Syöpäläisten puhdistuslaitos jatkosodan aikana Rovaniemellä

© Kalevi Mikkonen 2024

Nykyisen leirintäalueen eteläpäässä Jäämerentien varressa sijaitsi Ortskommandantur 557:n vuosien 1942 ja 1943 aikana rakennuttama ja tulipalon jälkeen uudelleenrakennettu Heeresbetreuungsabteilung 10 (F) ja myöhemmin Heeresbetreuungsabteilung 12 -yksikön HBK 58 Standort-Entlausungsanstalt Rovaniemi eli syöpäläisten puhdistuslaitos. Itse laitos oli kooltaan noin 15 x 21 metriä. Sen lisäksi samalla alueella oli henkilökunnan majoitusparakki, kaasutestihuone ja kaksi muuta parakkia sekä puuvarasto (20 x 25 metriä), jonne varastoitiin polttopuuta ja hiiltä. Vuokratut alueet olivat Rovaniemen kauppalan maita.1

Vuoden 1944 alkupuolella laitoksessa syttyi tulipalo, joka tuhosi parakkeja, mutta huhtikuun alkuun mennessä laitos oli jälleenrakennettu samanlaiseksi ja se oli toiminnassa. Ohjeissa kerrottiin, että 90 asteen lämpötilaan saaminen edellytti uunien lämmityksen aloittamista 24 tuntia aiemmin. Lämmitykseen käytettiin sekä 2,5 metriä puutavaraa että 10 sentneriä hiiltä. Tavallisena työpäivänä tarvittiin 1,5 metriä puutavaraa ja 5-6 sentneriä hiiltä. Oven aukaisussa lämpötila putosi 20 - 25 astetta. Jotta saavutettaisiin se 85 - 90 asteen lämpötila, niin saunassa piti olla vähintään puoli tuntia. Tämän jälkeen lämpötila pysyi korkeana vielä noin 1,5 tuntia. Jatkuva uunien käyttö 7 päivää viikossa pisti ne kovalle koetukselle, joten uunit täytyi ajoittain uusia.2

Syöpäläisten puhdistuslaitos. Kartta: Kalevi Mikkonen.

Laitoskokonaisuus kuvattuna sodan jälkeen. Se säilyi Lapin sodassa ehjänä. Taustalla näkyvät myös keskussairaalan ja Uiton talot. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

Kaikki saksalaiset sotilaat, jotka lähtivät lomalle, joutuivat käymään puhdistautumassa syöpäläisistä jossakin laitoksessa. Myös sotilaiden vaatteet puhdistettiin ja he saivat puhtaat vaatteet lomaa varten. Aseita lomalaiset eivät pitäneet mukanaan lomalla, vaan ne oli jätettävä johonkin varastoon odottamaan lomalta paluuta.

Täisaunoja oli rintamien läheisyydessä pikapuhdistusta varten, mutta varsinaiset isommat laitokset sijaitsivat kaukana rintaman takaisilla alueilla lähinnä läpikulkuleirien tai lomalaisleirien yhteydessä. Isompia laitoksia oli Ivalossa, Kuusamossa, Alakurtissa, Rovaniemellä, Torniossa, Oulussa, Hyrynsalmella, Turussa ja Hangossa. Näiden kapasiteetti oli n. 300 - 1000 asiakasta per päivä. Laitoksissa oli sauna ja kuumailmahuone sekä sotilaita että heidän vaatteitaan varten.

Kohteet:

Kohde 1: Parakkirakennus, jossa oli kaasutestitila, n. 6 x 10 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 2: Majoitusparakki, n. 5 x 6 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 3: Syöpäläisten puhdistuslaitos (Entlausungsanstalt), 15,20 x 20,70 metriä. Ei jäänteitä. Rakennus säilyi Lapin sodassa ja oli käytössä sodan jälkeen muutaman vuoden. Rakennuksesta on valokuva Lapin maakuntamuseon valokuva-arkistossa.

Kohde 4: Puhdistuslaitoksen  parakkirakennus, n. 6 x 10 metriä. Ei jäänteitä. Rakennus säilyi ehjänä Lapin sodasta ja oli käytössä muutaman vuoden. Rakennus näkyy Lapin maakuntamuseon valokuvassa.

Kohde 5: Puhdistuslaitoksen parakkirakennus, n. 6 x 6 metriä. Ei jäänteitä.

Kohde 6: Tässä oli syöpäläisten puhdistuslaitoksen puuvarasto. Ei jäänteitä.

 

---

1 Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA. Armeeintendent der 20.(Geb.) Armee. A.H.Qu., den 10.11.1942. Tätigkeitsbericht für Oktober 1942. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu. 1.4. - 31.12.1942. AOK 20, 27252/43. T-312. R-1025. NARA.

2 Anlage 13 zum Tätigkeitsbericht (Geh.) AOK 20/Qu. 2 vom 11.4.1944. Heeresbetreuungsabteilung 12. O.U. 10.4.1944. Monatsbericht März 1944. Anlagenband zum Kriegstagebuch Nr. 5. AOK 20, O.Qu. Tätigkeitsberichte. 1.1.-20.6.1944. AOK 20, 53633/4. T-312, R-1059. NARA.