kappaleita on ainakin osin käytetty harjun päällä olevan aidan valmistuksessa. Kiskoista löytyy seuraavat valmistajan merkinnät: (Stahlwerk) Osnabrück, BV&Co (Bolckow, Vaughan & Co, Middlesbrough) sekä Barrow (Barrow Hematite Steel Company).

MML:n ilmakuva Muurolan keskustasta vuodelta 1951. Kuvassa näkyy kenttäradan linjaus.

MML:n vuoden 1951 ilmakuvan suurennos harjun päällä olleista kenttäradoista ja rakennuksista, joista alempana oleva hävisi harjun leikkauksen yhteydessä 1950-luvulla.

Kuvat: Jaakko Ylikulju.

Saksalaisten tekemän varastorakennuksen jäänteitä.

Tämän varastorakennuksen kummallakin sivulla on yli 100 metriä pitkät sivukaivannot, joissa on ollut kenttäraiteet. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Tässä aidassa on ainakin osittain käytetty kenttäradan kiskoja. Kuva: Jaakko Ylikulju.

Sähkölaitteiden ja sulakkeiden jäänteitä. Kuva: Jaakko Ylikulju.

Kesäkuun 19. päivä 1941 suomalaisen päämajan liikennetoimisto vuokrasi Maria Peterin mailta 73 687 neliömetrin suuruisen alueen rakennustarkoituksiin. Myöhemmin (1.7.1943) sama alue siirtyi Luftwaffen käyttöön. Ns. Jaakopin aukealla nykyisen Jaakopintien alkupuolella oli saksalaisilla telttakylä, jonka ympäriltä vuokrattiin 2 500 neliömetrin suuruinen alue elokuussa 1943 Luftwaffen varastoleiriä varten. Kemintien toiselta puolen e.m. leirin eteläpuolelta he vuokrasivat elokuussa 1943 Kommandierender General der deutschen Luftwaffe in Finnlandin eli Saksan Luftwaffen Rovaniemen nimissä Perä-Pohjolan Maanviljelyseuralta Kemintien ja nykyisen urheilukentän väliseltä alueelta 12 000 neliömetrin alueen. Ilmeisesti myös tämän alueen viereinen nykyisen urheilukentän kohdalla ja sen pohjoispuolella oleva 31 977 neliömetrin alue oli heidän hallussaan. Tämän alueen pohjoispäädyn vierestä Kemintien varresta alkoi Luftwaffen huollon päämajan Nachschub-Leitstelle der Luftwaffe Rovaniemen Kemi Oy:ltä vuokraama 10 700 neliömetrin alue Luftwaffen kuorma-autovarikkoa varten (K.f.z.-Beständelager).(2)

Luftwaffen telttakylän ja varastoleirin paikka Muurolassa. 

Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Luftwaffen henkilöstöön kuuluva sotilas autonsa vieressä 4.10.1942 Muurolassa. Kuva: Timo Vuolion arkisto.

Kemintien ja rautatien väliseltä alueelta suurin piirtein nykyisen Mäkipuistontien alkupäästä vuokrasi saksalainen 20. Vuoristoarmeijan kuljetusyksikkö (Gebirgs-AOK 20 Transportoffizier 11 Rovaniemi-Finnland) (kenttäpostinumero 42853) huhtikuussa 1944 Toivo Seppäsen mailta (silloisen tienmittaustavan mukaan Kemintie 24 km:n kohdalta) 2,5 hehtaarin alueen moottoriajoneuvojen sijoittamiseksi.(3) Totonmäellä sijaitsi lentokoneiden huoltohalli ja varastoja.(4) Vuoden 1951 ilmakuvan perusteella Totonvaaran pohjoispuolella on saattanut olla myös pienkoneiden, kuten Fieseler Fi 156 Storchin, n. 60 x 300 metrin kokoinen lentokenttä. Sodan jälkeen se on ollut peltoaluetta ja nykyisin täysin metsittynyt, joten mitään varmaa asiasta ei voi sanoa. Alueen vierestä löytyy kuorma-auton metallijäänteitä ja joitakin kaivantoja.

20. Vuoristoarmeijan kuljetusyksikön alue Muurolassa. Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Saksalaisten varastoalue Muurolassa. Kuva: SA-kuva.

Lisäksi Muurolan sairaala, joka tuhottiin sodan loppuvaiheessa, on ollut osittain saksalaisten käytössä jo 30.6.1941 alkaen. Elokuussa 1942 sairaalan johtokunta päätti vuokrata parantolan saksalaisille majoitus-, komento- ja sotasairaalatiloiksi. Vanhan parantolan iso jääkellari jäi nykyisen ns. saksalaiskellarin sisään. Saksalaiset laajensivat kellarin nykyiseen kokoonsa. Parantola oli vuokrattuna saksalaisille 9.8.1942 - 19.9.1944.(5) Muurolan sairaalassa oli 300 petipaikkaa. Parantolassa oli suuri kenttäsairaala ½ Feldlazarett (mot.) 617/Chir. Abt. (½ Kenttäsairaala 617/motorisoitu/ Kirurginen osasto) samoin kuin sairaalatarvikkeiden varastoja ja muita varastoja.(6) Kirurginen osasto siirrettiin Muurolaan Rovaniemen keskussairaalasta elokuussa 1942. Muurolan sairaalassa oli myös gynekologinen osasto. Muurolan sairaalassa järjestettiin sairaille ja haavoittuneille sotilaille joulujuhla vuoden 1943 jouluna. Kenraalieversti Dietl osallistui juhlaan.

