Saksalaisten leirialueet Rovaniemen Lautavaaran
alueella
© Kalevi Mikkonen 2022
Lautavaarassa Vikajärven lähettyvillä Kemijärventien länsi- ja pohjoispuolella (n. 32,5 - 34,5 km:n kohdalla) oli Saksan rahoittama mutta suomalaisten työntekijöiden pääosin rakentama suuri autojen ja muiden kuljetusvälineiden laaja kolmiosainen tukikohta-alue, jossa olivat Luftwaffen 106/III moottoriajoneuvoyksikön (Kraftwagen-Werkstatt-Zug der Luftwaffe 106/III) (kenttäpostinumero L49760) korjaamohallit ja generaattorikaasukorjaamokomppanioiden 911 ja 913 (Gengas-Werkstatt-Kompanie 911 ja 913) työpajat ja huoltopisteet rakennus- ja käyttötoimintaa varten. Alueen kautta kulki vuosien varrella myös läpikulkujoukkoja rintamalle tai sieltä pois ollen väliaikaismajoituksessa päivän tai pari. Lautavaarassa oli asunto- ja varastoparakkeja, saunoja, leipomo, kellareita, korjaamoja, autohalleja, aggregaattirakennuksia, ammusvarastoja, ampumarata ja puolustusvarustuksia. Myös paikalliset asukkaat saivat ostaa leipomon tuotteita.[1]
Generaattorikaasu on polttoaineena käytettävä kaasu. Se tunnetaan myös voimakaasun nimellä, koska kaasugeneraattorien polttoaineena käytettiin lähes yksinomaan kivihiiltä, mutta myös pieniä puulla toimivia on ollut laajassa käytössä erityisesti sota-aikana. Ne tunnetaan paremmin suomalaisella nimellä häkäpönttö. Generaattorikaasua käytettiin puukaasukäyttöisten kuorma- ja henkilöautojen polttoaineena öljyn puutteen takia. Saksalaisilla oli toisen maailmansodan aikana käytössä 500 000 puukaasutinkäyttöistä ajoneuvoa. Myös Suomessa näitä käytettiin.
Alueet oli vuokrattu Kemi Oy:ltä ja Metsähallitukselta heinäkuussa 1943, osin jo aikaisemminkin. Sopimukset solmi Stab Kraftfahr-Abteilung 463 (kenttäpostinumero 23338), Ortskommandantur (I) 557 (kenttäpostinumero 18159) ja Gebirgs-AOK 20, Transportofficier 11 Rovaniemi-Finnland (kenttäpostinumero 42853). Vuokratun alueen koko oli yhteensä ainakin 42 hehtaaria.[2]
Jollakin näistä Lautavaaran alueista sijaitsi myös Krankensammelstelle (mit Krkw= ambulanssi) ainakin syyskuussa 1944 vetäytymisvaiheen aikana.[3]
Saksalaisten kolme leirialuetta olivat merkittävä huoltokeskus itärintaman joukoille. Lautavaarassa on vielä näkyvissä rakennusten jäänteitä, lähinnä betonisia ja luonnonkivestä tehtyjä kivijalkoja, parakin pohjia, asuinrakennuksien sokkeleita sekä saunojen, autovarikkojen ym. huoltorakennusten sijoja. Lisäksi maastossa on runsaasti irtainta esineistöä, mm. ammuslaatikoita. Kamiinoissa käytetyt metalliosat on tuotu Saksasta. Paikalle on tuotu jopa saksalaista tammea.
Saksalaiset tuhosivat tukikohdat ja räjäyttivät ammusvaraston Lapin sodan aikana syksyllä 1944 ennen pakenemistaan Norjaan. Tukikohdan ja ammuksien ei haluttu joutuvan venäläisten käsiin.
Olen muuttanut aiemmat Metsähallituksen tekemän kartoituksen leirialuemerkinnät saksalaisten alkuperäisten leirialuemerkintöjen mukaisiksi.
