Vanhaa Rovaniemeä: Rovaniemen paloasema

© Kalevi Mikkonen 2026

Vuonna 1949 rakennettu Rovaniemen paloasema (Koskikatu 61) on ollut yksi sodanjälkeisen Rovaniemen tunnusmerkeistä. Myös minulle se on jo lapsuudesta tuttu paikka aivan kotipiirini läheisyydessä Koskikadun varrella III kaupunginosassa. Olen elämäni aikana kulkenut sen ohitse lukemattomia kertoja mm. koulumatkalla ja muutenkin, ja jo kansakouluaikana pääsimme koululuokkana tutustumaan rakennuksen sisätiloihinkin muistaakseni vuonna 1966. Silloin käytiin mm. paloaseman tornissa ihastelemassa maisemia ja tietysti paloautot kiinnostivat meitä lapsia.

Paloaseman vanha osa. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Paloautojen lähdöt sammutustehtäviin ovat myös vuosien kuluessa tulleet tutuiksi. Autojen hälytyssireenien äänet kuuluvat usein ihan kodin sisälle saakka. Myös yleisen hälytyssireenin määräaikainen hälyttimen testaus kerran kuukaudessa klo 12 tuli tutuksi.

Paloasemaa vastapäätä Holger Kramsun kaupan ja ns. Paloaseman kioskin välisellä alueella oli aiemmin myös pieni nurmialue, jossa käytiin joskus pelaamassa jalkapalloa, ja heittelemässä keihästä tai kiekkoa. Nykyään niin kaupan kuin nurmikentän alueella on kerrostaloja. Paloaseman kioskilla, jolla ei ollut nimestään huolimatta mitään tekemistä itse Paloaseman kanssa muuten kuin sijaintinsa puolesta, ja jossa nyt on kebab-paikka, tuli myös aikanaan käytyä hyvin usein ostamassa limsaa, karkkia tai lehtiä.

Holger Kramsun kauppa ja sen oikealla puolella nurmikenttä, jossa urheiltiin. Kuva otettu Paloaseman tornista vuonna 1963. Kuva: Pauli Laalo/Lapin maakuntamuseo.

Paloaseman vieressä sen lännen puolella oli aiemmin myös pieni metsikkö, jossa lapsena käytiin ”seikkailemassa”. Sinne olivat jotkut pojat rakentaneet jonkinlaisen vaatimattoman metsämajan, johon olivat keränneet tavaraa, mm. saksalaisten peltiroinaa metsikön alueelta. Metsikön alueella oli muistaakseni myös joitain saksalaisten poteroita ja pieniä taistelukaivantoja. Nykyään alue on rakennettu ihan täyteen kerrostaloja. Joten paljon kaikenlaisia kivoja muistoja tuo paloasema ympäristöineen on mieleen jättänyt.

Rovaniemen paloaseman historia kietoutuu tiiviisti kaupungin jälleenrakennukseen toisen maailmansodan jälkeen. VPK:n vanha Palokunnantalo, joka sijaitsi entisen Valistustalon tontilla Valtakadun varrella, tuhoutui Lapin sodassa vuonna 1944, ja uusi väliaikainen paloasema nousi tilalle vuonna 1948. Koskikadun varrella sijaitsevalla nykyisen paloaseman paikalla ja laajalti sen ympäristössä etelän puolella oli sota-aikana saksalaisten iso Lager Neuer Kolonnenhof, jossa oli sekä Luftwaffen autohalleja ja korjaamoita kuin myös puuvarasto ja radioviestintäasema sekä paloaseman kaakkoispuolella AOK 20:n autotallialue. Paloaseman pohjois- ja koillispuolella oli iso Organisation Todtin leirialue.

Saksalaisten karttapiirroksen osa-alue Paloaseman ympäristöstä vuonna 1944. Kartan muokkaus: Kalevi Mikkonen.

