Osa III/part III
© Kalevi Mikkonen 2021
Pohjois-Suomessa toimiva Saksan (Geb.) Armeeoberkommando (AOK) 20 tuotti paljon erilaista materiaalia sodanjohdon käyttöön. Heille laadittiin vuodenvaihteessa 1942-1943 yli 300-sivuinen kokoelma hyvinkin tarkkoja raportteja Neuvostoliiton pohjoisosien lähes tulkoon kaikesta toiminnasta: mm. ilmasto, väestö (ilman mitään kansallissosialistisia rotuoppeja!), liikenne (maantiet ja rautatiet), talous, mineraalit ja kaivokset, kaupungit ja kylät, ja tietenkin kaikki sotilaalliset toiminnot eli leirit ja lentokentät. Tässä saksalaisten tekemiä karttoja Neuvostoliiton kaupungeista ja liikenteen solmukohdista. Kartat on laadittu mm. aikaisempien karttojen, yliloikkareilta saatujen tietojen ja ilmatiedustelukuvien perusteella.
Heippa Kalevi!
VastaaPoistaOisko sulla myydä paperista kirjaa mulle tuosta parakkeja ja piikkilankaa, tai olisiko sitä jossain saatavilla?
Hei! Kirja on loppuunmyyty. Lukuisista kirjastoista se on lainattavissa. Löytyy myös nettiversiona.
PoistaHei! En löydä blogista sähköpostiosoitettasi, joten laitan kysymyksen tämän kommenttikentän kautta. Maanmittauslaitos julkaisi toissapäivänä Paikkatietoikkunassa vanhoja ilmakuvia. Tutkin kuvista Rovaniemen lähialueita. Vuoden 1949 kuva Vikakönkään alueelta paljasti minulle jotain yllättävää. Könkään kohdalla joen eteläpuolella on noin 400 metriä pitkä viivasuora "tie". Sen ympäristöstä on puusto hakattu pois. On vaikea keksiä tuolle "tielle" muuta käyttöä kuin pieni kiitorata lentokoneille. Se ei siis ole nelostien puolella vaan joen takana. Nelostieltä on silloin tullut suora tie jokirantaan ja siinä kohdalla on vielä jokiuomaan ulottuva penkka, ikään kuin sillan penkere. Tie jatkuu täsmälleen samalla linjalla joen eteläpuolella kiitorataan asti. Pidän hyvin todennäköisenä, että paikalla on ollut silta, joka on sitten mahdollisesti räjäytetty saksalaisten poistuessa alueelta. Parakkeja ja piikkilankaa teoksessa on maininta, että Vikajärvellä sijaitsi saksalaisten vesitaso-osasto ja että sieltä lennätettiin rintaman taakse kaukopartio-osastoja. Ei siis ole olemassa tietoja saksalaisten mahdollisesti rakentamasta pienestä kuivan maan lentokentästä tuolla alueella?
VastaaPoistaVielä siitä "tiestä" sen verran, että se ei voi olla uiton tarpeisiin tehty puiden veteenpanopaikka, sillä se sijaitsee siihen tarkoitukseen aivan liian kaukana jokirannasta. Ja muutenkin se olisi tuolle alueelle ylimitoitettu sellaiseen tarkoitukseen. Sen pituus on aika lailla samaa luokkaa kuin tuntemieni "metsälentokenttien" kiitoratojen pituudet ovat. Metsätalouden tarpeisiin metsälentokenttia ei vielä tuohon aikaan kuitenkaan ollut tehtynä, eli sellainenkaan se ei ymmärtääksni voi olla. Metsälentokenttiä tehtiin paljon myöhemmin lannoitus- ja vesakontorjuntakäyttöön. Tähän en voi liittää otetta tuosta ilmakuvasta, mutta Paikkatietoikkunan kautta niitä pääsee kuka vain rekisteröitymisen jälkeen katsomaan.
En ole kuullut tai arkistoista löytänyt mitään lentokenttään viittaavaa Vikakönkään kohdalta. Tuosta vähän matkaa eteenpäin oli kuorma-autokomppanian leiri. Voi hyvinkin olla mahdollista, että tuossa on voinut olla saksalaisten pienkenttä Fieseler Fi 156 -yhteyskoneita varten. Niille se kenttä on ihan sopiva ja lentokentältä se kyllä näyttää. Näillä koneilla lennettiin mm. henkilökuljetuksia, postia, pientä tarvikekuljetuista yms. ja Fi-156 koneilla pystyttiin laskeutumaan melkein minne tahansa vähänkään tasaiselle alustalle, eikä se vaatinut kuin 100-200 metrin kiitoradan.
Poista