Lautavaara 1
Lautavaara 1:n alue (aiemmassa Metsähallituksen kartoituksessa ja kirjassani alueeksi 2 merkitty) sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa Rovaniemi - Kemijärvi -tien länsilounaan puolella. Alueen kohdalla 4-tiessä on kallioleikkaus ja vanha, kohteen aikainen maantie kulkee kohteen itä- ja eteläpuolitse.
Alueella on tukikohta, jossa on 20 rakennelmaa. Kahdeksan rakennuksen pohjaa erottuu 1-1,5 metriä korkeana kivivallina, joka on metrin levyinen. Kaikissa suurissa rakennuksissa kivivallin pituus on 21,5 metriä ja leveys 11,5 metriä. Vallien molemmissa päädyissä on oviaukot. Lisäksi alueella on betonista valettu omakotitalon pohja, jonka keskellä on harmaista tiilistä tehty uunikiuas. Alueella on kaksi kellarimaista rakennusta, jotka erottuvat kivi ja turvevallina. Alueella on myös yksi kivestä ja turpeesta rakennettu pyöreä, 2 metriä korkea rakennelma, jonka keskellä on syvä kuoppa. Alueella on myös kaivoja, ojia, kivivalleja, betonisia kaivonrenkaita, kamiinanjäännöksiä, säilyketölkkejä ja lasipulloja. Rakennukset on purettu tai poltettu. Joidenkin rakennusten puuosat olivat osittain hiiltyneitä. Ilmeisesti ainoa palamaton rakennelma on auton korjaukseen tehty teline, jonka puuosat ovat säästyneet. Alueen eteläosa on laikutettu. Alueelle johtava nykyinen metsäautotie on tehty alkuperäisen tien päälle. Kohteen itäpuolella on kuitenkin noin 100 metrin matkalla alkuperäistä tietä jäljellä. Rakennelmat sijoittuvat noin 350 x 200 metrin alueelle. Rakennusten yhteen laskettu pinta-ala on ollut 3346 neliömetriä. Alueelta olen kartoittanut 45 eri kohdetta.[4]
Lautavaara 1:n alue vuoden 1949 ilmakuvassa. Kuva: Maanmittauslaitos.
Isohkon rakennuksen
jäänteet ovat kolmen tien risteyksen etelään menevän tien länsipuolella.
Luonnonkivisokkeli on ympärillä. Koko: sisus n. 8 x 21 metriä, sokkeli n. 1 metriä
leveä ja 0,5 - 1 metriä korkea. Rakennuksen ympärillä on vuoden 1949 ilmakuvan
mukaan ollut iso piha-alue. ETRS-TM35FIN: N 7388886, E 469540. Kuva: Kalevi
Mikkonen.
Rakennuksen jäänteet tien itäpuolella pohjoisen
suuntaan. Paikalla on betonisokkeleita ja kaksi huonetta, n. 7 x 6 metriä. Rakennuksessa
on betonista valettu talon pohja, jonka keskellä on harmaista tiilistä tehty
uunikiuas. Tämä on ilmeisesti ollut alueen hallintorakennus. ETRS-TM35FIN:
N 7388706, E 469488. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Puusta tehdyn ilmavalvontatornin (?) jäänteet ovat
ensin etelään ja sitten lounaaseen kaartuvan tien länsipuolella. ETRS-TM35FIN:
N 7388720, E 469461. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Lautavaara 2
Alue sijaitsee Vikajärven Lautavaarassa hiekkaisella mäntykankaalla Rovaniemi - Kemijärvi -tien kaakkoispuolella ja luoteen puolella, kallioleikkauksen pohjoispuolella, molemmin puolin Kemijärventietä. Metsähallituksen kartoituksessa tämä alue on merkitty Lautavaaran 3:n nimellä, mutta tässä kartoituksessa alue on merkitty saksalaisten alkuperäisen jaotuksen mukaisesti nimellä Lautavaara 2. Metsähallituksen nimeämä Lautavaara 1 kuuluu myös tähän samaan leirialueeseen. Tukikohdan kaakonpuoleisen osan päähuoltotie menee luoteesta kaakkoon. Alueella on tuotantorakennuksia, jotka