Katso tarkemmin:

https://kalevimikkonen27.blogspot.com/2019/09/lager-neuer-kolonnenhof-rovaniemella.html  

https://kalevimikkonen27.blogspot.com/2019/05/organisaatio-todtin-leirialueen-ja-sen.html

https://kalevimikkonen27.blogspot.com/2019/02/organisation-todtin-parakkialue-ja-sen.html

Ihan nykyisen paloaseman tontin kohdalla oli Armee Kartenstelle 464 -yksikön leirialue. Saksan kartastotehtävien hoitoa varten Rovaniemelle perustettiin 15.1.1942 alkaen alaesikunta saksalaisten joukkojen tarvitsemaa karttahuoltoa varten. Armee Kartenstelle 464 -yksikkö oli 20. Vuoristoarmeijan oma karttahuoltoyksikkö, jonka tehtävänä oli lähinnä taistelualueiden kartoitus, karttapaino-, kartta- ja kuvaustoiminta. Sen henkilövahvuus oli vuonna 1942 53 henkilöä. Yksikkö laati Suomen pohjoisosien ja Neuvostoliiton Lapin vastaisen alueen kartastoja käyttämällä mm. venäläisiltä saatuja sotasaaliskarttoja ja Luftwaffen ilmakuvauksia. Yksikkö oli motorisoitu ja sen käytössä oli kuljetuskalustoa ja puolenkymmentä perävaunua, joihin tarvittavat laitteistot oli asennettu. Sähkövirta tuotettiin omassa sähkölaitoksessa. Kartat painettiin useimmiten monivärisinä ja ne oli tarkoitettu sotatoimia varten. Lapin sodan lähestyessä syksyllä 1944 yksikkö siirtyi ensin Rovaniemeltä Parkkinaan ja sieltä Norjaan. Nykyisen Kympintien päässä paloaseman kohdalla oli ainakin kaksi yksikön Armee Kartenstelle 464:n isohkoa kuorma-autohallia, korjaamoparakki, bensa-asema ym. rakennuksia, joita rakennettiin vuosien 1942 - 1943 aikana.

Lager Armee Kartenstelle 464 Paloaseman kohdalla. Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Nykyinen Ferdinand Salokankaan suunnittelema ja vuonna 1949 rakennettu paloasema (Koskikatu 61) on edustava esimerkki jälleenrakennuskauden arkkitehtuurista. Rovaniemen paloasema on tiili- ja liuskekiviupotuksin koristetulla palotornilla varustettu kaksikerroksinen rapattu rakennus. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä funktionalistista ja pelkistettyä tyyliä. Sen tunnistettavin piirre on korkea letkutorni, jota on käytetty palokaluston huoltoon. Tornista on hyvät näkymät moneen suuntaan Rovaniemen keskustan alueelle. Paloaseman julkisivu on suojeltu. Paloasemaan on tehty lisärakennuksia vuonna 1982.

Sodan jälkeen kaupungin paloturvallisuutta kehitettiin nopeasti. Esimerkiksi vuonna 1947 kaupungille hankittiin ensimmäinen uusi paloauto, joka on nykyisin entisöity museoajoneuvoksi. Ainakin aiemmin sen paikka oli ja on ehkä vieläkin Ounasvaaran koulun autotallissa.

Nykyinen paloasema on todettu tiloiltaan jo vanhentuneeksi ja myös hieman huonokuntoiseksi. Rovaniemen uutta pelastusasemaa suunnitellaan parhaillaan Teollisuustien varteen, ja sen on arvioitu valmistuvan aikaisintaan vuonna 2028. Toistaiseksi on epäselvää, mitä paloaseman tiloihin tulee, kun pelastustoimi siirtyy uuteen rakennukseen. Rakennusta on suunniteltu ainakin taiteilijoiden kulttuurikeskukseksi.

 

 Saksan armeijan toimipisteet Rovaniemen urheilukentällä ja sen läheisyydessä 1940 – 1944

© Kalevi Mikkonen 2026

Rovaniemen keskikauppalan alueella eli urheilukentällä ja sen läheisyydessä oli erityisesti Luftwaffen toimipisteitä, joita otettiin käyttöön jo vuoden 1940 lopulla kauttakulkutoiminnan järjestelyissä. Iso osa kauttakulkuliikenteestä vuoden 1940 lopulla ja vuoden 1941 alkupuolella oli nimenomaan Luftwaffen järjestämää.