Tältä näytti vanha Muurolan sairaala ennen kuin saksalaiset tuhosivat sen syksyllä 1944. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Saksalaisten perääntyminen Muurolan alueelta alkoi syyskuun lopussa ja ensimmäiset tuhotyöt alkoivat 30.9.1944, jolloin saksalaiset teurastivat sikoja ja lampaita. Lokakuun 6. päivään mennessä saksalaiset tuhosivat Muurolan kylän aluetta räjäyttämällä rakennuksia ja miinoittamalla teitä ja siltoja. Saksalaiset tuhosivat lähtiessään myös parantolan räjäyttämällä raunioiksi päärakennuksen. Lääkärin asunto ja ulkorakennukset (lääkärin tuparakennus ja maakellari), henkilökunnan asuinrakennus, työpajarakennus, kaksi jääkellaria, pari vajaa, suuri saksalaisten rakentama (laajennettu vanha kellari) kellari sekä saunarakennus ja pumppuhuonerakennus järven rannassa säilyivät.(7)

Saksalaisten laajentama ja osittain uudelleen rakentama kellari on edelleen paikallaan. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Räjäytyksessä oli tuhoutunut parantolarakennuksen nelikerroksinen keskiosa ja siihen liittyvä koko läntinen osa rakennusta. Itäsiipi, joka sisälsi toimistotilat, jäi pystyyn, mutta sekin purettiin uuden parantolan tieltä. Myös vanhan parantolan korkea punatiilinen savupiippu jäi pystyyn nykyisen pajarakennuksen ja sairaalan päärakennuksen väliselle alueelle. Sekin purettiin ennen uuden parantolarakennuksen rakentamista. Jääkellari säilyi päärakennuksen räjäytyksessä. Samoin säilyi vanhaan ylilääkäri Gripenbergin asuntorakennukseen liittyvä pienehkö maakellari. (8)

Saksalaiset räjäyttivät Muurolan sairaalan. Pystyyn jäi osa toista päätyä. Kuva: SA-kuva.

Muurolan Kuusivaarassa noin 25 km:n kohdalla Rovaniemeltä oli sotavankileiri. Kuusivaarassa saksalaiset ovat kertomusten mukaan ampuneet heinäkuussa 1944 sotavankeja soramonttuun.(9)

Myös Muurolan kylän keskustassa hyppyrimäen seudulla oli suomalaisten ylläpitämä vankileiri venäläisiä sotavankeja varten. Leiri oli Kemissä toimineen Sotavankileiri n:ro 9:n sivutoimipiste. Leiriä ympäröi piikkilanka-aita ja sen keskellä oli pieni vartiotorni. Leirissä oli 30 - 60 vankia ajankohdasta riippuen. Sotavankeja luovutettiin myös siviilitöihin ja heitä työskenteli mm. kunnalliskodissa. Leirin yhteydessä oli myös pieni vankien hautausmaa. Vankiparakki säilyi ehjänä Muurolaa tuhottaessa ja sodan jälkeen se kunnostettiin ja siellä järjestettiin tansseja. Paikka nimettiin Moskovaksi.(10)

Uusi keskuspylväs itään päin meneviä johtoja varten Muurolassa. Kuva: SA-kuva.

Saksalaisten räjäyttämä maantiesilta Muurolassa. Kuva: SA-kuva.

Muurolan keskustan alueella on vielä runsaasti jäänteitä saksalaisajasta siellä täällä. Muutamia rakennuksen perustuksia ja tuhottuja betoniröykkiöitä on jäänyt jäljelle. Erilaisia kaivantoja ja poteroita löytyy runsaasti Muurolan keskustan ja Totonvaaran alueelta.(11)

---

Lähdeviitteet:

1. Markku Nummelin, Rovaniemen viisi asemaa. Resiina 4/2001, s. 4 - 18. Maanmittauslaitoksen ilmakuvat vuosilta 1951 ja 1952. Omat maastotutkimukset. KM.

2. Rovaniemen maalaiskunnan majoituslautakunnan arkisto sota-ajalta 1942 - 1944. Sopimukset liitteineen. RKA. Joukko-osastotiedot. KM.

3. Ibid.

4. Haastattelutietoja. KM.

5. Minna Vuorimaa, Muurolan parantola 1927 - 1975. Rovaniemi 1977.

6. Armeeintendant der 20.(Geb.) Armee. Tätigkeitsbericht für August 1942. A.H.Qu., den 7.9.1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. -31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312, R-1025. NARA. Pertti Hartikainen, Saksalaiset Rovaniemen seudulla. (Internetsivu).

7. Vuorimaa 1977. Joukko-osastotiedot: KM.

8. Vuorimaa 1977.

9. Lars Westerlund, Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941 - 1944. Helsinki 2008.

10. Susanna Runtti, Muurolan historia. Rovaniemi 1991.

11. Omat maastotutkimukset. KM.

English summary: The Muurola area during the Continuation War 

Muurola is a village located in the city of Rovaniemi in Lapland, Finland about 24 kms from the city centre of Rovaniemi. During the Continuation War there were both German Heer and Luftwaffe camps and barracks. The Muurola railway station was very important station for Germans. Also the Muurola hospital was partly used by the Germans.The influence of Germans on local economies and social structure was big also in Muurola. They destroyed their barracks and the hospital when they retreated from Muurola in October 1944. There are still some ruins of the barracks they destroyed and pits and dugouts in Muurola area.