on poltettu. Suurimman rakennuksen nurkissa on betonipilarit. Seinien paikat erottuvat osin kivivalleina, ja lattian alue tasoitettuna maakenttänä. Alueella on perunakellarin pohja, jossa on metrin korkuiset maavallit, ja lattia on kaivettu noin metrin syvyyteen. Yhden rakennuksen päällä on kaksi kuorma-auton koppia, rautasänky, kolmea eri tyyppiä olevia kamiinoita, metallisia kranaatinheittimien kranaattilaatikoita ja öljykamiinoita. Lisäksi alueella on kaivoja kuoppia ja tiiliuuni. Uusi tie on tehty osittain vanhan tien päälle. Tien silmukan takana on alkuperäistä tietä jäljellä. Kohteen vierestä kulkee vanha Rovaniemi-Kemijärvi tie, aivan nykyisen tien itäpuolella. Kohteen rakennelmat sijaitsevat noin 200 x 300 metrin alueella.[5]
Saksalaisten Lautavaara 2:n rakennussuunnitelma. Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.
Tällä paikalla on mm.
Metsähallituksen arvioinnissa sanottu olleen leipomon alue, joka oli noin 70 x
20 metriä. Saksalaisten suunnitelmapiirustusten mukaan paikalla on sijainnut
astioidenpesuhalli. Itse rakennuksen kokoa ei voi tarkasti määritellä edes
vuoden 1949 ilmakuvasta, mutta ehkä noin 9 x 18,5 metriä. Rakennuksesta on
jäljellä vain yksi betonirakennelma. ETRS-TM35FIN: N 7388735, E 470244. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Lounas-koillinen -suuntaisen (pitkät sivut) rakennuksen (n. 17 x 20
metriä) paikka, jossa on iso kasa romua rakennuksen päällä ja vieressä, mm.
hetekka, tynnyreitä, sinkkiämpäreitä, kamiinoita ym. Suunnitelman mukaan tässä
on sijainnut Werkhalle 2 (työtilahalli). Tämän rakennuksen itäpuolella on ollut
aggregaattivaja. ETRS-TM35FIN: N 7388685, E: 470256. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Taisteluhauta tai sirpalesuoja, n. 18 metriä pitkä, huoltotien oikealla
(länsi) puolella. ETRS-TM35FIN:
N 7388623, N 470188. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Tällä paikalla on
suunnitelman mukaan sijainnut perunakellari, n. 17 x 12 metriä. Monttu näkyy
vielä maastossa. ETRS-TM35FIN: N 7388528, E 470248. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Vuoden 1949 ilmakuvasta näkyy tien silmukan eteläpuolella jopa kahdeksan kivireunuksin rajattua aluetta, jotka ovat ilmeisesti rakennuksien pohjia, mutta joita ei ole merkitty vuoden 1943 suunnitelmaan. Nämä pohjat ovat n. 65 x 75 metrin kokoisen aidatun tai kivireunuksien rajaaman alueen sisällä. Tämä alue on voinut olla venäläisvankien vankileiri tai sellaiseksi tarkoitettu. Maastossa näkyy näillä kohdilla kivireunuksia. Rakennuksia ei ehkä ole tehty valmiiksi tai ne ovat olleet pelkkiä lautaparakkeja, koska alueelta ei löydy esim. tiiliä tai betonia. Näiden kivireunuksien ympäristössä ei myöskään näy juurikaan kulumisen merkkejä tai teitä. Alueen keskusta: ETRS-TM35FIN: N 7388439, E 470273.[6]
Tämä Gengas-Werkstatt-Kompanie 911:n alue rakennettiin vuoden 1943 kesällä ja syksyllä ja karttapiirroksen mukaan siellä on ollut 31 rakennusta. Olen kartoittanut alueelta 39 kohdetta. Alueella on ollut komppanian miehistön ja upseerien majoitusparakkeja, sauna, varusteparakkeja, keittiö, kylmiö, sepänpaja, työverstaita, generaattorien korjaushalli, bensiiniasema, vankiparakki ja muita parakkeja.[7]