Ensimmäisiä toimipaikkoja Luftwaffen miehistölle oli Kivikoulu, jonne majoitettiin kauttakulkulaisia. Kivikoulussa olivat ns. yläkoulun luokat, ja se sijaitsi keskustassa Koulukadulla (nykyisellä Kansankadulla) lähellä keskusurheilukenttää. Koko koulu (yhteensä 2 166 neliömetriä) vuokrattiin saksalaisille kesällä 1941.[1] Koululla sijaitsi syyskuussa 1941 perustettu rintamaesikunta eli Frontsammelstelle 42 (vuoden 1941 aikana ja aina 7.9.1942 asti tällä nimellä) ja 8.9.1942 alkaen nimellä Frontleitstelle 42 (kenttäpostinumero 42606). Syksyllä 1943 Frontleitstelle siirtyi Ounasvaaran puolelle valmistuneeseen leiriin. Lomalle menevät ilmoittautuivat siellä ja vastaavasti lomalta rintamalle palaavat sotilaat ilmoittautuivat rintamajoukkojen kokoontumispaikalla. Rintamaesikunta huolehti näiden kuljettamisesta takaisin yksikköihinsä.[2] Koululla sijaitsi myös Luftwaffen huoltopäämaja Nachschubleitstelle der Luftwaffe Rovaniemi (kenttäpostinumero L05563).[3]

Oikeassa reunassa jykevän Kivikoulun seinää. Kuva: Rudolf Rascke.

Oikealla Kivikoulu ja opettajien asuntoja. Kuva: Kalevi Mikkosen arkisto.

Saksalaisten joulujuhla Kivikoulun juhlasalissa vuonna 1940. Kuvat: Kurt Voigt/Lapin maakuntamuseo.

Ensimmäisten joukossa tulleita saksalaissotilaita sijoitettiin aluksi kouluihin, jotka oli otettu majoituskäyttöön. Rovaniemelle heti jatkosodan alkaessa tullut saksalainen sotilas, silloin 19-vuotias vapaaehtoinen, Gerhard Pommerening (1923–2018) kävi 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuoliskolla useasti Rovaniemellä. Hän muisteli: ”Tulimme laivalla Stettinistä Turkuun ja sieltä junalla Rovaniemelle. Stettinissä meille sanottiin, että olemme menossa aarniometsään. Oli otettava kirveet ja sahat mukaan ja perillä rakennettava itse omat parakit majoitukseksi. Kun sitten saavuimme Rovaniemelle, olimme aivan ihmeissämme: meidät sijoitettiin kouluun, punaiseen tiilistä muurattuun kouluun. Meillä oli Kivikoulussa myös sauna käytettävissä, vaikka aluksi kukaan meistä ei tiennyt saunomisesta mitään.” Pommerening muisteli lämmöllä rovaniemeläisten ja saksalaissotilaiden välistä rinnakkaiseloa ennen Lapin sotaa. Hän korosti, että tuolloin välit olivat sopuisat ja saksalaiset olivat osa kaupungin katukuvaa. Pommerening muisteli saksalaisten sotilaiden hämmennystä pohjoisen olosuhteista. Hän kertoi, kuinka saksalaiset yrittivät sopeutua ankaraan talveen ja kuinka paikalliset opastivat heitä selviytymisessä.[4]

Pommereningin isä, 1. maailmansodan veteraani, oli myös palveluksessa Rovaniemellä nimenomaan Frontsammelstellen (myöh. Frontleitstellen) toimipaikassa aluksi Kivikoululla ja myöhemmin Ounasvaaran leirillä. Isänsä toivomuksesta Gerhard Pommerening tuli myös samaan paikkaan autonkuljettajaksi, aluksi henkilöauton ja myöhemmin kuorma-auton kuljettajaksi. Hän kuljetti henkilökuntaa, mm. erästä nuorta suomalaista tulkkia sinne, missä häntä tarvittiin, sekä tavaroita ja postia. Vuoden 1943 aikana hän kuljetti tavaroita ja muonaa Sallan ja Kuusamon rintamalle ja vuonna 1944 hän oli palveluksessa Petsamon rintamalla, jossa haavoittui.[5]

Kivikoulu otettiin takaisin koulukäyttöön lukuvuoden 1943–1944 aikana. Kansakoulu toimi täydellisenä vuoroluvun turvin. Kivikoulun kevätlukukausi 1944 oli rikkonainen jatkuvien ilmahälytysten takia, mutta pommitukset eivät vahingoittaneet koulurakennusta. Pari, kolmekin kertaa päivässä saattoi tulla ilmahälytys. Kivikoululla oli oma pommisuoja kellarissa ja koulun läheisyyteen oli rakennettu pommi- ja sirpalesuoja. Oulun pommitusten takia Kivikoulu ja muut koulut olivat suljettuna 21.3. - 2.4.1944 välisenä aikana.[6]

Rakennus oli tiilirakenteinen ja saksalaiset tuhosivat sen syksyllä 1944 perustuksiaan myöten. Kivikoulun tontilla sijaitsevista kolmesta opettajien asuintalosta tuhoutui kaksi ja kolmas vaurioitui, samoin kuin samalla tontilla olleet sauna- ja ulkohuonerakennukset.[7] Vaurioitunut opettajien talo korjattiin asuttavaan kuntoon myöhemmin ja se on edelleen kunnostettuna olemassa.

Maan tasalle räjäytetty Kivikoulu lokakuussa 1944. Kuva: Kalevi Mikkosen arkisto.

Kauppalan urheilukentälle eli nykyiselle Keskuskentälle saksalaiset rakensivat kesällä 1941 Luftwaffen autohuoltokeskuksen korjauspajoineen ja asuntoparakkeineen. Se oli nimeltään Lager Alter Kolonnenhof. Alue oli aidalla ympäröity ja tarkoin vartioitu. Sisäänkäynti alueelle oli urheilukentän silloisen pääportin eli Ruokasenkadun puolelta. Urheilukentällä oli keskellä kenttää suuri kuorma-autojen halli, jossa oli 62 kpl erikokoisia talli- ja korjauspaikkoja (Boxen). Kentän alueella sijaitsi myös miehistön majoitusparakkeja (13), varastoparakkeja, toimistorakennuksia, oleskelutiloja, esikuntaparakki ja sen autotalli, keittiö ja kanttiini, tankkausasema, käymälöitä ja vartiotupa. Kaikkiaan kentällä ja sen ympäristössä oli autohallien ja verstaiden lisäksi 32 saksalaisten tekemää rakennusta. Siellä oli myös sirpalesuojia. Kenttä otettiin sotilaskäyttöön jo kesällä 1941 ja sitä rakennettiin saman vuoden ja vuoden 1942 aikana.[8] Alueelle majoitettiin syksyllä 1941 seuraavat yksiköt: Kol.Stab der Kol. I/III und Kol. I/IV, Lkw. Kolonne I/III ja Lkw. Kolonne I/IV ja myöhemmin muitakin yksikköjä tarpeen mukaan.[9]

Urheilukentän alueen rakennukset 9.3.1944. Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Luftwaffen ottama ilmakuva alueesta 16.9.1941. Kuva: Kalevi Mikkosen arkisto.

Rovaniemen urheilukentän autotalleja, portti ja miehistöä. Kuvat: Kurt Voigt/Lapin maakuntamuseo.

Autotalliparakkipalo urheilukentällä. Kuvat: Kurt Voigt (Lapin maakuntamuseo ja Finnmark Fylkesbibliotek).

Parakit oli rakennettu Norjasta tuoduista parakkielementeistä. Lähes kaikki nämä rakennukset tuhoutuivat räjäyttämällä ja ehkä osittain ammusjunan räjähdyksen seurauksena. Saksalaisten käyttämiä autoja oli montaa eri merkkiä, koska he käyttivät oman kaluston lisänä ns. sotasaalisautoja, joita he saivat sodan alussa haltuunsa valtavia määriä lähinnä Puolasta ja Dunkerquesta. Puolasta tuotiin mm. kolmen tonnin Polski Fiat kuorma-autoja. Nämä autot kuluttivat 30 litraa bensiiniä sadan kilometrin matkalla. Autoissa ei yleensä ollut mitään lämmityslaitteita talviajoa varten.[10] Vanhan aseman viereen kauppalanpuoleiselle alueelle saksalaiset rakensivat maanalaisen bensiinivaraston. Valtion Rautatiet (VR) vuokrasi tarvittavan maa-alueen 16.10.1942.[11]

Luftwaffen kuorma-autoja. Kuva: Kurt Voigt/Lapin maakuntamuseo.