Lautavaaran alue tien luoteen puoleisella sivulla (Metsähallituksen aiemman kartoituksen Lautavaara 1) oli samaa leirialuetta kuin tien eteläpuolella oleva leiri, ja se sijaitsi ihan tien vieressä olevalla alueella. Kohteessa on kolme hyvin näkyvää rakennuksen betonista kivijalkaa, muita mahdollisia rakennuksen pohjia, ns. rasvamonttu, sirpalesuojia ja epämääräisiä kaivantoja sekä tynnyreitä ja muuta metalliromua.[8] Tämä Gengas-Werkstatt-Kompanie 911:n alue rakennettiin kesän ja syksyn 1943 aikana, ja siellä piti olla karttapiirroksen mukaan seitsemän rakennusta. Siellä oli moottorien testausasema, konehuone, purkuhalli, varaosahalli, hiilivarasto, kokoamishalli, aggregaattivaja ja kaivo.[9] Kaikkia näitä ei rakennettu vuoden 1949 ilmakuvan mukaan. Olen kartoittanut alueelta 14 kohdetta. Huoltotien itäpuolella on useita epämääräisiä kaivantoja, jotka ovat ehkä sodanjälkeisiä hiekanottopaikkoja.
Paikalla on iso betonilattia. Tämän
konehallirakennuksen koko on ollut vuoden 1949 ilmakuvan mukaan 10,5 x 20
metriä. Pitkä sivu on itä-länsi -suuntainen. Pohjoisen puolen keskiosissa on 6
x 2 metrin kokoinen eteisen kivijalka. Kivijalan päällä on punatiiliä,
lasinsirpaleita ja rautaromua. ETRS-TM35FIN:
N 7388764, E 470081. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Lautavaara 3
Alue, jossa oli ainakin Gengas-Ersatzteillager, sijaitsee Rovaniemi - Kemijärvi -tien länsipuolella, Lautavaaran idän/kaakon puoleisella rinteellä. Maasto on kivistä hiekkakangasta. Alueella on ollut toisen maailmansodan aikainen saksalaistukikohta, jossa on n. 55 kohdetta kartoitettuna tai löydettävissä Maanmittauslaitoksen ilmakuvasta vuodelta 1949. Niiden lisäksi on lukuisia kuoppia, jätekasoja ja kiveyksiä sekä metalliromua. Osa alkuperäisistä saksalaisten rakennuksista on hävinnyt sodan jälkeisen uudisrakentamisen aikana. Rakennelmat ovat pääasiassa olleet rakennuksia, joissa on betonilaatta rakennuksen pohjana tai betonista valetut kivijalat. Useassa rakennuksessa on harmaatiilestä tehdyt savupiiput, jotka ovat romahtaneet rakennusten päälle. Rakennuksissa on 1-3 uuninrauniota, ja niihin liittyviä kamiinoita. Alueen kaakkoispäässä on tuotantorakennuksia ja kaakkoisosassa on yksityisen maan puolella terva- ja sähkötehtaat. Yhdessä rakennuksessa on harmaatiilistä tehty seinä pystyssä. Alueen lounaisosassa on 8 kpl suuria kivivallin ja ojan reunustamia rakennelmia. Pisin niistä on 50 metriä. Alueen koillisessa, lounaisessa ja läntisessä kulmassa on kivivalleista tehdyt tuliasemat. Suurin osa rakennuksista on ilmeisesti ollut lautaparakkeja, ja ainakin osa on poltettu päätellen hiiltyneistä puuosista. Yksi rakennelmista on korkea kylmämuurattu valli, ja sen vieressä on syvä kellarin tapainen kuoppa. Irtolöytöinä alueelta löytyi kaksi auton moottoria, joista toinen on Mercedes Benzin ja toinen Volkswagenin. Aluetta halkoo pohjois- ja eteläsuunnassa hiekkatie, ja keskivaiheilla itään lähtee ajoura. Luultavasti nämä ovat olleet tukikohdan pääteitä. Alueen pohjoispuolella on linkkimasto, ja eteläpuolella kulkee Rovaniemi - Kemijärvi tie.[10]
Saksalaisten Lautavaara 3:n rakennussuunnitelma. Kartta: Rovaniemen kaupunginarkisto.