Kentän vieressä olevan Ruokasenkadun puiston (silloin Iippos-kentäksi kutsutun) alueella oli Luftwaffen kuorma-autojen tankkausasema (Kraftwagentankanlage), joka rakennettiin vuonna 1942. Kenttää vastapäätä nykyisen Lyseonpuiston lukion kohdalla oli vuonna 1942 rakennettu työpalvelun eli RAD (Reicharbeitsdienst) -järjestön parakki ja vuonna 1943 rakennettu toinen RAD-parakki. Vanhan aseman lähellä oli myös kaksi parakkia, jotka olivat ilmeisesti Luftwaffen varastoparakkeja. Vanhan aseman takana ratakiskojen välisellä alueella (nykyisen Nelostien montun kohdalla) oli kolme isohkoa saksalaisten vuokraamaa rakennusta, joista yksi oli vaatevarasto.[12] Nykyisten Kansankadun ja Ainonkadun kulmauksessa ollut V. Rauman autoliike (nykyisen Ainonkatu 3:n kohdalla) kävi saksalaisten kanssa vilkasta varaosakauppaa ja tarjosi myös korjaamopalveluita.[13] Autoliikkeen toisen kerroksen asunnoissa asui saksalaisia upseereita.[14] Muutama parakki säilyi tuholta Lapin sodan ajalta. 

Alter Kolonnenhof Kraftwagentankanlage. Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.

RAD-parakin rakennussuunnitelma: Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto.

Ruokasenkadun itäpuolella Rovakadun ja Korkalonkadun välisellä alueella oli vuonna 1942 rakennettu Luftwaffen työpaja/autokorjaamo (Kolonnen-Werkstatt) ja varustevarasto (Gerätelager). Sen vieressä oli myös sirpalesuoja. Tämän alueen vierestä sen itäpuolelta Nachschub-Leitstelle der Luftwaffe Rovaniemi vuokrasi Matti ja Kalle Ruikan omistamaa tontttimaata 12 990 neliömetriä 1.1.1942 alkaen parakkien rakentamista varten. Alueelle rakennettiin lopulta ehkä vain yksi parakki ja vuonna 1944 osittain puutavarasta tehtyjä sirpalesuojia nelisen kappaletta.[15] Ruokasenkadun varrella sen pohjoispuolella Korkalonkadun itäpuolella oli saksalaisilla useita rakennuksia, joista isoimmat olivat Heerin Soldatenheim Rovaniemi (sotilaskoti) ja Schwesterheim (sotilaskotisisarten koti), jotka sijaitsivat ns. Alaruokasen vainiolla. Yhdessä parakissa oli toimisto.[16] Kaikki tuhoutuivat lokakuussa 1944.

Asiakirja: Rovaniemen kaupunginarkisto/muokkaus: Kalevi Mikkonen.

Lähdeviitteet:

[1] Aufstellung über von der Ortskommandantur gemietete Räume im Ortskommandanturbereich Rovaniemi. Yhteysesikunta Roi. Hallinnollinen toimisto (toimisto X) 1941 – 1944: KDN:o 5480/X/D/215, Lapin lääninhallitus, Rovaniemi 28.10.1942 N:o F3284. KA.

[2] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 – 1944. RKA; Rovaniemen kauppalan kunnalliskertomus vuosilta 1943 – 1949. Turku 1951. RKA; Omat arkistotutkimukset. KM.

[3] Ortskommandantur Rovaniemi. Anlage 167. Aufstellung über die im Kommandanturbereicht Rovaniemi unteradressen Dienststellen u. Einheiten. O.U., den 14. October 1941. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu./Qu.2. Zusammenarbeit mit Finnland auf dem Quartiermeister Gebiet. 19.5.1941 – 9.1.1942. AOK 20, 33166/2. T-312, R-1029. NARA.

[4] Gerhard Pommereningin haastattelusta. Ei päivämäärää. Moniste. LMM; ”Die späte Rückkehr des Jenaers Gerhard Pommerening nach Lappland“. Ostthüringen Zeitung 8.6.2013.

[5] Eero Pajulan antamia tietoja 3.2.2026. Hän haastatteli Gerhard Pommereningiä 17.9.2012.

[6] Rovaniemen kauppalan kunnalliskertomus vuosilta 1943 – 1949. Turku 1951. RKA.

[7] Ibid.

[8] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 – 1944. RKA.