Betoninen rakennuksen pohja, jossa on kaksi betonista kellariallasta. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Ilmeisesti saksalaisen
Wanderer -tehtaan Wanderer W23 Cabriolet -auton runko. Autoja on valmistettu
vuosina 1937 – 1942. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Rakennus, jossa on betonista tehty lattia. Koko: 11
x 22 metriä. Tämä on ollut Werkstatt 2, eli työpaja 2. ETRS-TM35FIN: N 7389403,
E 470716. Kuva: Kalevi Mikkonen.
Alueen koillispuolella on leirin ampumarata (Metsähallituksen aiemmassa kartoituksessa Lautavaara 5). Ampumarata, ja sen maaliseinän rakenteet sekä niiden takana oleva hiekkavalli ovat vielä jäljellä. Kohde sijaitsee Lautavaaran pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla ja kuuluu Lautavaara 3:n leirialueeseen. Aluetta ympäröi suo. Kohteessa on 12 metriä pitkä ja 5 metriä leveä hiekkavalli, jonka takana on ollut puuseinä. Hiekkavallin päädyissä on L -muotoiset pilarit, joiden pituus on 3,1 metriä Leveys 2,15 metriä ja korkeus 2 metriä. Pilarit on muurattu valkoisista tiilistä. Ampumaradan ampumissuunta on ollut lännestä hiekkakankaalta itään suolle. Rataa käyttivät Lautavaaran tukikohdan sotilaat. Suojamuureissa erottuvat tummat läikät ovat liikkuvien maalien vetomekanismien jäänteitä. Armeija on käyttänyt aluetta harjoitusmaastona, ja alueella on myöhempiä suomalaisten tekemiä kaivantoja.[11]
Lautavaara
3:n alueen reunassa olevan ampumaradan maaliseinän rakenteita ja hiekkavalli.
Kuvat: Kalevi Mikkonen.
Tämä Lautavaara 3:n alue rakennettiin valmiiksi kesän 1942 ja syksyn 1943 välisenä aikana. Alueella toimi Luftwaffe-Werkstatt-Zug 106/III ja Heerin Gengas-Werkstatt-Kompanie 913 -yksiköt. Alueella on saksalaisten tekemän karttapiirroksen ja vuoden 1949 ilmakuvan mukaan ollut jotakuinkin 80 erilaista rakennusta ja rakennelmaa, mm. majoitusparakkeja, kuorma-autohalleja, ukrainalaisten vankien parakkeja, varastoparakkeja, kylmiöitä, sahalaitos, sähkötyöpajoja, korjaamoita, autokatoksia, puuvarastoja, keittiöitä, sauna, kokoamishalleja, sepänpaja, hitsaamo, sähkölaitos, bensiiniasema, aggregaattivajoja ja kaivoja.[12]
_______________English summary: German Army base in Lautavaara during the Continuation War
German Army (Wehrmacht) had this very large base in Rovaniemi’s Lautavaara during the Continuation War. It was a supply camp for frontline troops and generator gas vehicles. Generator gas has been used extensively since the middle of the 19th century. With the outbreak of war in 1939, the use of generator gas for vehicular operation increased especially in Germany and Finland because of the shortage of fuel.
Tuo tie tuonne lautavaara 3 leirille taitaa olla yksityis tie jota ei saa ajaa?
VastaaPoistaJoo, se menee yksityisalueen läpi.
VastaaPoista