[9] Ortskommandantur Rovaniemi. Anlage 167. Aufstellung über die im Kommandanturbereicht Rovaniemi unteradressen Dienststellen u. Einheiten. O.U., den 14. October 1941. Anlagen zum Kriegstagebuch, AOK 20, O.Qu./Qu.2. Zusammenarbeit mit Finnland auf dem Quartiermeister Gebiet. 19.5.1941 – 9.1.1942. AOK 20, 33166/2. T-312, R-1029. NARA.

[10] Pertti Hartikainen, Saksalaiset Rovaniemen seudulla. (Internetsivu).

[11] Markku Nummelin, Rovaniemen viisi asemaa. Resiina 4/2001.

[12] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 - 1944. RKA.

[13] Haastattelutietoja. KM.

[14] Kari Tuominen, Raumankulma jäi muistoksi V. Rauman autoliikkeestä. Uusi Rovaniemi 5.3.2014.

[15] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 – 1944. RKA; Saksalaisten rakennuslupahakemuksia. KA; Erkki Hiilivirta, Putkiruutia. Poikajuttuja saksalaisvuosilta 1938 – 1946 Rovaniemellä ja evakkomatkoilla. Rovaniemi 1999.

[16] Rovaniemen kauppala. Saksalaiskartat. Saksalaisten rakennuslupa-anomukset/vuokrasopimukset vuosilta 1941 – 1944. RKA; Hiilivirta 1999.

 Saksan sotajoukot Suomessa jatkosodan aikana

© Kalevi Mikkonen 2026

Uusi artikkeli Academian puolella Saksan Armeeoberkommando 20:n (AOK 20) muonavahvuudesta jatkosodan aikana Suomessa. Tutkimuskirjallisuudessa (itsekin kerroin aiemmin) esitetään vieläkin, että Suomessa ja erityisesti Lapissa oli yli 200 000 saksalaista sotilasta jatkosodan aikana. Saksan AOK 20:n muonavahvuudessa oli toki loppuvuodesta 1942 alkaen yli 200 000 henkilöä, mutta muonavahvuuteen kuului paljon muita kuin saksalaissotilaita, mm. suomalaiset Saksan joukoille alistetut sotilaat ja suomalaiset siviilit, sotavangit, tuhannet saksalaiset ja ulkomaalaiset siviilityöntekijät sekä pohjoisimmassa Norjassa pysyvästi olevat joukot, jotka eivät olleet Suomen puolella koskaan. Enimmillään vuonna 1943 ja 1944 Suomessa oli kerrallaan korkeintaan 170 000 - 175 000 sotilasta, jos edes niinkään paljon. Katso artikkeli!

https://www.academia.edu/145740439/Saksan_sotajoukot_Suomessa_jatkosodan_aikana

Saksalaiset marssilla Rovaniemen Valtakadulla. Kuva: Lapin maakuntamuseo.

 2/Kuva-artikkeli kauden 2025 maastotutkimuksien esinelöydöistä, osa 2: Luftwaffen leirialueet

© Kalevi Mikkonen 2025

Tässä kuva-artikkelin toinen osa loppukesän ja syksyn maastotutkimuksista, nyt Luftwaffen entisiltä leirialueilta. Kesä- ja syyskauden maastotutkimukset keskittyivät pääosin niille saksalaisten joukkojen leirialueille, jotka ovat jo osittain tuhoutuneet ja tulevat suurelta osin tuhoutumaan tie- ja rakennusprojektien takia tulevien vuosien kuluessa. Kaikki tiimin tutkimukset on tehty Puolustusvoimien ja maanomistajien luvalla. Tässä kuva-artikkelissa on löytöjä näiltä alueilta. Osa löydöistä on mennyt vuonna 2027 avattavalle uudelle Lapin sotahistorian museolle. Kaikki alueet ja löydöt olen dokumentoinut valokuvaamalla ja tekstitiedoilla sekä kartoilla omiin arkistoihini, jotka löytyvät myös Lapin maakuntamuseosta. Kaikki löydetyt patruunat ja räjähteet on asianmukaisesti ilmoitettu poliisille ja Lapin jääkäriprikaatin raivaajat ovat hakeneet ne pois. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla.

Osa 2: Luftwaffen leirialueiden löytöjä: